Kirjoittaja Aihe: Yuri!!! on Ice: Ilmaisen viinan kemut, k-11, Otabek/Yuri, triplaraapalesarja (7/7)  (Luettu 1489 kertaa)

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 133
  • Kurlun murlun
Ficin nimi: Ilmaisen viinan kemut
Kirjoittaja: Ayu
Fandom: Yuri!!! on Ice
Ikäraja: Kaiken varalta k-11
Mukana: Otayuri ja kourallinen muita hahmoja
Genre: Slice of life, hilpeä draama, pieni hurt/comfort-fluff

Summary: ”Yuri on päättänyt kiskoa itsensä känniin tänä iltana, enkä minä juuri arvosta ideaa.”

A/N: Sain idean kirjoittaa yhden illan kulusta ja seuraavan päivän tapahtumista muutaman eri hahmon näkökulmasta, ja päätin toteuttaa hankkeen triplaraapaleina. Tekstini tuppaavat toisinaan hieman venähtämään, ja sen lisäksi, että lyhyempään mittaan tiivistäminen on välistä mukava haaste, raapaleiden kirjoittaminen oli vaihteeksi hauskaa. ^^



***



1. VIKTOR



”Kas, Yurio!” Viktor huikkasi iloisesti vaaleaverikön tupsahdettua näkösälle banketin hulinassa.

”Älä kailota siinä!” tämä sihahti takaisin jaksamatta äristä tavanomaiseen tapaansa lempinimestään, joka sujahti Viktorin ja muutaman muun suuhun tuon tuosta. Yurilla näytti olevan tärkeämpiäkin huolenaiheita.

”Miksi näytät noin syylliseltä?” Viktor ehti kysäistä, kunnes näki tämän kädessä snapsilasin, jolloin hänen ilmeensä muuttui höttöisen hilpeästä leikillisen nuhtelevaksi. ”Vai ajatteli alaikäinen jäätaituri vähän nautiskella aikuisten juomia?”

”Ole nyt shsssh!” Yuri vilkuili vauhkona ympärilleen kuin olisi odottanut jonkun käyvän kimppuun tuota pikaa. ”Voi kakka.”

”Kummituksenko sinä näit?” Viktor kummasteli, kun Yuri tempaisi vodkasnapsin kurkkuunsa, lykkäsi tyhjän lasin hänelle ja luikahti salamannopeasti sivummalle. Syy käytökseen paljastui tuota pikaa, kun Otabek Altin harppasi paikalle.

”Iltaa, Otabek!”

Tummatukka nyökkäsi kohteliaan pidättyvästi ja kurkotteli kaulaansa nähdäkseen minne Yuri oli livistänyt.

”Onko teillä riitaa Yurion kanssa?” Viktor kysäisi. Otabekin ilmeestä olisi voinut päätellä jotain sellaiseen viittaavaa.

”Yuri on päättänyt kiskoa itsensä känniin tänä iltana, enkä minä juuri arvosta ideaa”, häntä valaistiin.

Viktor rapsutti leukaansa mietteliäänä. ”Tosiaan, hänellähän ei ikä vielä aivan riitä.”

”Ei niin, mutta ’ilmaisen viinan kemut’ on kuulemma pakko hyödyntää”, Otabek murahti huokaisten. ”En millään välittäisi toimia lapsenvahtina kenellekään humalaiselle.”

”Sen voin uskoa”, Viktor virkkoi taputtaen tummatukan hartiaa. ”Joka tapauksessa ehkä on hyväkin antaa Yurin kokeilla rajojaan ja muodostaa omat johtopäätöksensä!”

Otabek ei näyttänyt järin vakuuttuneelta, mutta kohautti olkiaan puoliksi myöntävänä eleenä tuumittuaan hänen sanojaan. ”Ehkä.”

”Luottaisin siihen, että Yuri osaa tiukassakin paikassa löytää sopivan ratkaisun! Hän on perinyt sen taidon minulta”, Viktor myhäili päätään nyökytellen. Hän se osasi aina antaa nipun hyviä neuvoja.

”Hyvä tietää.” Otabek sai jalkansa jälleen liikkeelle jäljittämään vaaleaverikköä. Viktor jäi katselemaan tummatukan selkää ja mietti, millainen hullunmylly Otabekin ja Yurin illasta vielä syntyisikään. Vaikutti siltä kuin ilkeä monsteri alkoholi oli houkuttelemassa viatonta Yuria pahoille teille, ja paikalle tarvittiin Otabek sankarin haarniskassaan estämään katastrofi.

Viktor huokaisi vaaleanpunaisille ajatuksilleen. Miten nuori lempi sykähdyttikään häntä.

