Kirjoittaja Aihe: Kun mitään ei ole jäljellä, K11  (Luettu 3461 kertaa)

Beatrix Bones

  • Ylempi alilehmä
  • ***
  • Viestejä: 3 605
Kun mitään ei ole jäljellä, K11
« : 27.08.2010 23:30:11 »
Title: Kun mitään ei ole jäljellä
Author: Beatrize
Genre: Angst
Rating: K11
Warnings: Itsemurhan suunnittelua ja sen toteutus.
Disclaimer: En omista kuin juonen, kaikki muu tunnistettava kuuluu Rowlingin tädille.
Summary: Ei pienen pienintäkään elämänlankaa jäljellä, se viimeinenkin ohut repale himmeni himmenemistään hänen silmiensä edessä.
A/N: Halusin kirjoittaa jotain hyvin angstista, joten kirjoittelinpa tämän ficin, joka osallistuu FF100 -haasteeseen sanalla 003. Loppu. Triplaraapale.


Kun mitään ei ole jäljellä


Rita istui makuuhuoneensa lattialla selkä sängynpäätyä vasten, sherrypullo vasemmassa kädessään. Hän ajatteli katkerana sitä päivää, kun oli joutunut painumaan maan alle sen Grangerin hempukan toimesta, joka oli uhannut kannella hänen rekisteröimättömästä animaagiudestaan ministeriölle, jos hän jatkaisi artikkeleiden kirjoittamista. Tyttö ei kuitenkaan ollut jättänyt asiaa siihen, vaan oli kertonut hänestä vastoin lupauksiaan ministeriölle. Ritan täytyi paeta, hän oli joutunut jästien maailmaan, kauas pois velhomaailmasta.

Sherrypullosta oli tullut hänen uusi rakas ystävänsä. Päivät pitkät hän makoili Lontoosta hankkimassaan asunnossa ja poistui sieltä vain käydäkseen kaupassa, jossa matkaan tarttui yksi tai useampi pullo viiniä väkevämpää. Hänen oikeassa kädessään kiilteli pieni revolveri, jonka hän oli hankkinut.

Mitä hänellä edes oli jäljellä, kun asiaa tarkasteli kaikilta puolilta? Hän ei voinut enää palata velhomaailmaan, hän ei voinut taikoa ilman, että hosuva ministeriön ryhmä tekisi rynnäkön hänen pieneen rähjäiseen asuntoonsa. Joskus Rita oli kunnioittanut ministeriötä, mutta hän ei enää jaksanut sitäkään. He olivat uskoneet 15-vuotiasta pikkupimua eivätkä häntä, Rita Luodikoa, Päivän Profeetan erikoiskirjeenvaihtajaa. Tuo ajatus katkeroitti vieläkin hänen muutoinkin jo valmiiksi apeaa ja melankolista mieltään. Hän ei jaksanut innostua enää yhtikäs mistään, kaikki ilo oli kaikonnut hänen elämästään.

Hän siveli revolverinsa kiiltelevää pintaa, tiesi kuinka sitä pitäisi käsitellä. Hän myös tiesi, miksi oli hankkinut sen. Ajatus siitä, että Rita Luodikoa ei kohta enää olisi... Mitäköhän ministeriön retkutkin siihen sanoisivat? Millä he selittäisivät velhoyhteisölle sen, että maineikas Rita Luodiko oli tehnyt itsemurhan jästikeinoin? Rita Luodiko, jolla ei ollut enää mitään, mistä pitää kiinni. Ei pienen pienintäkään elämänlankaa jäljellä, se viimeinenkin ohut repale himmeni himmenemistään hänen silmiensä edessä.

Hän kohotti sherrypullon huulilleen ja siemaisi tuota ihmeellistä ongelmia ratkovaa juomaa nautinnollisesti, kenties viimeisen kerran elämässään. Hänen sinisten silmiensä alati surumielinen ilme pehmeni hetkeksi hänen tuntiessaan juoman lämmittävän häntä, kun mikään muu enää lämmittänyt. Hän oli tehnyt päätöksensä. Päätöksen, joka määräisi hänen elämänsä kohtalosta.

