Two white sheep, K-11

[Kaeru]

// Alaotsikko: K-11, Drama, Adventure, Timetraveling, PotterWhiMo IV

Tarina kantaa nimeä: Two white sheep
Jumalana toimii: Kaeru
Rajana menee: K-11 // Scarlett muokkasi ikärajan uusien ikärajasääntöjen mukaiseksi
Genreinä heiluu: Drama, Adventure
Parituksina ja hahmoina tälläkertaa: Sirius/Regulus?
Ikävänä myönnän että: En omista miljöötä, hahmoja, Rowlingin ideoita tai mitään mikä hänelle kuuluu. Sen sijaan tarinan omistan.
Varoitus-kyltti: Slash (Maybe), ihmeellinen aikamatkustus tapa, veljesten välinen suhde (Edelleen maybe) ja hullu kirjoittaja
Pähkinänkuoressa: ''Muistatko sen kouluaikaisen vitsin, jonka lätkäisin, kun Kalkaros sanoi sinua suvun mustaksi lampaaksi? Sen että olet ennemmin valkoinen lammas Mustien joukossa. Nyt onkin sitten kaksi valkoista lammasta.''
Jumalan sana: Osallistuu iki-ihanaan PotterWriMoon, ja tavoitteena on saada ficci kerrankin valmiiksi. Idea hyppäsi esiin metiköstä (Huom. Silti minä olen sen omistavinani). So... Comments, please?

Prologi

 Päässä jyskytti. Vielä hetki sitten kehoa pidelleet niljaiset kädet ja keuhkoja rasittanut tukehtumisen tunne olivat kuitenkin poissa. Tilalle oli tullut pääkipu ja tunne, kuin häntä puristettaisiin yhteen joka puolelta. Ei hän voinut olla kuollut, eihän? Silloin hän ei varmaankaan tuntisi kipua. Sitten se kaikki katosi. Ympäriltä kuului juoksuaskeleita ja puhetta. Sitten hän aukaisi silmänsä ja räpytteli niitä hetken. Mustat hiukset valuivat märkinä kasvoilla ja vaatteet olivat liimaantuneet hänen ihoonsa. Muuten hän tunsi olevansa kunnossa. Muutamia naarmuja lukuun ottamatta. Sauva oli yhä hänen taskussaan, joten hän kuivasi sanattomalla loitsulla vaatteensa ja hiuksensa ja vasta sitten hän kiinnitti tarkempaa huomiota sijaintiinsa.
 Hänen ympärillään oli useita ovia. Paikkaa hän ei ollut ennen nähnyt, mutta askeleet ja puhe tuntuivat tulevan yhden nimenomaisen oven takaa. Hieman epäröiden hän tarttui sen kahvaan ja raotti ovea hiukan. Huone ei tuonut hänen mieleensä yhtäkään muistikuvaa. Kuitenkin hän tajusi tuntevansa monet huoneessa olevista. Kuolonsyöjät taistelivat joitain teinejä, arviolta häntä nuorempia, ja muutamaa vanhempaa henkilöä vastaan.
 ’Potter? Taas vaikeuksissa. Ei, tuo ei varmasti ole James. Poikahan on minuakin nuorempi!’ Seuraavaksi tämän katse kiinnittyi kyseisen henkilön vieressä olevaan mieheen. Sirius, vaikkakin melkein kaksikymmentä vuotta nuorempana. Kun hän ajatteli asiaa, huoneesta tunnisti myös Luciuksen, Bellatrixin, Lupinin, Dumledoren ja monet muut. Eniten huomiota hän kuitenkin kiinnitti taistelevaan veljeensä ja serkkuunsa. Siinä missä Bellatrix laukoi kirouksia, väisti Sirius niitä. Mutta miten tämä oli edes mahdollista. Oliko hän siirtynyt tulevaisuuteen?
 Hän ei itsekään tiennyt syytä miksi, mutta kun Bella lähetti jälleen uutta tappokirousta, hän nosti taikasauvansa, jota oli melkein huomaamattaan puristanut yhä tiukemmalle käteensä.
 ’’Avada Kedavra!’’
 Vihreä välähdys.
 Kirous, joka varmasti osuisi.
 Hän ei ajatellut enempää.
 ’’Varjelum!’’
 Näkymätön kilpi ehti kirouksen väliin juuri ajoissa ja sinkosi sen kauemmas. Muutama käänsi katseensa häneen ja hän hätkähti. Muutaman kuolonsyöjän kasvoilla välähti oivallus, mutta nimi kuului Siriuksen suusta.
 ’’Regulus.’’
 Sitten autuas tummuus ympäröi hänet.

