Kirjoittaja Aihe: Jos oltaisiin vain, S  (Luettu 1251 kertaa)

Sanderra

  • ***
  • Viestejä: 212
  • Höpsistä töppöseen
Jos oltaisiin vain, S
« : 01.06.2016 23:08:24 »
Title: Jos oltaisiin vain
Author: Sanderra
Rating: S
Genre: arkihömppädraama, about raapale

A/N: Arkifest sisälsi aika ihania aiheita, ja halusin kirjoittaa. Joten. Tämä. Lisäksi puhekielisempi muoto voisimmeko-verbistä tuntui tänään kivalta.



Voitaisiinko olla vain?

Miettimättä ja harkitsematta, niin kuin milloinkin mieli tekee.

Voitaisiinko olla me, yrittämättä mitään, olematta mitään ylimääräistä. Istua keittiön pyöreän pöydän ääressä katsellen meitä kuusi kerrosta maantasoa lähempänä kulkevia autoja, piirtäen sormenpäillä sydämiä ikkunalaudan pölykerrokseen, jota kumpikaan ei ole jaksanut pyyhkiä pois. Tai halunnut, ja vain sen takia, että tomureunaiset sydämet ovat siinä.

Voitaisiinko olla menemättä juhliin, kun väenpaljous ahdistaa. Voitaisiinko myös mennä, juhlia, silloin kun sitä tarvitsee. Avata tuttavan häistä saatu lahjapussi samoilla saksilla, pidellä toisen hiuksia nutturalla niskassa, kun edellisen illan hauskanpito pyrkii nielun kautta takaisin. Ojentaa kasvopyyhkeeksi elämäntarinatalouspaperia - sitä, jossa lukee roosalla ja mintunvihreällä sanoja toisten ihmisten rakkaudesta.

Voitaisiinko olla kuin rajoituksia ei olisi, koska niitä ei ole. Herätä aamukahdelta katsomaan uuden sarjan aloitusjaksoa, vaikka aamun herätys hiipii sinä aikana pelottavan lähelle. Aamuisin kävellä unisumuisena keittiöön alusvaatteet yllä, tai vaikka ilman, ja keittää vahvaa kahvia kevytmaidon kylmennettäväksi. Tiuskia vuoron perään väsyneinä, kun toinen ei millään voi ymmärtää, ja voi sittenkin, paremmin kuin ehkä kukaan muu.

Jooko, voitaisiinko?
« Viimeksi muokattu: 04.06.2016 07:59:06 kirjoittanut Sanderra »
Emme me peräänny, me etenemme käänteisesti.

inukii

  • ***
  • Viestejä: 240
Vs: Jos oltaisiin vain, S
« Vastaus #1 : 06.06.2016 12:36:00 »
Olipas suloinen pieni ficci! :D

Aloin itsekin miettiä, että miksi pitää aina kiirehtiä jonnekin. Eikö voisi vain olla ja nauttia hetkestä, edes välillä?

Tekstisi oli sujuvaa ja hyvin kuvailtua. Tuo "voitaisiinko" sopi tähän kyllä hyvin. Ainoa kohta, mikä ehkä hieman töksähti tai olisin itse ainakin muotoillut toisin oli tämä:

Lainaus
Avata tuttavan häistä saatu lahjapussi samoilla saksilla, pidellä toisen hiuksia nutturalla niskassa, kun edellisen illan hauskanpito pyrkii nielun kautta takaisin.

Eihän tuo oikeastaan virhe ole, mutta itse olisin kirjoittanut näin:  Avata tuttavan häistä saatu lahjapussi samoilla saksilla. Pidellä toisen hiuksia nutturalla niskassa, kun edellisen illan hauskanpito pyrkii nielun kautta takaisin. Eli pisteen olisin vaihtanut tuonne erään pilkun kohdalle, mutta tuokin on lähinnä mielipidekysymys, että kummin sen tykkää kirjoittaa. Mietin myös hieman, että millä samoilla saksilla, kun ei aiemmin saksista mitään mainittu? Mutta voihan olla, että tarkoitit tuon niin, että molemmat avasivat sen samoilla saksilla. En sitten tiedä. Ei tuo kohta nyt sen pahemmin jäänyt häiritsemään.

