Kirjoittaja Aihe: Twilight: Todella kaunis | K-11, Reneslec, luku 2 8.7!  (Luettu 7916 kertaa)

FRETTIBITCH

  • Venuksessa asuva Ufo
  • ***
  • Viestejä: 89
  • Cherry Cherry Boom Boom
Kirjoittaja: neiti-miska
Beta: Rainy
Ikäraja: K-11
Fandom: Twilight
Paritus: Reneslec(Renesmee/Alec)
Tyylilaji: Draama,romance
Vastuuvapautus: Stephenie Meyerille annamme hahmot, tosin tekstit kuuluvat minulle.
Yhteenveto: Mitä tapahtuu kun Alec tulee yllättäen tapaamaan varta vasten häntä?
 Olet todella kaunis, elät vain yhden kerran Todella kaunis © Zen Café. 

Prologi

Taas oli yksi paskanomainen päivä. En olisi millään tahtonut nousta ylös sängystä, ellei äitini olisi tullut herättämään. ”Renesmee...oletko jo hereillä?”, hän kyseli sängyn vierestä. Käännyin kyljelleni, selkä häntä päin, ja puristin tyynyn päätäni vasten. Osasin jo kuvitella äidin ilmeen nyt. ”Nessie, haenko Emmettin ja isäsi herättämään sinut?”, hän melkein uhkaili. En vastannut, ja tunsin ilmavirran kun äiti juoksi ulos huoneestani. Kuulin hiljaista puheensorinaa alakerrasta, ja menin peiton alle. Pian kuulin setäni naurua, ja isäni marisemista. ”Emmett, en sitten vastaa seurauksista kun koitat herättää hänet.”, erotin puheen. Emmett vain hohotti ja tunsin ilmavirran kulkevan sänkyni viereen. Emmett. 'Isä, etkö voi viedä Emmettiä pois?', anelin ajatuksissani, mutta hän vain nauroi.  ”Nessiee.”, Emmett kutsui minua kuin koiraa. ”Nousisitko jo ylös?”, hän jatkoi. ”EN!”, marisin peittoa vasten. Isäni poistui hetkeksi, ja tunsin kuinka hän supisi jotain Emmettille. Erotin sanat 'vesi', 'Renesmee' ja 'kaato', voi ei. Silmien räpäytyksessä peitto oli vedetty maahan, ja Emmett kaatoi sangon täynnä vettä päälleni. Kiljaisin. ”EMMETT!”, sähisin, mutta setäni vain nauroi. Isäni naureskeli myös. ”Edward!”, kuulin Alicen huutavan, ja pian hänkin seisoi huoneessani. Luultavasti kertoi tiedon isälle. Hän murahti, jotain pahaa tiedossa? ”Psst....Renesmee alotetaan kapina, meille ei ikinä kerrota mitään..”, Emmett supisi. Löin setääni nopeasti, ja näytin hänelle kuvan jossa hän istuu nurkassa kyltin kanssa. ”HEI! Toi ei oo reilua..”, hän marisi. Alice rykäisi. ”Renesmee...”, hän aloitti, ja minä pysyin hiljaa. ”...näky koskee sinua ja Alec Volturia. Hän tulee tänne, varta vasten sinua tapaamaan.”, Alice lopetti. Jähmetyin täysin. ”Mitä?!”

Myöhemmin suuri perheemme istui olohuoneessa, kaikkien katseet minussa, paitsi Emmett, joka katsoi matsia. Pah. ”Miksi me pidetään telkkaria auki? On meillä tärkeämpikin puheenaihe kuin matsi.”, Alice sanoi, varmaan vain Emmettille. ”Jos kerrot kumpi voittaa, sammutan television.”, Emmett käski. Alice huokaisi. ”Vastustaja häviää.”, hän vastasi, ja siinä samalla televisio sammui. ”No niin.”, Carlisle aloitti. ”Olet siis nähnyt näyn, kun Alec tulee tapaamaan Renesmeetä?”, hän jatkoi. Alice nyökkäili. ”Alec tulee huomenna, tasan kello 4:00 pm.”, hän jatkoi. ”Viekää Nessie La Pushiin, Jakehan kuolee mieluummin kuin päästää Voltureita sinne.”, Bella sanoi. La Pushiin? En kyllä ollut käynyt siellä vähään aikaan, mutta tuntuu kuin nyt ei olisi oikea hetki mennä sinne. Jokin näkymätön voima piti minua kodissamme. ”Miksen voisi mennä mökkiimme?”, kysyin hiljaa. Isä taisi vilkaista ajatuksiani,sillä tuhahti. ”Renesmee. Ei, sinä menet Blackeille.”, hän sanoi tiukasti. Äiti otti nopeasti kännykkänsä esiin, ja soitti sitten Jacobille. Nopean puhelun jälkeen hän nousi seisomaan. ”Neitiseni, te lähdette nyt La Pushiin, ja tulette takaisin kun Jasper ja Emmett hakevat sinut, me muut häädämme Volturin.”