« Viimeksi muokattu: 21.07.2018 21:37:50 kirjoittanut Ayudara »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 240
No jo on Yuri kolttosen keksinyt! Ihme, että hän haluaa vielä kokea alkoholin "huuman", kun on nähnyt Yuurin strippiesityksen (jos tämän ficin universumissa siis Yuurin strippiesitys on canon :'D). Fiilaan Otabekia. En ehkä noin huolehtiva ole kavereistani (ollaan tosin kaikki jo ihan aikuisia ihmisiä, niin ei tarvitsekaan XD), mutta kyllä esim. siskoni kohdalla (joka tosin on myös ihan juomaiässä, mutta SILTI, pikkusisko on aina pikkusisko) haukkana seuraisin perässä ja vahtaisin, ettei mitään hätää tule :-D Viktor on ihanan chill, Otabek voisi ottaa vähän mallia (muttei liikaa, koska täytyyhän jonkun nyt katsoa Yurin perään).

Innolla odottelen, mitä tuleman pitää! Vähän jo pelkään, mitä Yurille vielä käy :-D

"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 133
  • Kurlun murlun
Kiitokset, Avaruuspiraatti! <3 Luonnollisesti Yuri tuntee halua astua aikuisten maailmaan ja kokeilla, miltä tuntuu ensimmäinen humala, mikä tosin Otabekin kanssa onnistuu astetta hankalammin. Otabek se ei päästänyt Yuria mukaansa baariinkaan ja yrittää pitää kultamussukkansa kaidalla polulla. ;D Yuri taas varmasti on sitä mieltä, ettei tulisi tehneeksi mitään niin noloa kuin Yuurin strippailut (toki kyseinen asia on canonia tässäkin tekstissä)... Viktorin leppoisasta asenteesta voisi ammentaa yhtä sun toista hienoa, mutta itsekin olen kyllä mielelläni aika haukka vahtimaan, että kavereita säästyy ikävyyksiltä liian alkoholin päästessä kuvioihin. :P

Tästä jatkuu itse pääsankarin näkökulmasta!



***



2. YURI



Illan aikana oli käynyt selväksi sellaisia pikkujuttuja, että Otabekilla oli vähintään kolme päätä lisäsilmineen sekä vainukoiran nenä. Pakonomainen tarve pitää hänet kunnollisena kansalaisena ei olisi voinut riepoa yhtään enempää.

”Tänne se, senkin apina!” Yuri mylväisi, kun Otabekin onnistui nyhtää häneltä jo toinen vodkasnapsi yllättämällä selän takaa. ”Tämä on sinulle jotain sairasta huvia!”

”Ihan ratkean riemusta”, Otabek totesi tyynesti hörpättyään juoman itse suoraan hänen naamansa edessä. ”Anna se Milalta saatu pullo suosiolla, Yura.”

”Ei minulla ole sellais-ta!” hän nikotteli kömpelösti lauseensa lopussa. Miten helvetissä Otabek oli siitä päässyt selville?

”Se on omaksi parhaaksesi, torvi.”

”Juuuu, ilman muuta!” Yurin puhe sammalsi hitusen. ”Nautit saadessasi leikkiä tuollaista natshia...”

Natshiapa juurikin”, Otabek tuhahti ja harppasi perään, kun Yuri sai jalat alleen jälleen kerran. Kuin tyhjästä hänen silmiinsä osui miestenvessa, jonne hän kompuroi Otabek kannoillaan.

”Kai täällä saa edes kusta rauhassa!?” Yuri paiskasi kopin oven kiinni perässään.

”Oli sinulta harvinaisen hölmöä paeta suljettuun tilaan.”

”Ei sen väliä! Kippis vain!” Yuri huikkasi voitonriemuisesti. Hän säpsähti kuullessaan, kun viereisen kopin ovi nykäistiin auki, ja tuota pikaa Otabekin pää kurkisti tavanomaista matalamman seinän yli.

”Olet ihan naurettava, Yura.”

Vaaleaverikkö virnisti julkeasti. ”Myönnä pois, sinä hävisit.”

”Niinpä taisin”, tummatukka totesi penseästi ja kohottautui äkkiä niin korkealle, että onnistui kurkottamaan melkein puoliksi hänen koppinsa puolelle. Jos joku olisi paukannut sisään, Otabekin maine olisi kokenut mielenkiintoisen kolauksen.

”Minkä helvetin päällä sinä oikein seisot?”

”Paperitelineen”, Otabek sanoi lyhyesti. ”Mitäs sinulla siinä on?”

Yuri nosti povitaskustaan kaivamaansa pientä tequilapulloa. ”Ei tämä kai mitään ihmeellistä ole.”

”Tuskinpa”, Otabek tuumasi. ”Saanko minäkin hörpyn?”

Yuri oli jo ojentamassa pulloa, kunnes äkisti tajusi mitä oli tekemässä ja nykäisi kätensä viime hetkellä kauemmas älähdyksen säestämänä, ja Otabek iski nyrkillään vessakopin seinää.

”Perhana! Melkein sain sen.”

”Turha vaiva, Beka!” Yuri kohotti tequilan tummatukan myrtyneelle ilmeelle. ”Minä ajattelin nyt juhlia!”

”Täällä vai?”

