A/N: Kiitos taas kommenteista Vendela, Thelina ja Fairy tale ♥ Viikonlopun kunnaksi neljä uutta osaa! Haluan päästä pikaisesti itse tehtävän pariin, vaikka en ole itsekään sinne asti vielä varastoon kirjoittanut
27.100 sanaaDraco makasi oleskelutilan sohvalla ja tuijotti sinertävän sävyisiä LED-valoja katonrajassa. McLaggen, Kirke ja Johnson pelasivat korttia ja puhuivat jostain tytöstä, jonka McLaggen oli onnistunut hurmaamaan edellisenä iltana asemalla. Spinnet oli jäänyt Woodin kanssa ohjaamoon valmistelemaan aluksen automaattiohjausta yötä varten.
Potterin paljaat jalat läpsyivät lattiaa vasten. Hän istui melkein Dracon päälle sen sijaan, että olisi ottanut vapaan paikan kauempaa. Potter oli kuivannut tukkansa huonosti suihkun jälkeen ja nyt mustilta suortuvilta tippui pisaroita Dracon vatsalle.
– Vittu, Kirke kiroili ja läimäytti kortit pöytään.
– Lakkaa kitisemästä ja jaa.
Draco taputti Potterin reittä ja yritti kiinnittää tämän huomion, mutta Potter tuijotti vain tiukasti varpaitaan.
28.100 sanaa– Onko sinulla kaikki hyvin? Wood kysyi matalalla äänellä istuessaan Potterin viereen. Draco yritti olla salakuuntelematta ja keskittyä sen sijaan syömään aamupalapuuroaan, mutta se osoittautui varsin hankalaksi.
– On, Potter naurahti vähän hermostuneena, tai ehkä nolostuneena, ja raapi niskaansa. – Olen vain nukkunut vähän huonosti viime aikoina.
– Vaivaako sinua jokin?
Draco laski pikaisesti katseensa takaisin puurolautaseensa, kun Potter vilkaisi häntä pöydän yli.
– Ei varmaankaan, Potter vastasi viiveellä.
– No, voit tulla aina juttelemaan kanssani, jos siltä tuntuu, Wood sanoi ja taputti Potteria rohkaisevasti selkään. – Ja lääkekaapissa on useampi levy melatoniinia. Ehkä se auttaisi unettomuuteen.
– Ehkäpä...
– Lupaa kokeilla sitä. En halua lähettää sinua väsyneenä tiedustelulle.
29.100 sanaaPotter istui lattialla ja kurotti kohti varpaitaan. Draco yritti lukea, mutta huomasi keskittyvänsä enemmän siihen, miten Potterin paidanhelma nousi ylös ja paljasti tämän pisamaisen selän ja selkärangan nikamat. Hän antoi lopulta periksi ja painoi tabletin kiinni, kun Potter levitti jalkansa ja luikersi lattialle hitaasti kuin käärme.
– Potter.
– Mitä? Potter puhui lattialle.
– Minulla on niska jumissa.
Potter vilkaisi häntä kainalonsa alta. – Et ole tosissasi. Pyytäisit edes nätisti.
Draco ei vaivautunut vastaamaan. Potter nousi ja kömpi hänen selkänsä taakse. Draco ummisti silmänsä, kun tämän lämpimät peukalot painuivat hänen hartioihinsa.
– Ethän sinä edes ole jumissa.
Draco vakuutteli itselleen, ettei ollut vain kaivannut läheisyyttä.
30.100 sanaa– Missä Potter on? Wood kysyi ja katsoi Dracoa sen näköisenä, että oletti hänen olevan perillä kaikista Potterin mielenliikkeistä.
– En ole nähnyt häntä aamupalan jälkeen, Draco sanoi ja sulloi suunsa täyteen ruokaa siinä toivossa, että Wood jättäisi keskustelun sillä sikseen.
– Hän ei ole käynyt vielä syömässä. Onko se sinusta hyvä asia?
Draco pureskeli hitaasti. Wood katsoi häntä tiukasti silmiin.
– Minä en ole hänen lapsenvahtinsa, Draco tiuskaisi.
– Te olette taistelupari. Se tuo mukanaan vastuuta toisesta ja sinä tiedät sen hyvin itsekin. Et ole tyhmä.
– Minä olen vastuussa Potterin turvallisuudesta, en hänen lounastauoistaan.
Wood nousi pöydästä. – Sinun on aika alkaa miettiä prioriteettejasi, Malfoy.