Voi pyhä paska.
~~~~~~~
Tässä siis Prologi, kiittäisin Rainya nopeasta betauksesta :)
« Viimeksi muokattu: 16.11.2014 19:13:14 kirjoittanut Beyond »
Avatar © Emilja

Rainy

  • ***
  • Viestejä: 63
  • Pikku Vampyyriprinsessa
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #1 : 09.05.2010 18:00:16 »
No oleppa hyvä 8 )
« Viimeksi muokattu: 09.05.2010 18:05:34 kirjoittanut Rainy »

Tuhisija

  • Vieras
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #2 : 09.05.2010 18:07:04 »
Vitsit mä näytin totaalisen hysteeriseltä ja tuijotin paritusta ja sanaa Reneslec :o  Hui hitsit.  Moniosainen Reneslec ficci.  Suomeksi!

Prologi ei kertonut sen kummallisempia kuin sen, että Alec on tulossa Forksiin.  Tuleekohan muita pojan mukana?  Hmm..  Ja voi Emmettillä on hyvät tavat herättää Renesmee ;D  Nessie raukka.
Ja totta kai Cullenit päätti, että Nessie menee La Pushiin siksi aikaa, kun Alec tulee :(  Tyhmää!  Mutta luultavasti hyvä juonen kannalta.

Piti sanoa, että voisit rivittää hieman tuota tekstiä.  Esimerkiksi eri riville eri henkilön replat.  Kuitenkin rivittää hieman enemmän, jotta tekstiä olisi helpompi lukea, jookosta? :)  Ei tuossa oikeastaan sen kummemmin vaikeuksia ollut, mutta kuitenkin.

Aa ja mikäköhän on Alecin syy tulla tapaamaan Renesmeetä??

Jatkoa, kiitos!

edit// piti vielä huomauttaa siitä, että replan lopussa jos on on huuto- tai kysymysmerkki, ei tule sitä pilkkua sinne " merkin jälkeen. Esim. "Mitä kuuluu?" hän kysyi.  Ei pilkkua siis tuonne.

Rainy

  • ***
  • Viestejä: 63
  • Pikku Vampyyriprinsessa
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #3 : 09.05.2010 19:29:02 »

edit// piti vielä huomauttaa siitä, että replan lopussa jos on on huuto- tai kysymysmerkki, ei tule sitä pilkkua sinne " merkin jälkeen. Esim. "Mitä kuuluu?" hän kysyi.  Ei pilkkua siis tuonne.

Kiitos tiedosta, yritän muistaa tuon betuksessa 8 )

Tuhisija

  • Vieras
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #4 : 09.05.2010 19:42:40 »

edit// piti vielä huomauttaa siitä, että replan lopussa jos on on huuto- tai kysymysmerkki, ei tule sitä pilkkua sinne " merkin jälkeen. Esim. "Mitä kuuluu?" hän kysyi.  Ei pilkkua siis tuonne.

Kiitos tiedosta, yritän muistaa tuon betuksessa 8 )

Ole hyvä :)  Ja mun piti kanssa mainita toisesta jutusta, mutta unohdin  ::)  Eli siis pistettä ei tule " merkkien sisään reploissa, jos replan jälkeen kerrotaan, kuka sanoi/kysyi/ym.  Esim. ”Vastustaja häviää.”, hän vastasi, ja siinä samalla televisio sammui. pitäisi olla ilman tuota pistettä, jonka pistin punaiseksi.

Vanamo

  • tökkijämestari
  • ***
  • Viestejä: 951
  • HUDI
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #5 : 09.05.2010 20:29:19 »
Mielenkiintoinen paritus, jään seurailemaan.  ;)
Teksti oli välillä vähän tönkköä, mutta hyvin tämä on silti kirjoitettu.

Lainaus
alotetaan
Kun muuten tämä oli kirjoitettu kirjakielellä, niin tuo sana hieman särähti korvaan siellä keskellä. Aloitetaan sopisi minun mielestäni paremmin.  ;)

En ehdi nyt väkertää kummoisempaa kommenttia, mutta jatkoa jään odottelemaan.  :)
« Viimeksi muokattu: 09.05.2010 20:30:59 kirjoittanut Vanamo »
Päästä runot ja hyrinä  elämääsi.


 ♥ava by Haava, banneri raitakarkilta♥
 

alba

  • Vieras
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #6 : 09.05.2010 21:04:26 »
Kyllä tämä hyvältä vaikutti, mutta mua häiritsi suunnattomasti noi vuorosanat, jotka vaan leijaili keskellä tota tekstiä. Vaihdapa ne omalle rivilleen, niin teksti on helppolukuisempaa.

FRETTIBITCH

  • Venuksessa asuva Ufo
  • ***
  • Viestejä: 89
  • Cherry Cherry Boom Boom
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #7 : 10.05.2010 15:14:19 »
Kiitos kommenteista, huomautuksista ja avuista :) Koitan jatkossa muistaa, ja ainakin Rainy varmaan myös muistaa huomautella :'D

Tuhsisijalle vielä: No Alechan oli Prologissa arvoituksellinen, se tulee selviämään luultavasti seuraavassa, kun teen Alecin PoVista 8)
Avatar © Emilja

FRETTIBITCH

  • Venuksessa asuva Ufo
  • ***
  • Viestejä: 89
  • Cherry Cherry Boom Boom
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #8 : 23.05.2010 12:49:52 »
Vihdoin sain tehtyä ekan luvun loppuun! ja betaus oli taas niin nopeeta :)
~~~~
~Luku 1