”Vaikka tässä nimenomaisessa vessakopissa, jos tiukkapipoisuutesi sitä vaatii!”


« Viimeksi muokattu: 22.12.2019 03:10:08 kirjoittanut Ayudara »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 240
Voi ei :-D Tästä on tullut kunnon kissa-hiiri-leikki. Otabek ei taida oikein tajuta, että mitä enemmän hän Yuria seuraa, sitä kiihkeämmin se yrittää pistää hanttiin ja juodajuodajuoda.
Lainaus
”Ihan ratkean riemusta”, Otabek totesi tyynesti hörpättyään juoman itse suoraan hänen naamansa edessä.
Jos Otabek jatkaa samaan malliin koko illan, hän taitaa olla sen päätteeksi paremmassa sievässä kuin Yuri :'D

"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 133
  • Kurlun murlun
Avaruuspiraatti: Otabekin sotastrategiassa saattaa tosiaan ilmetä erinäisiä varjopuolia, mutta ainakaan yrityksen puutteesta ei voi syytellä. xD Kiitoksia kommentista!



3. CHRIS



Miestenvessan ovi lennähti auki juuri ennen kuin Chris ehti astua liian lähelle, mutta yhtä lailla hän hätkähti aika tavalla.

”Jestas! Täällähän on eloisaa menoa!” hänen onnistui tokaista ja samalla todeta, ettei vessan puolelta kuulunut hekotus ollutkaan ollut hänen omaa kuvitelmaansa. Otabek Altin kompasteli käytävälle Yuri Plisetsky vanavedessään. Toisellakin silmäyksellä arvioituna kumpikaan ei tainnut olla viimeiseen tuntiin kokenut ainoatakaan selväpäisyyden hetkeä. Eritoten Yurilla tuntui puuttuvan vähintään yksi ruuvi kokonaisuudesta.

”Katso eteesi, Beka, täällä on muitakin ihmisiä...” päivän hopeamitalisti – alaikäinen hopeamitalisti – takersi parhaansa mukaan englanniksi, jotta hänkin ymmärsi.

”Sinä siinä tönit miten sattuu”, Otabek murahti ja kääntyi Chrisiä kohti. ”Anteeksi kovasti.”

Chris pyyhkäisi vähätellen kädellään. ”Mitä pienistä! Onneksi en ollut vielä ovenkahvassa kiinni.”

”Hyvä niin”, Otabek kommentoi ja yritti olla välittämättä innokkaista nykäyksistä, joita hänen puvuntakkinsa hiha sai osakseen Yurilta tämän hinkuessa toisaalle. Chrisin ei onnistunut estää itseään virnuilemasta vaaleaverikön hienoiselle keinumiselle.

”Teillä näyttää olevan juhlatunnelma oikein kukassaan!”

”Hänellä on”, Otabek tokaisi lyhyesti. ”Yurin hyväkäs sai loistoidean vetää päänsä täyteen, lukittautui minua pakoon vessakoppiin ja litki sitten puolet tequilapullosta.”

Chris nyökäytti päätään myötätunnon eleenä. ”Sinäkö sitten joit sen toisen puolen?”

”Minun oli tehtävä tilanteelle jotain...” Otabek mutisi kohtaloonsa alistuneena. ”Sain maanitella hyvän tovin, ennen kuin hän suostui jakamaan sen litkun kanssani.”

”Olitpa ystävällinen”, Chris naurahti vuorostaan Yurille, joka myhäili tyytyväisenä itseensä.

”Minussa on jalomielisyyttä vaikka muille jakaa!”

”Vodkasnapsit eivät sitten olleet tarpeeksi?”

”En minä juonut niitä kuin... kaksi!” Yuri alleviivasi.

”Montako sitten olisi pitänyt?” Chris vitsaili.

Yuri naputteli sormeaan hänen suuntaansa. ”Minä olen venäläinen. Joku vodka ei tee yhtikäs mitään –”

”Puhut läpiä päähäsi, Yura.” Otabek hikkasi. ”Olet kävelevä stereotypia humalaisesta venäläisestä, joka kittaa vodkaa kuin vettä.”

”Isäsi oli...”

”Voi teitä höpönassuja”, Chris nauroi avatessaan viimein vessan oven. ”Pitäkää huolta toisistanne, ettei satu mitään kaameaa.”

”Yritetään. Kiitos ja illanjatkot”, Otabek mumisi päätään nyökäten ja paineli käsi kädessä vaaleaverikön kanssa takaisin kohti juhlasalin hälinää.


« Viimeksi muokattu: 22.12.2019 03:12:33 kirjoittanut Ayudara »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 133
  • Kurlun murlun
4. PHICHIT



Suihkun jälkeen Phichit rentoutui hotellihuoneensa nojatuolissa ja tutkaili puhelimestaan lukuisia valokuvia ja videonpätkiä illan kulusta. Seuraavaksi oli hyvä miettiä, mitkä otokset kelpaisi julkaista verkossa ja mitkä olisi hyvä poistaa kokonaan. Pakollisimmat kuvat otettiin heti ja julkaistiin asianmukaisten viitesanojen kera, mutta tyylikkään kollaasin kokoamiseen meni enemmän kuin parikymmentä sekuntia.