 //Siinä sitten Prologin tynkä. Jatkoa tulee, kun jaksan kirjoittaa.
Sanoja: 295
Yhteensä: 295

[Siiseli]

Tulen potkimaan sinua eteenpäin tämän kanssa kommentin voimin, sillä prologi jätti hienon tunnelman. Selvisi samalla sekin, miksi ja miten Sirre pelastui. Minä itse rakastan näitä kahta veljestä, etenkin Regulusta, koska hän on hyvä pahis (wtf?). Prologi oli lyhyt, mutta jätti hyvänkuvan tulevasta ja minä toden totta tahdon lukea tämän, sillä tämä jätti sen edelle mainitun hienon tunnelman.

Nyt on hieman vaikea sanoa yhtään mitään, mutta toivon todella, että jaksat kirjoittaa tätä eteenpäin, vaikka wrimo ei olekaan mikään helppo suoritus. (Sanoo apina, joka on kirjoittanut reilu 4000 sanaa ja on pulassa tekstinsä kanssa) Mutta no, onnea siulle wrimosi kanssa!

- Siiseli

ps. jään kyttäämään.

[A.M.Charlotte]

Hoijoi, tää todellakin kuulostaa lupaavalta! Siiselin kans samaa mieltä, jätti hienon tunnelman!
Paras kohta oli viimeisenä, se, kun Sirius tajusi Reguluksen tappaneen hänet. Siin tuli ihana oivaltamisen tunne ja henki salpautu suorastaan.  Vitsivitsivitsi, mitä tässä tulee oikeen tapahtumaan?! OwO

Jatka ihmeessä, ja tsemppiä! Ite ei tulisi edes mieleenkään aloittaa WriMoa, se olis mulla heti tuhoontuomittu yritys. Kunnioitan sua suuresti. ^^

A.M.C.
ps. Sirius on ihana. ♥

[shaya]

No niin ja miksiköhän minä bongaan tämän vasta nyt? Möh.

Sirius/Regulus, ah. Niitä ainoita insestiparituksia joita voin kuvitella lukevani. Mielenkiintoista. Samoin kuin tuo summary, siinä vaiheessa kiinnostuin nanostasi lopullisesti. Oivallista sanoa Siriuksen ja Reguluksen olleen valkeita lampaita mustien joukossa; suvun nimen kannalta ja muutenkin, kun muu suku on 'pahojen puolella' ja nämä ilmeisesti tässä ficissä eivät. Tykkäsin kovasti.

(Tähän väliin sanon että tykkään avastasi. Ihana.)

Summaryn tunnelmasta lienee turhaa sanoa mitään, kun siitä on jo tuossa yläpuolella sanottu, mutta näin pikaisesti mainitsen että se oli oikein onnistunut. Ja sitten; aikamatkustusta, jeeeei! Yksi niistä asioista jotka kiinnostaa minua kauheasti taikamaailmassa. Odottelen vain sitä, että kuoleeko Reg kuitenkin hirnyrkin takia vai jätätkö tämän henkiin - oikeastaan prologin takia sanoisin, että hän kuolee. Niin ja mietin myös, mihin aikaan tuo aikamatkustus on tapahtunut ja miksi. Kaikin puolin koukuttavaa.

Ei hän voinut olla kuollut, eihän? Silloin hän ei varmaankaan tuntisi kipua. Sitten se kaikki katosi.

Jään odottamaan jatkoa, ehdottomasti. ˆˆ