PoVAle

Istuin tylsistyneenä huoneessani. Mietin mitä voisin tehdä tänään (ei yleinen huoli minulla), usein on turistikiertue, ja saisimme vain olla. Nyt oli toisin, en ennen tuntenut tylsyyttä, nyt haikailin jotain. Mietin sitä, mietin, mietin ja mietin. Pian kuulin koputuksen ovessani, ensin pienen, sitten jäykän ja ison.
”Niin?” kysyin. Pian ovi aukesi, ja loin sivusilmällä katseen sinne. Jane, siskoni, sekä Demetri seisoivat ovella. ”Alec..”, Jane aloitti. ”...olet ollut outona pari päivää.”, Demetri jatkoi. Tuhahdin, asiani ei kuuluisi heille. ”Miksi kertoisin sen teille? Se on minun oma asiani.” puolustauduin. Jane tuijotti minua, oudon tyynenä.  Demetri sen sijaan, meni oitis laatikoilleni, kaiveli niitä ja etsi 'todisteita'. Hän mietiskeli, ja otti esiin kalenterini ja etsi vanhoja merkintöjä. ”En ole yhtään varma, mutta liittyykö se jotenkin siihen että suunnilleen puolitoista vuotta sitten vierailimme Culleneilla sen Renesmeen takia?”