Yuurin kanssa hän oli innostunut pelleilemään pitkän tovin hassuine poseerauksineen, ja kolmantena mukaan liittynyt Viktor oli täydentänyt kokonaisuutta mahtavasti. Hän merkitsi muutaman Viktorista ja Yuurista otetun kuvan suosikkeihinsa, jotta muistaisi lähettää niitä parhaalle ystävälleen vielä ennen kuin kävisi nukkumaan. Ryhmäkuvien lisäksi hän löysi otoksia liian paljon viiniä nauttineesta Celestinosta, Viktorista ja Chrisistä kiihkeän tangon pyörteissä, kuten myös Chrisistä ilman paitaa tämän innostuttua muistelemaan parin vuoden takaista riisumisesitystään, joka taatusti oli jäänyt heidän jokaisen mieleen lähtemättömästi.

Kameran kuvajonon seuraavat otokset saivat Phichitin tirskahtamaan ääneen. Hänen iltansa oli käynyt entistä hilpeämmäksi, kun Yuri ja Otabek olivat putkahtaneet paikalle kuin tyhjästä ja vaaleaverikkö innostunut välittömästi nähdessään hänet kännykän kanssa täydessä kuvausvalmiudessa. Hän ja Yuri tapasivat jutella harvakseltaan, mutta olivat ystävällisissä puheväleissä keskenään. Finaalin jälkeiset kekkerit antoivat tilaisuuden vahvistaa ystävyyssuhteita uusien luomisen lisäksi. Kaverikuvat olivat vieläpä aina olleet Phichitin sydäntä kovin lähellä. Otabek ei ollut osallistunut kuin muutamaan yhteiskuvaan, kun taas Yurin kanssa Phichit oli tullut ottaneeksi lähemmäs kaksikymmentä otosta sekä hölmöillä filttereillä että ilman.

Katsoessaan puhelimensa albumia uudemman kerran Phichit totesi ylimääräisillä promilleilla olleen vakaasti osuutta hupaisiin eleisiin ja ilmeisiin, joita Yuri oli saanut ikuistettua hänen puhelimeensa. Phichit todella arvosti ihmisiä, joista löytyi sekä leikkisyyttä että itseironiaa, ja illan kuvasaldossa kyseiset seikat toteutuivat verrattoman hyvin. Yurin tapauksessa päähän nousseet juomat olivat houkutelleet esiin sen sortin vitsiniekkaa, että tämä tuskin tunnistaisi itseään, jos näkisi hänen otoksiaan jälkeenpäin.

Paremmin sanottuna kun näkisi niitä, Phichit virnisti ja keräsi kokoon muutaman kuvan nipun, jonka linkkasi viestinä eteenpäin Yurille. Niin erityislaatuisesta illasta oli pakko jättää konkreettisia muistoja, joita hävetä riemumielin.


"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 133
  • Kurlun murlun
5. OTABEK



Otabek täytti kylpyhuoneen pöydältä löytyneen lasin niin kylmällä vedellä kuin hanasta sai ja yritti olla kuuntelematta yökkäyspuuskia, joita Yuri parhaillaan laukoi vessanpönttöön. Osa hänestä olisi halunnut harjoittaa vanhaa kunnon mitäs minä sanoin -jälkiviisastelua, mutta se ei olisi ollut ihan sen arvoista.

”Hyi helvetti...” Yuri mongersi vetäessään vessan ja nousi huterin jaloin ylös. Otabek väisti lavuaarin tieltä, jotta tämä sai huuhdeltua kasvonsa ja suunsa.

”Hörppää”, hän kehotti vesilasia ojentaen.

”Onko ihan pakko?” Yuri irvisti näyttäen juuri niin surkealta kuin saattoi odottaakin liiallisen alkoholin kiskomisesta aiheutuneen pahan olon uhriksi joutuneelta.

Nousuhumalan pudottua mahalaskuksi Yuri oli hoiperrellut vasten seiniä tasapainoaistin heittäessä volttia. Jollain ilveellä hänen oli onnistunut viedä Yuri tämän huoneeseen ilman suuria ongelmia, mutta juhlatamineiden riisumisessa Yurista ei ollut juuri ollut avuksi. Lopputulemana illan aikana nautitut nesteet olivat päättäneet rynnätä ylös ihan yllättäen, joten tämä oli saanut rojahtaa halailemaan pönttöä puvunhousut vielä puoliksi jalassaan roikkuen.

”Tuntuuko, että tulisi vielä jotain ylös?”

”En tiedä, ei kai”, Yuri pudisti päätään ja riisui housut kunnolla jalastaan.

”Sitten vain yöpuulle.”

”Ihan hirveä olo”, tämä valitti kellahdettuaan selälleen sängylle. ”Kaikki pyörii kuin vuoristoradassa.”