Lainaus
Istua keittiön pyöreän pöydän ääressä katsellen meitä kuusi kerrosta maantasoa lähempänä kulkevia autoja, piirtäen sormenpäillä sydämiä ikkunalaudan pölykerrokseen, jota kumpikaan ei ole jaksanut pyyhkiä pois. Tai halunnut, ja vain sen takia, että tomureunaiset sydämet ovat siinä

Nostan tämän kohdan vielä esiin, koska se oli ehdottomasti lempikohtani! Hyvin kuvailtuja ja ihania kohtia tässä oli useita, mutta tuo sydänten piirtely ikkunalaudan pölykerrokseen oli niin suloinen ajatus, että se jäi päällimmäisenä mieleeni!

Tämä oli kiva, pieni arkinen "about raapale". :D Kiitoksia vielä tästä!
« Viimeksi muokattu: 06.06.2016 12:42:41 kirjoittanut inukii »
Maybe it's not about the happy ending. Maybe it's about the story.

Kiirsu

  • ***
  • Viestejä: 2 166
Vs: Jos oltaisiin vain, S
« Vastaus #2 : 10.06.2016 22:13:56 »
Voidaan olla vain. Useammin pitäisikin olla vain, eikä kiirehtiä minnekään.

Ihana teksti! Jollain tapaa todella haikea, pisti oikeasti miettimään ainaista kiirettä joka paikkaan. Liian harvoin osaa nauttia niistä hetkistä, jolloin on lupa vain olla eikä mennä minnekään. Ne kuitenkin monesti ovat juuri niitä hetkistä parhaita, joista pitäisi ottaa ilo irti.

Rakastan tuota arkihaastetta, se poikii niin mahtavia tekstejä! On tosi kivaa lukea ihan tavallisista arjena asioista ja siitä, kuinka kauniita ja tärkeitä ne voivat olla. Tämä on täynnä toinen toistaan kauniimpia yksityiskohtia: pölysydämet, elämäntarinatalouspaperi (ihana nimitys!), lahjapussi häistä. Niin arkista, mutta silti ainutlaatuista. Persoonallisia asioita, jotka yksilöityvät juuri näihin hahmoihin ja luovat muistoja. Oksentaminenkin on tämän kaiken keskellä kuvattu jotenkin kamalan suloisesti  :D

Lainaus
Voitaisiinko olla kuin rajoituksia ei olisi, koska niitä ei ole. Herätä aamukahdelta katsomaan uuden sarjan aloitusjaksoa, vaikka aamun herätys hiipii sinä aikana pelottavan lähelle.

Tämä puree muhun erityisen hyvin, koska olen sellainen ihminen, että innostun juuri tällaisesti spontaanin hassuista jutuista, kuten keskellä yötä uutta sarjaa katsomaan heräämisestä. Turhan usein ihmiset rajoittavat itseään kirjoittamattomilla säännöillä, kun pitäisi vain tehdä sitä mikä hyvältä tuntuu, oli se sitten normaalista poikkeavaa tai ei.

Tässä jää kivasti avoimeksi kuvattujen henkilöiden suhteen laatu, mistä tykkään tosi paljon. Tähän on sen takia hirveän helppo samaistua. Henkilöt voisivat olla yhtä hyvin pariskunta kuin ystävyksetkin. Mikään ei kuitenkaan kieli varsinaisesta romanssista.

Nättiä arkikuvausta, tykkään tästä erittäin paljon!

And some people, dance.
"Ja pysyä loitolla heteromiehistä, lesboista ja biseksuaaleista."
-Severus Kalkaros