Sanat loksahtivat paikalleen.
Renesmee


PoVR
Istuin autossa kädet puuskassa. Istuin takapenkillä keskellä, ja vieressäni istuivat Emmett ja Jasper. Emmett oli lukinnut ranteeni käsiinsä, ja Jasper koitti pitää minut väsyneenä, kaukana vihasta. Isä ajoi autoa ja äiti istui pelkääjänpaikalla. ”Pitäisikö soittaa poliisit paikalle? Minuthan on kidnapattu...”; mutisin itsekseni. Pian auton täytti Emmettin järisevä nauru. ”Kuvittele tämä pikemminkin että ME olemme poliiseja ja sinä pahainen rosvo.”, hän nauroi. Jasper naurahti hiljaa. ”Emmett, sinuna olisin hiljaa.”, hän sanoi. Emmett vaikeni. ”Miksi?” hän kuiskasi kuin olisi jossain salaisessa tehtävässä. ”Koska muuten Edward ajaa tahallisen kolarin ja saat sakot niin ettei sinulla ole enää rahaa.”, Jasper selitti yhtä hiljaisella äänellä. Emmett näytti kauhistuneelta, ihmeen hyvin. Ei kai hän sentään uskonut Jasperia? ”Emmett, uskoitko sinä mitä Jasper sanoi?” kysyin pitkän hiljaisuuden rikkoen. Emmett pudisteli päätään. ”E-en tietenkään!” hän vastusteli. Naurahdin. ”Niinpä niin...”, ehdin sanoa, kunnes valtava tömähdys kuului ja löin takaraivoni penkkiin.

”Hittolainen...”, kirosin pientä kipua. Katsoin kattoa, siihen oli ilmestynyt kaksi lommoa. Ne painuivat sisäänpäin. Kuulin isäni murahduksen. ”Hän on täällä etuajassa.”, hän murisi. ”Mitä?! Eikö Alice ilmoittanut mitään?” äiti tivasi. ”Alice ei katsonut tulevaisuutta, oletti ettei Alec muuttaisi mieltään ajankohdasta. Viekää Nessie äkkiä Jaken luo.”, isä sanoi Emmettille ja Jasperille. Jasper vetäisi minut selkäänsä ja ryntäsi ulos autosta. Tein nopean vilkaisun taakseni. Hän. Alec seisoi auton päällä, tutkien lommoja, kunnes nosti katseensa. Hän käänsi hitaasti päätään, mutta katseemme kohtasivat nopeasti. En voinut kääntää katsettani, mutta huomasin pian isän nousevan autosta. Vihaisena. En tiennyt mikä minuun meni, mutta hyppäsin äkkiä Jasperin selästä pois isäni eteen. ”ÄLÄ!” huusin täyttä kurkkua. Kaikki olivat hiljaa, ja tuijottivat minua. Äitini oli ilmaantunut isän taakse. ”Renesmee Carlie Cullen. Mitä sinä sanoit?” isäni sähisi. Huohotin raskaasti, ja vilkaisin sivulle, enkä nähnyt enää Jasperia ja Emmettiä. 'Kumpa itsekkin tietäisin...', ajattelin. Pian kuulin jysähtäviä askeleita, maa tärisi. Suuri ruskeaturkkinen susi ilmaantui puiden takaa, Jasper ja Emmett perässä. Jacob. Tietenkin he hakivat hänet. ”Jacob sanoo että ei voinut uskoa kun Jasper kertoi sen, mutta on nyt ällikällä lyöty.”, isä tulkkasi. ”Mutta niin, mitä sinä nilviäinen tahdot tyttärestämme?” vanhempani sanoivat kuorossa. Alec oli ollut hiljaa. ”Ainoa asia jota tarvitsen nyt, on hän.”, hän sanoi. ”Tarkoitatko, että hän...”, äiti aloitti hiljaa. ”:..on laulajasi?” isä lopetti lauseen. Epävarman oloisena Alec nyökkäsi. ”Luulen niin..”, hän vastasi. ”Voiko se olla mahdollista?” Jasper kysyi, mutta kukaan ei tiennyt. ”Joten, ajattelitko nyt siepata tyttäreni ja jotain sinnepäin?” äiti kysyi. Edes Emmett ei nauranut. ”Mutta Renesmeehän on tarkoitettu Jakelle!” Jasper puuskahti. ”Onko aina pakko totella jotain hiton leimautumista? Minä EN välitä Jakesta sillä tavalla.”, jaarittelin.

Kinasimme kauan leimautumisesta, kunnes isä teki pisteen asialle. ”Nuori neiti, lukitsemmeko sinut kellariin niin pitkäksi aikaa että eräs lähtee?” hän kysyi, viittoen Alecia. ”Enkö saisi edes jutella hänen kanssaan asiat läpi? Kahden kesken.”, anelin. Äiti  katsoi minua ymmärtävästi. Mutta isä sen sijaan katsoi minua vihaisena. ”Ei.”, hän sanoi tiukasti. Käteni puristuivat hitaasti nyrkkiin, ja purin hammastani. Tärisin. Olin vihainen. Vihainen isälle, Jasperille, Jacobille sekä Emmettille. En äidille tai Alecille.