”Sano muuta”, Otabek totesi ja laski housut huoneen nojatuolille. Illan mittaan nautitut vesilasilliset olivat laannuttaneet tequilan aikaansaamaa aaltoilua päässä, mutta epämääräinen kuvotus kiusasi yhä. ”Huomisesta tulee erittäin metka päivä.”

Yuri käpertyi kyljelleen täkin alle ja tihrusti hänen suuntaansa. ”Oletko jäämässä yöksi...?”

”Voin jäädä, jos haluat.”

”Joo”, vaaleaverikkö huokaisi haukotellen. ”Jää vain...”

Tuota pikaa Otabek pötkötti leveällä vuoteella Yurin vieressä yhteisen täkin alle hautautuneena.

”Beka, kuule”, Yuri mutisi juuri, kun hän oli kuvitellut tämän nukahtaneen.

”Hm?”

”Olen ihan kamala ihminen, mutta älä vihaa minua.”

Juuri ja juuri ymmärrettävästi mutistu pyyntö oli jollain tapaa huvittava, mutta Otabek kietoi kätensä tiiviimmin Yurin ympärille sydän melkein pakahtuen ja silitteli kiireettä tämän selkää.

”En tietenkään vihaa”, hän sanoi takaisin. ”Se, että teet minut toisinaan hulluksi, on aika viihdyttävää.”

”Mmh... varmasti...”


« Viimeksi muokattu: 23.11.2019 02:21:05 kirjoittanut Ayudara »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 133
  • Kurlun murlun
6. JJ



Monipuolisen ja ravitsevan hotelliaamiaisen jälkeen JJ suuntasi askeleensa aulan halki kohti ylempiä kerroksia, mutta tuli pysähtyneeksi kuullessaan nimeään huudettavan.

”Hei, sinä! JJ!”

Huutelija oli itse Yuri Plisetsky, joka lähestyi häntä liikkuen jokseenkin vastentahtoisesti kuin joku olisi tökkinyt näkymättömällä kepillä selkään. Nähdessään Otabekin seisoskelevan kauempana ja silmäilevän heitä JJ totesi vertauksen varsin osuvaksi.

”Kas, huomenta vain!” hän tervehti niin reippaasti, että Yuri näytti ihan kavahtavan. Tämä oli piilottanut puolet kasvoistaan hupparinsa suojiin näyttäen siltä kuin toipuisi pahan sortin flunssasta ja vatsataudista samaan aikaan. JJ:llä ei ollut alkoholinkäytöstä liiaksi kokemusta, mutta toki hän krapulan tunnisti.

”Okei, kuuntele. Minä...” vaaleaverikkö mutisi selkeästi tiedostaen, miten Otabek tuijotti silmä kovana vähän matkan päässä. ”Olen pahoillani eilisestä, jos sillä nyt on mitään merkitystä.”

Banketti-ilta oli saanut mielenkiintoisen käänteen, kun JJ oli osunut samaan aikaan hakemaan sivupöydältä suolapaloja Yurin ja Otabekin kanssa. Jo monen metrin päästä oli saattanut nähdä, että molemmille oli maistunut miestä väkevämpi, mutta ennen kaikkea huojuva ja sanoissaan sekoileva Yuri oli kiinnittänyt huomiota.

Oli ollut hänen erheensä sanoa vaaleaverikölle mitään tervehdyksen näköistäkään, sillä heti hänet nähtyään päivän hopeamitalisti oli saanut hyvälaatuisen hepulin ja alkanut haastaa riitaa melkein silmille hyppien. Yurin englanti ei siinä kohtaa iltaa ollut taittunut enää kunnolla, joten pitkälti venäjäksi esitetyt ärinät olivat menneet häneltä ohi, mikä ehkä oli ollut ihan hyväkin. Otabek oli aikansa yrittänyt taltutella Yuria, mutta kielenkäytön käytyä odottamattoman rumaksi – sen hän saattoi päätellä Otabekin tyrmistyksestä – tummatukka oli nykäissyt Yurin takinkauluksesta toisaalle ja sivaltanut tätä samalla helvetin huonoksi häviäjäksi, mikä taas oli saanut JJ:n kohottamaan kulmiaan. Vaati paljon, että Otabekin sai hiiltymään, mutta sekin raja ylitettiin edellisiltana.

Huumorintajunsa ansiosta JJ ei voinut väittää ottaneensa nokkiinsa Yurin edellisillan purkauksesta, mutta anteeksipyyntö lämmitti silti.

”Kaikki kunnossa!” hän virkkoi levittäen käsivartensa kutsuvasti. ”Halataanko sovinnon merkiksi, Yuriliini?”

”Älä, helvetti, tule yhtään lähemmäs!” Yuri puuskahti harpaten kiireesti taaksepäin. ”En takaa, että vaatteesi säilyisivät yrjöttä...”