Hän kohotti revolverin ohimolleen ja painoi liipaisinta.
« Viimeksi muokattu: 24.03.2015 08:35:53 kirjoittanut Beyond »
Ava © flawless

malla

  • ***
  • Viestejä: 181
Vs: Kun mitään ei ole jäljellä, K13
« Vastaus #1 : 26.09.2010 11:48:17 »
En oikein osaa päättää pidinkö tästä vaiko en. Tai siis, tykkäsin kirjoitustyylistä ja tunnelmasta, mutta vaikka Rita olikin ficissä paennut jästimaailmaan, ehkä se revolveri kuitenkin huusi mulle kuuluvansa nimenomaan jästien käsiin. Mulla on aina ollut vaikeuksia mieltää jästiesineitä (kiva, ettei nyt sitten tule mitään esimerkkiä mieleen, hmph) velhojen ja noitien käsiin, etenkin sellaisia, joita he osaisivat käyttää. Tyyliin joku kaukosäädin Luciuksen käsissä voisi aiheuttaa mussa vain suurta kummaksuntaa. x> Nyt kun mietin pidemmälle, niin toisaalta aseita on ollut niin kauan kaikkialla, että ehkä se sittenkin menisi ihan sopivasti... Äh, en tiedä, en osaa selittää sitä, mutta jotenkin revolveri ehkä häiritsi minua.

Lainaus
Rita Luodiko, jolla ei ollut enää mitään, mistä pitää kiinni.
Tämä lause oli jotenkin pysähdyttävä, lopullinen. Täynnä sellaista kurkkua puristavaa ahdistusta, surua ja tyhjyyttä.

Osaan helposti kuvitella Ritan ryyppäämään, ja nimenomaan sherry oli mielestäni oivallinen juomavalinta Ritalle. Se vaan jotenkin sopi hahmolle paremmin kuin hyvin. Ritan ajatukset tuntuivat myöskin kovin luonnollisilta, kaikki se katkeruus Hermionea ja ministeriötä kohtaan vaikutti uskottavalta.

Kaikenkaikkiaan siis pidin ficistä, vaikka en ole sinut revolverin kanssa. ;> Kiitos.
Papin aamen ei tee kenestäkään toisen itsestäänselvää omaisuutta.

Niphredil

  • Matkijanärhi
  • ***
  • Viestejä: 67
Vs: Kun mitään ei ole jäljellä, K13
« Vastaus #2 : 26.09.2010 12:06:12 »
Melkolailla "peruskamaa", mutta sujuvasti kirjoitettua sellaista. Minua ei tuo revolveri niinkään häirinnyt, päinvastoin, mutta sherryn olisit voinut jättää pyhitetyksi Punurmiolle.  ;)

Ihan hyvää angstia, kiitos.
                                                        -Niph
"There are many things that I would like to say to you but I don't know how."

shaya

  • jumalatar
  • ***
  • Viestejä: 843
Vs: Kun mitään ei ole jäljellä, K13
« Vastaus #3 : 26.12.2010 19:26:59 »
Oi, kaunista.

Tuntuu jotenkin vähän väärältä sanoa noin itsemurhaa käsittelevästä angstista, mutta kuitenkin. Teksti oli kaunista, pohdiskelevaa, hyvällä tavalla karua. Luontevaa. Rita on ficeissä aivan liian vähän käytetty hahmo(kuten moni muukin), joten olen iloinen että kirjoitat hänestä - se on piristävää. Nykyisin aina kun ajattelen Ritaa niin tulee heti sun Rita-ficit mieleen, se niiden Rita, joka on ehkä vähän inhimillisempi kuin se kirjojen. Tykkään muutenkin lukea ficcejä, joissa etsitään syitä kirjojen jo antamile seuraamuksille, joten siksi tämäkin iski minuun.

