Kirjoittaja Aihe: Keskeneräinen evoluutioteoria taikamaailman olioista || S, oneshot  (Luettu 1833 kertaa)

Nukkemestari

  • Lonkeropulla
  • ***
  • Viestejä: 1 526
  • The Uneartly Child
Ficin nimi: Keskeneräinen evoluutioteoria taikamaailman olioista
Kirjoittaja: Nukkemestari
Tyylilaji: Oneshot
Ikäraja: S
Yhteenveto: Mistä taikuus tuli?

A/N: FF100:seen sanalla 001. Alku
Yöllä tunnetusti saa parhaat ideat, ja nyt se idea oli ”hei, kirjoitanpas evoluutioteorian taikaotuksille”. Asia oli helpommin sanottu kuin tehty, joten tuloksena on keskeneräinen evoluutioteoria taikamaailman olioille. Tiede vs. taikuus? Ei, kyllä taikuuttakin voi käsitellä tieteellisestä näkökulmasta


Keskeneräinen evoluutioteoria taikamaailman olioista

Parahin professori,
Aloin tässä joitakin aikoja siten pohtimaan mistä taikuus syntyi. Kukaan ei osaa antaa tähän vastausta, joten lähdin omin päin tutkimaan. Te varmaan tunnette myös jästien evoluutioteorian, mutta jos ette, kehotan lainaamaan koulun kirjastosta D. Arwinin teoksen ”Jästien luonnontiedettä taikuudenharjoittajille”. Joidenkin todisteiden valossa loin seuraavanlaisen, vaikkakin keskeneräisen ja lisää tutkimusta vaativan teorian:


Vain hiukan sen jälkeen kun ensimmäinen jästisolu eli tässä tapauksessa taikomavoimaton solu syntyi myös taikavoimainen solu. Tämä solu ei omannut minkäänlaisia taikavoimia, ei edes omannut sellaista luonnolle yksinkertaista ruuan houkuttelua tehostavaa voimaa. Mutta nämä ainekset oli kylvetty sen sisään.

Solun seuraajat kehittyivät vuosimiljoonien aikana yksinkertaisiksi organismeiksi, kun monisoluisuuden takia solut alkoivat erikoistua eri rooleihin, ja täten myös taikuus alkoi kehittyä. Tällaisia yksikertaisia eliöitä oli esimerkiksi fletkumato (joka silloin vielä uiskenteli meren pohjamudissa ja merilevää syöden) ja suojaavan kuoren sisässä oleva, mm. tuliravunkin esi-isä, kuikerorapu, jonka kehittyneet sieppaajaulokkeet pystyivät kirjaimellisesti venymään maagisiin mittoihin.

Kun elämä oli kuhissut meressä tarpeeksi monia miljoonia vuosia, oli sen aika nousta maalle kenties hiukan salamanterin näköisten otuksen jaloin, jotka pystyivät taikomaan päänsä päälle kuplapääloitsun – tosin vesikuplana, eikä ilmakuplana.

Yllättävästi evoluutio oli luonut myös jästisolun jälkeläisille keinon selviytyä maalla, mutta maa oli autio ja tyhjä, joten molemmille haaroille löytyi oma ekologinen lokero eli paikka lajien muodostamassa kokonaisuudessa. Elo kehittyi ja myös ilma vallattiin hyönteisten lisäksi mm. keijujen ja cornwallilaisten ilkiöiden esi-isien toimesta.

Ilman valloituksen jälkeen, joka tässä tapauksessa tarkoitta miljoonia vuosia, saapui joukkosukupuutto, jossa noin 90 prosenttia niin taika- kuin jästieliölajeista kuoli.
tämä kuitenkin antoi uusille eliölajeille tilaa ja ensimmäiset lohikäärmeet kehittyivät. Toisin kuin dinosaurukset, ne eivät kuolleet kun seuraavassa joukkosukupuutoaallossa, sillä ne viihtyivät erityisesti maan sisällä, suurissa luolissa, eivätkä täten kuolleet meteoriitin iskeytyessä maahan.


Ongelmana tässä teoriassa on  velhojen ja noitien syntymän, sillä olemmehan samaa sukua jästien kanssa. Tämän takia olen miettinyt, että evoluutio on ”jästihaarassa” huomannut, että taikuus olisi kätevä ihmisilläkin, ja täten osalle ihmisistä on ilmaantunut taikavoimia – ja lopuille ilmaantuu vuosituhansien päästä. Tätä teoriaa tukisi myös se, että täysin jästisuvuistakin tulee uusia taikavoimia omaavia.

Ystävällisin terveisin,
L. Scamander

Ps. Kuten sanoin, tutkimukseni on yhä kesken, joten olisin kiitollinen jos kommentoisitte sitä. Tuntuiko tämä oikealta? Vai olenko täysin hakoteillä?
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 21:31:43 kirjoittanut Pops »
Lopeta totuuden etsiminen ja asetu aloillesi hyvään fantasiaan

Narina

  • Utopisti
  • ***
  • Viestejä: 148
  • Keittiösaksisyndrooma...
Vs: Keskeneräinen evoluutioteoria taikamaailman olioista
« Vastaus #1 : 05.08.2010 00:48:19 »
Pakko sanoa heti tähän alkuun, että tekstisi herättää minussa jokseenkin ristiriitaisia tunteita. Ensinnäkin ideasi on loistava; jos nimittäin oletetaan, että evoluutioteoria on paikkansa pitävä, niin pitäisihän taikaolioidenkin synty olla jollakin tavoin selitettävissä. Pisteet sinulle siis hulvattomasta, omaperäisestä ja piristävästä ideasta. Kolikon kääntöpuolena on pakko sitten heti todeta, että pidän itse evoluutioteoriaan täytenä roskana ja ihmisten huiputuksena, joten on aika surullista, että L. Scamander tuntuu ottavan sen niin todesta ja jättävän muut "jästieliöiden" syntyteoriat täysin oman teoriansa ulkopuolelle... :(

Koska pidän koko evoluutioteoriaa täytenä fantasiana ja mielikuvituksen tuotteena (ja siitä syystä ihailen Darwinia aika paljon - koska hän kirjoitti niin hienon ja kiehtovan fantasiasadun, että siitä tuli ihmisille uskonto), minusta on aika osuvaa, että olet lähtenyt miettimään velhoille (jotka ovat fantasiaa) omaa evoluutioteoriaa... Aihe on rikas ja avonainen ja tämä on juuri sellainen hauska palapeli, jonka kanssa olisi varmasti hauska pähkäillä leikkimielessä... x)

Teksti itsessään oli osittain sekavaa... Kieliopillisia virheitä löysin muutamia ja yleistä huolimattomuuttakin olin näkevinäni paikka paikoin... Ja jotenkin olisi ollut aika hauskaa, jos olisit jaksanut kirjoittaa ja pohtia taikamaailman evoluutioteorian loppuun asti. "Aukotonta", varmaa ja ehkä hieman fanaattisuuteen viittaavaa tekstiä olisi ollut vielä tätäkin viihdyttävämpää lukea... xP

Pahoittelen ehkä hieman masentavaa kommenttia... Se johtuu kuitenkin yksinomaan evoluutioteoriavastaisuudestani, eikä yhtään mistään muusta. Tekstisi idea on ihan tosissaan aika hieno... ;)

- Narina
"Söin porkkanoita päivän ja pelastin maailman."
(Kuusiraajainen purppuratähti)