« Viimeksi muokattu: 22.12.2019 03:13:27 kirjoittanut Ayudara »
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 133
  • Kurlun murlun
Viimeistä osaa viedään! Tämä oli kiva pikku projekti. 8)


***

7. YUURI



”Sinä et siis rohkaissut häntä kokeilemaan, miltä tuntuu vetää itsensä umpitunneliin?”

”Yuuri rakas, mitä oikein kuvittelet minusta?” Viktor kummasteli lennolla tarjottua kahvia laiskasti sekoitellen.

”Tarvitsen suoran vastauksen voidakseni nukkua yöni vastedeskin ongelmitta”, hän sanoi pyrkien pitämään äänensä kuiskauksen tasolla, vaikka lentokoneen kolmen paikan rivin reunimmaisena istuva Yuri torkkuikin vilttiin kääriytyneenä kuulokkeet korvissaan.

”En minä rohkaissut tai kehottanut mitenkään erityisesti”, Viktor vastasi näyttäen sen verran mietteliäältä, ettei tainnut olla itsekään varma, mitä kaikkea oli sanonut kenellekin banketissa. ”Otabek sai silti paimentaa häntä mennen tullen.”

”Heillä näytti olevan suurimmalta osin hauskaa”, Yuuri hymähti luoden silmäyksen Yuriin. Tämä oli käynyt unille heti heidän päästyään koneeseen. Olo oli kuulemma edelleen sen verran karmea, että sillalta alas hyppääminenkin kuulosti ihastuttavalta.

”Hauskaa oli, kunnes seuraavan päivän todellisuus iski”, tuumasi Viktor, muttei tarkoittanut krapulaa. ”Otabekin hyvästeleminen kentällä teki kipeää.”

”Taatusti.”

”Enpä ole silti usein nähnyt Yurin kyynelehtivän.”

”Hm? Itkikö Yurio?”

”Hän työnsi aurinkolasit nenälleen heti käännyttyään meitä kohti, mutta sen aisti.”

Yuuri huokaisi myötätuntoisesti. Ei ollut helppoa, kun itselle rakas ihminen asui tuntien matkan päässä, ja krapulassa kaikki tuntui kaatuvan niskaan kahta pahemmin. Mielialasta kysyminen olisi oletettavasti saanut vaaleaverikön näkemään punaista, mutta tärkeintä oli, että Yuri tiesi heidän olevan läsnä tukevana olkapäänä.

”Ehkä meidän pitäisi piristää häntä jollain tavalla, kun laskeudumme Pietariin”, Viktor tuumi katsahtaen häntä kuin varmistaakseen, että hän oli samoilla kannoilla. ”Viedään poikaparka vähän ostoksille.”

”En tiedä, innostaisiko Yuriota juuri tänään kierrellä kauppoja.”

”Kaikkihan sitä rakastavat!” Viktor ehti todeta, kunnes ajatteli tilannetta uudemman kerran. ”Hmm, ehkäpä sen täytyy odottaa. Pitää keksiä jotain muuta!”

”Voitte aloittaa pysymällä hiljempaa, kun muut yrittävät nukkua”, Yuri mumisi silloin ja käänsi kylkeään.

”Ai, olitkin hereillä... Anteeksi”, Yuuri supisi takaisin ja loi katseen sulhaseensa, joka näytti yhtä yllättyneeltä. Oli Yurio sitten kuullut heidän jutustelunsa tai ei, ainakaan tämä ei ollut saanut syytä äristä heille mistään. Ehkäpä sellainen olisi vaatinut liikoja ponnisteluja.


"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 240
Olen ollut viimeiset kuukaudet niin Voltron-pöllyissä, että päätin vuodenvaihteen kunniaksi tulla lukemaan taas vähän YoI:ta kaikkea avaruushupsuttelua tasapainottamaan ;D Muistelinkin, että multa oli tämä sarja jäänyt kesken, kun kaikki deadlinet alkoi puskea päälle. Ja hyvä että jäi, tämä oli ihan mainio nyt rikkomaan vähän tätä Voltron-putkea (ei sillä, että Voltron-putkessa kyllä mitään pahaakaan olisi!) Tässä epämääräistä koontia ajatuksista, joita heräsi lukiessa:

Haha, arvasin, ettei Otabekin suunnitelma voinut olla hyvä!! Chrisiä lainatakseni: voi näitä höpönassuja. Nyt he on sitten molemmat ihan humalassa :'D Melkein jo aioin kehaista Otabekia mukavaksi, kun huolehtii Yurin perään, mutta taitaa Beka itse kaivata huolehtimista, jos ilta jatkuu samaan malliin.