Toisin kuin mallasta, minusta revolveri sopi neiti Luodikon käteen, sherrypullo ei. Pieni revolveri on jotenkin sopivan... naisellinen Ritalle, ja ajatus, että kun kerran jästimaailmasta on lähdetty, niin lähdetään sitten kokonaan jästitavalla, sopii minusta hänelle. Muutenkin minusta velhojenkin kohdalla ei-taiottu kuolema on parempi ja uskottavampi, koska jos joku todella haluaa tappaa itsensä, niin miksi hän tekisi sen avadalla ja säästäisi itseään kivulta? Masentuneet kuitenkin usein myös viiltelevät ja kaikkea, joten miksi ei? Ja uskon että velhotkin aseista ovat tietoisia ja ne tuntevat, koska se on niin vanha keksintö kumminkin.

Mutta tuosta tappamisesta tuli mieleeni, että minusta tämä oli vähän liian kevyt. Ritan syyt tappaa itsensä olivat ehkä hieman epäuskottavat, ettei tahdo elää, koskei voi kirjoittaa Päivän Profeettaan? Ja sekin, ettei voinut enää taikoa, tai ministeriö huomaisi - vain alaikäisten taioista jää taikajälki, koska kuten muistamme, Lordi Voldemort ja Peter Piskuilankin saattoivat tehdä taikoja, vaikka olivat virallisesti kuolleita. Sen lisäksi edellä mainitut onnistuivat piileskelemään taikamaailmassa - miksei Ritakin? Esimerkiksi Albania tuntuu olevan noista velhojen keskuudessa varsin tunnettu ja suosittukin, ja rekisteröimättömänä animaagina myös koppakuoriaisena olisi voinut elellä. Näiden seikkojen valossa olisin siis kaivannut konkreettisempaa syytä: kenties menettetty salarakas, kun nainen niin sherryäkin ryyppäsi? Tietysti yksinäisenä sutena kirjoittaminen saattoi myös olla naiselle niin kaikki kaikessa, että sitten sen takia... mutta joo.

Ja tuosta sherrystä - se on vaan niin Pimennon juoma! Minusta Ritalle sopisi paremmin joku muu, koska kyllä niitä juomia nyt helposti löytää, tuo sherryn käyttäminen tuntuu hieman kopioinnilta. Ja ihmettelin vähän sitäkin, miksei rommi Esimerkiksi calvados olisi minusta aika ritamainen, eikä olisi tuota negatiivista sivumakuakaan. ;) (Calvedoskin on vanha jouma, josta velhot varmasti tietävät.) Juominen oli kuitenkin aika uskottavaa itsessään, jos mietitään ylempää yksinäinen susi-teoriaani. Tosin, mietin vain - mistä Rita sai juomansa? Rahaa ei voi taikoa, ilmeisesti nainen ei töissäkään käynyt, ja jos velhomaailmassa ei voinut oleskella edes hetkeä... sillan alla tuntuisi olevan se luonnollisin paikka. :-----D

Lainaus
He olivat uskoneet 15-vuotiasta pikkupimua eivätkä häntä, Rita Luodikoa, Päivän Profeetan erikoiskirjeenvaihtajaa.
Hih. Niin Ritaa, niin Ritaa. <3

Kiitos vielä tästä, tykkäsin kyllä kovasti!
At night I fell asleep with visions of myself, dancing and laughing and crying with them.

iidiz

  • Vieras
Vs: Kun mitään ei ole jäljellä, K13
« Vastaus #4 : 29.06.2011 10:45:53 »
Nyt en kyllä osaa oikein sanoa mitään. Jotenki toi revolveri ei iha ehkä ollut paras mahdollinen lopetus Ritan elämälle. Teksti oli toki hienoa ja tunnelma hyvä. Kiitän.