Kuka sinä olet minulle kertomaan
Mitä saisin tehdä ja mitä en?
Kahleesi kuristaa
Kuka minä olen sinulle vastaamaan
Kun oma elämäs on pelkkää harhaa?
Valheesi satuttaa
Sun on pakko irroittaa


Jasper koitti rauhoittaa vihaani, mutta en antanut periksi. ”SINÄ ET MINUA ENÄÄ MÄÄRÄÄ!” huusin isälleni päin naamaa, hän oli yhä totisen näköinen. ”Mietin hieman, ehkä en tahdo enää olla edes lapsesi! Minä lähden. Minä en voi asua saman katon alla, Edward!” kähisin hänelle, ja vähitellen sanat upposivat häneen, sillä hänen kasvojensa ilme muuttui surulliseksi. Äidin ilme oli hämmentynyt ja surullinen samaan aikaan. Itsekkin tajusin vasta nyt kunnolla, mitä olin sanonut. Tärisin enemmän. Päästin pienen vinkaisun, ja käännyin selin äitiäni ja Edwardia päin. Lähdin juoksemaan, niin kovaa kuin jaloistani pääsin. En tiedä mihin menisin. Pian pysähdyin keskelle metsää. Kävelin suurelle kivelle, ja istuin sen päälle. Huokaisin syvään, kunnes kuulin askelia.

Ei, en puhu kellekään
Paitsi ehkä itselleni
Koska tahdon ymmärtää
Miks vain tahdot selittää, että kaikki on taas hyvin
Vaikka kuulen äänestäs, ettet tajuu vieläkään?
Et vieläkään


En katsonut kuka tulija oli, en uskonut sen olevan tarpeellista. ”Renesmee?” melkein vieras ääni kuiskasi. Ei se voinut olla kukaan muu kuin Volturi. Alec. ”Mitä?” kysyin hiljaisella äänellä. Hän asteli taakseni, ja sitten viereeni seisoen yhä. ”En tiedä miten selittäisin tämän, mutta tunnen outoa vetoa sinua kohtaan.”, sanoin pikaisesti. Tunsin hänen katseensa minussa.
Avatar © Emilja

Vanamo

  • tökkijämestari
  • ***
  • Viestejä: 951
  • HUDI
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #9 : 23.05.2010 13:08:58 »
Vaikka sinulla onkin beta, pari pientä pilkkuvirhettä(ja jotain muitakin merkkivirheitä lainausmerkkien kanssa yms.) on jäänyt tuonne tekstiin.
Ei ne siellä kyllä mitenkään kauheesti haitanneet, otti vain silmään.

Idea tässä on ihan hyvä ja mielenkiintoinen, mutta kuvailua on aivan liian vähän.
Tarina vain menee eteenpäin, eikä siinä oikein selitetä lukijalle tapahtumia kunnolla.

Jotkut lauseet olivat aika tönkköjä, ja sellaisia dramaattisia yhden sanan lauseita oli mielestäni tässä hitusen liikaa.  ;)
Hahmot ovat hyvin erilaisia, ainakin minusta, kuin kirjoissa, mutta sehän on aivan kirjoittajan itse päätettävissä, minkälaisia hän tekee hahmoista. (:
Lainaus
Istuin autossa kädet puuskassa. Istuin takapenkillä keskellä, ja vieressäni istuivat Emmett ja Jasper
Esimerkiksi tämä kuulostaa tönköltä, kaksi samaa sanaa ovat liian lähellä toisiaan ja on aika turhaa manita autossa istuminen kahdessa eri lauseessa.

Tuota törmäyskohtaa en oikein tajunnut ollenkaan, oliko se Alec joka yhtäkkiä vain tuli siihen eteen?