Phichit <3 Aww, tietenkin se on selaamassa kuvia ja miettimässä, mitä niitä kannattaisi julkaista verkossa ^.^ Jotenkin hirmuisen suloista, että se heti pirskeiden päätteeksi haluaa jo mennä tarkastelemaan, millaisia kaveriotoksia on saanut illan aikana napattua. Ja A P U A !! Vai on Celestino ollut myös nautiskelemassa hieman viiniä :-P

Voi voi voi, olihan tämä arvattavissa. Ei se Yuri sittenkään ole ihan kovaksi keitetty venäläinen :/ Olisi Beka kyllä saanut vähän motkottaa ;-) Tosin siinä tapauksessa Yuri olisi luultavasti ajanut Bekan ulos huoneesta alta aikayksikön! Enkä minä olisi saanut lukea täkin alla makoilusta x_x Ja se olisi ollut varsin kurja kohtalo se!

JJ! <3 JJ on tässä onnistunut jotenkin pesiytymään mun sydämeeni, joten jo hänen läsnäolonsa lämmittää kovasti mieltäni. Ja voi ei, minkä tempun Yuri on mennyt tekemään! Ehdottomasti olisin kyllä halunnut olla paikalla todistamassa Yurin tunteidenpurkausta, koska hei! draama on aina draamaa ;-) Kjeh. Onneksi JJ on niin kovanahkainen (tai itseriittoinen, ken tietää), etteivät Yurin terävät kommentit vaikuta siihen kauheasti!

Voi eeeeeeeei, nyt minä olen sitten kauhean surku :c Krapula tuntuu varmasti kymmenen kertaa pahemmalta, kun Beka ei ole enää hoivaamassa <//3 Onneksi Yuuri ja Viktor (ja Yuuri nyt varsinkin) on sen verran järkeviä, että ymmärtävät tarjota hienovaraisestikin Yurille sitten tukea. Ja hah! Viktorin apu kaikkeen taitaa olla shoppailu :'D Toivottavasti he laskeuduttuaan antaa Yurille paljon hoivaa ja huolenpitoa <3 Ja ehkä illalla Bekakin vielä soittaisi ;-) MUTTA VIKTOR! Siis oli pakko käydä vielä ensimmäisestä raapaleesta tarkastettava, mitä Viktor oikein banketissa höpisi ja:
Lainaus
”Joka tapauksessa ehkä on hyväkin antaa Yurin kokeilla rajojaan ja muodostaa omat johtopäätöksensä!”
Ei tämä toki ole erityistä rohkaisua itse Yurille, mutta ei ole kyllä Viktorilla ihan puhtaan jauhot pussissaan ;-)

En muista, kehaisinko jo aikaisemmissa kommenteissani tämän ideaa, mutta kehaisempa nyt ainakin tässä sitten. Monissa eri näkökulmissa on mielestäni kivaa se, että saa lukijana nautiskella muistakin ihanista hahmoista, vaikka tarinan pääparivaljakko onkin Yuri ja Beka! Kiitoksia paljon tästä sarjasta! <3

"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 133
  • Kurlun murlun
Paljon kiitoksia, Piraatti! <3 Tiedän hyvin tunteen, kun joku fandom imaisee mukaansa ja seuraavaksi havaitsee, että suurin osa ajatuksista pyörii vain sen ympärillä. Koin itse vaihteeksi kyseisen ilmiön erään nimeltämainitsemattoman sarjan kanssa, ja silti minulla on kesken pari tämän fandomin ficciä, argh. :D Mukavaa, että päätit poiketa galaksien pyörteistä jääurheilumaailmaan ja jakaa ajatuksiasi!

Otabek lienee vähän sellaisia tarkoitus pyhittää keinot-tyyppejä varsinkin Yurin juominkien kohdalla. Pakkohan sitä on yrittää jotain tehdä, ennen kuin kaikki menee pipariksi ja itsensä nolataan kunnolla, mutta siitä voi sitten olla useampaa mieltä, onnistuuko yritys. Chrisille takuulla ollut hyvää viihdettä silmäillä noita humaltuvia höpönassuja... Mitäpä Phichitkään muuta keksisi tehdä seuraavaksi kuin käydä luurinsa kuvasaldon läpi! :D Celestino ja alkoholikin on sen verran huono yhdistelmä, että otokset ovat taatusti kiintoisia.

Eipä se sitten mennyt Yurin kohdalla ihan niin täydellisesti kuin olisi suonut. Raja tulee vastaan kovakuorisilla venäläisilläkin. xD Otabek olisi ehkä voinut sanoa pari alleviivaavaa moitteen sanaa, mutta oletettavasti tämä olisi sitten kyllä saanutkin äkkilähdön huoneesta pää kolmantena jalkana. Tärkeämpää oli saada Yuri nukkumaan, ja tietysti läheisyys saman peiton alla toimi lohduttavana tekijänä molemmille osapuolille. <3

JJ on kyllä hurmaava kaveri, joka on takuulla kasvattanut itselleen paksun nahan, eikä siksi ota itseensä jokaisesta kohtaamastaan ilkeilystä. Ehkä siksikin, että on tottunut siihen, hmm. No jaa, ehkä ne Otabekin kännäilyyn liittyvät moitteet Yurille pääsivät ulos viimeistään siinä kohtaa, kun oli soveliasta esittää JJ:lle anteeksipyyntö päivänvalossa ja selvin päänupein. Mukavaa, että sopu saatiin aikaan. :D Muuten olsiin avannut kohtausta hieman tarkemmin, mutta rajattu sanamäärä uhkasi koitua todelliseksi pulmaksi etenkin JJ:n raapaleen kanssa...

Krapulassa toisinaan kaikki tuntuu kahta masentavammalta, sen sai Yurikin huomata. Ei ollut takuulla Bekallekaan helppoa jättää sydämensä valittua lentokentälle vieläpä sellaisessa epävakaassa mielentilassa. Onneksi Beka varmasti soitteli jälleen illemmalla ja onneksi Viktuuri on lähellä turvaa tuomassa. Viktorinkin epämääräiset kannustamiset tai kannustamatta jättämiset voidaan käsittää vähän kyseenalaisiksi. :D Paras opetus varmaan tulee siitä että itse kokeilee ja asettaa rajansa varsinkin jännityshakuisen teinin tapauksessa, mutta suoranaiseen kehotukseen maistella aikuisten juomia Viktorin moraali on liian korkea? xD

Tämä oli kyllä mukava projekti eri hahjmojen näkökulmien kanssa. Ehkä samaa ideaa tulee hyödynnettyä myöhemminkin! Kiitokset vielä! :-*

- Ayu
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 632
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Mwahaha, tää on kaikin puolin ihastuttava raapalesarja. Oon tän jo kerran (pari??) lukenut aiemmin, mutten oo vielä ollu saanu aikaiseksi kommentoida, niin pitihän tää nyt lukea uusiksi. Ihanan viihdyttävää settiä edelleen.

On jotenkin niin Yuria haluta ihan väenvängällä juoda itsensä känniin kun kerta viinaa ilmaiseksi tarjotaan. Ja ehkä siinä samalla halus vähän näyttää muille, miten aikuinen hän onkaan :'3 Ja venäläinen, koska pakkohan venäläisen on juoda jos viinaa on saatavilla. Ja Otabek ihana pitää toisesta huolta vaikka väkisin :D Mutta onneks ei sentään liian kanaemomaisesti. Meininki kuin jossain jenkkiteinileffassa :D Ja tietenkin Otabek'kin ihan vain vahingossa päätyi juoman Yurin seurana. Ei juma näitä kahta murua.

Vaikka meininki olikin sen verran hilpeää näin lukijan osalta, sydäntä lämmitti pehmoisen lämpöiset Otayuri-hetket. Jos krapulan kautta saa fluffia aikaiseksi niin kyllä kiitos, Yuri saa puolestani kärsiä krapulasta sitten useamminkin :D

Kuuntelin tätä lukiessa muuten Taio Cruzin Hangoveria. Sopi hyvin ficin meininkiin.

Tykkäsin myös siitä tavasta, että vaikka juoni olikin Yuri jahtaamassa ilmaista alkomahoolia ja Otabek jahtaamassa Yuria, tarinaa tuli ilmi myös muiden hahmojen kautta. Ja jokainen hahmo oli niin IC ja elementissään. Tää on melkein kuin lukis jotain salaista OVA:n käsikirjoitusta :D

Ja Yuriliini... ei perkele...

Kiitos taas kerran viihdyttävästä lukukokemuksesta! Mä en oo varma, onko sulla vielä Otayureja joita en oo kommentoinut, täytyy selvittää tilanne niin palataan asiaan... Ja ainahan sä voit kirjoittaa lisää ;)
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Maissinaksu

  • Trubaduuri
  • ***
  • Viestejä: 3 133
  • Kurlun murlun
Kiitosta jälleen, Larjus, ja sori kun kesti noteerata ihana kommentti! Kouluviikko on ollut niin massiivisen intensiivinen, että kaikki järkevä puuha pleikkarin pelaamista lukuun ottamatta on ollut pannassa. ;D Nyt saa taas hengittää hetken!

Yurilla sitä piisaa sekä kokeilun- että näyttämisenhalua yli oman tarpeen. Eipä ole Bekakaan helpossa tilanteessa, mutta ehkä mieli tosiaan vähän piristyi illan mittaan jaettujen juomien avulla? :D Pitihän sitä pelastaa Yuri pahoilta teiltä!

Karmean venäläisstereotypian alkoholitoleransseineen minä tähän tunginkin, oh dear. xD Nooh, Yurilla on teini-ikäisen logiikka, eli järkevät argumentit lienevät harvinaisia?

Jotenkin niin herttainen ajatus, että Otabekilla ehkä on tyynen ja tylyhkön kuoren alla pieni hoivavietti, etenkin Yurin kohdalla. Krapulainen fluffkin kuulostaa genrenä perin kiehtovalta. :3 Kiitos kun kommentoit, oli mukavaa lukea tämä uudelleen! Enpä ole varma, että onko minulla vielä Otayureja varastossa, mutta listauksestapa löytyvät! Tattis vielä <3

- Mai
"Harakka."
"Oi kyllä! Krää krää."