Koitan tällä epäselvällä kommentilla nyt sanoa, että sinun kannattaa kiinnittää huomiota tekstin sujuvuuteen ja riittävään kuvailuun.  :)
Olet ihan hyvä kirjoittaja, ja kun vähän hiot tätä niin tästä tulee varmasti tosi hyvä.Jään kuitenkin seurailemaan tätä ficciä, joten pistä jatkoa vaan. =)

Mitä enemmän kirjoittaa, sitä enemmän kehittyy. :D
« Viimeksi muokattu: 23.05.2010 13:12:34 kirjoittanut Vanamo »
Päästä runot ja hyrinä  elämääsi.


 ♥ava by Haava, banneri raitakarkilta♥
 

FRETTIBITCH

  • Venuksessa asuva Ufo
  • ***
  • Viestejä: 89
  • Cherry Cherry Boom Boom
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #10 : 23.05.2010 13:20:47 »
Kiitos vinkeistä jne :) Koitan kakkosluvussa enemmän kuvailla ja laittaa lauseet niin ettei ole juuri liian lähekkäin kaksi samaa sanaa, sekä selittää tilanteet paremmin ^^
Avatar © Emilja

En-nu

  • Vieras
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #11 : 23.05.2010 14:06:30 »
tykkään ideasta ja jne. ja kuten muut ovat ehdottaneet kuivaile hieman enemmän ei muuta odotan jatkoa  :D

Ragdoll

  • Tribute
  • ***
  • Viestejä: 80
  • Friend. Lover. Victor. Enemy.
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #12 : 25.05.2010 14:46:54 »
Sait uuden lukijan!  ;)
Hieno idea ja jään takuulla seuraamaan!
Toivottavasti jatkoa tulee pian. (:

ps. Ja rakentava tietenkin karkasi taas omille teilleen, eikä ole luultavasti tulossa vähään aikaan takaisin.  :D

~ Ragdoll
If heaven is up there, this is hell on earth.

Rainy

  • ***
  • Viestejä: 63
  • Pikku Vampyyriprinsessa
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #13 : 25.05.2010 19:26:29 »
Sait uuden lukijan!  ;)
Hieno idea ja jään takuulla seuraamaan!
Toivottavasti jatkoa tulee pian. (:

ps. Ja rakentava tietenkin karkasi taas omille teilleen, eikä ole luultavasti tulossa vähään aikaan takaisin.  :D

~ Ragdoll

Mulla kai se rakentava suuttui mulle ja muutti Kiinaan p_p

Annoy

  • Lännen paha noita
  • ***
  • Viestejä: 383
  • Dancing through life
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #14 : 25.05.2010 22:47:30 »
Jaahas, näin että täällä on tämmöinenkin ja päätin että, hei mäpä lukaisen tämän. Ja hyvä että luin, sillä tää on hyvä. Ja paritus on ihana. Renesmeestä ja Alecista on tullu melkein mun lempiparitus, niin hyvin se toimii.

Ööh, pitäis kai sanoa jotain rakentavaa. Koita vähentää samojen asioiden toistelemista, sillä sitä löytyi. Ja voisit laittaa vuorosanat uudelle riville aina, sillä se on noin hiukan sekavan näköistä.

Isä ajoi autoa ja äiti istui pelkääjänpaikalla. ”Pitäisikö soittaa poliisit paikalle? Minuthan on kidnapattu...”; mutisin itsekseni. Pian auton täytti Emmettin järisevä nauru. ”Kuvittele tämä pikemminkin että ME olemme poliiseja ja sinä pahainen rosvo.”, hän nauroi.

Esim. tämä kohta voisi olla parempi vaika näin:

Isä ajoi autoa ja äiti istui pelkääjän paikalla.
"Pitäisikö soittaa poliisit paikalle? Minuthan on kidnapattu...", mutisin itsekseni. Pian auton täytti Emmettin järisevä nauru.
"Kuvittele tämä pikemminkin että ME olemme poliiseja ja sinä pahainen rosvo", hän nauroi.

Mutta tää on hyvä ficci, ja seuraan tätä kiinnostuneena. Toivottavasti jatkoa tulee pian.
"What everyone does. Like you said. Hope."

Nej, du måste finnas, du måste
Jag lever mitt liv genom dig
Utan dig är jag en spillra
på ett mörkt och stormigt hav
Du måste finnas, du måste
Hur kan du då överge mig?
Jag vore ingenstans, jag vore ingenting
Om du inte fanns

Tuhisija

  • Vieras
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #15 : 04.06.2010 23:11:51 »
Jee, jatkoa :)  Ja toki mä oon vähän myöhässä, mut tääl käyminen taas jäänyt (...)..  Mutta mielenkiintoinen idea tosiaankin.  Nessie on Alecin laulaja?! :o Voi hitsit, aika jännä.  Ja hyvin keksitty muuten, tuo kiintoisuutta ficciin.

Tuo Emmettin lohkaisu poliisista ja rosvosta oli ihana, niin Emmettmäinen jotenkin.  Ja Edwardin suojelunhalu on niin sitä Edwardia.. Ja mukavaa, että Nessie kapinoi.

Ja muut olivatkin oikaisseet noita jo, eli eipäs mittään virheistä sitten.  Kiitos, jään odottamaat jatkoa :)

FRETTIBITCH

  • Venuksessa asuva Ufo
  • ***
  • Viestejä: 89
  • Cherry Cherry Boom Boom
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #16 : 05.06.2010 11:00:20 »
hehe kiitos :D parempi myöhään kun ei milloinkaan (Y)

Kesän kunniaksi, koitan saada kakkosluvun ainakin 3 sivun pituiseksi, ja saada ainakin puolet valmiiksi tänään :)
Avatar © Emilja

FRETTIBITCH

  • Venuksessa asuva Ufo
  • ***
  • Viestejä: 89
  • Cherry Cherry Boom Boom
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #17 : 08.07.2010 16:33:51 »
Nonniin nostan tämän, ilmoittaakseni että lähetin luvun betalleni, eihän siitä sitten niin pitkää tullutkaan, mutta pisin tähän mennessä varmaan!
Avatar © Emilja

Annoy

  • Lännen paha noita
  • ***
  • Viestejä: 383
  • Dancing through life
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #18 : 08.07.2010 21:23:11 »
Jei, pian tulee lisää. : ) Ootan innoissani. Hyvä että siitä tulee vähän pidempi, sillä eka oli hiukan lyhyt.
"What everyone does. Like you said. Hope."

Nej, du måste finnas, du måste
Jag lever mitt liv genom dig
Utan dig är jag en spillra
på ett mörkt och stormigt hav
Du måste finnas, du måste
Hur kan du då överge mig?
Jag vore ingenstans, jag vore ingenting
Om du inte fanns

FRETTIBITCH

  • Venuksessa asuva Ufo
  • ***
  • Viestejä: 89
  • Cherry Cherry Boom Boom
Vs: Todella kaunis
« Vastaus #19 : 08.07.2010 23:37:51 »
Annony: Jep :) Jos katoin oikein, se oli tasan 2 sivunen, enkka mulle varmaan!

Luku 2

PoVR

Hiljaisuus on tuskaa. En kestänyt sitä enää. Olimme olleet hiljaa suunnilleen vartin, ja se tuntui ikuisuudelta.
“Hei… en kestä hiljaisuutta.”, valitin.  Alec hymähti.
“Et kestä hiljaisuutta? Ihmeellistä… minä kestäisin aika kauankin.”, hän ylpeili. Pari sekuntia hänen ylpeilynsä jälkeen, metsästä kuului rusahdus. Mahtavaa, kukakohan siellä mahtoi olla? Kenties susi, joka unohti punahilkan…
“Ällöttävä haju.”, hän sanoi nenäänsä nyrpistäen. Jacob. Hitto, eikö hän voisi jättää meitä rauhaan? Hän taisi muuttua ihmiseksi. Ainakin kuulosti siltä.
“Renesmee…”, ääni kuului puiden ja oksien takaa. En vastannut, ei hän vastausta ansainnut.
“…en voi ymmärtää miksi teit tämän.”, hän jatkoi. Murahdin vastaukseni, ja hetken päästä näkyviin erottui Jacob. Alec näytti olevan ärtynyt, sillä hän astui askeleen eteenpäin, äänessään murinan vivahdus.
“Lähde, niin ei tarvitse muistella pahalla.”
“Sinä se paha tässä olet.”
“Niinkö? Minä en sentään ole jatkuvasti puolialastomana.”
“Minkäs voit, ei yläkroppasi ole varmaan tarpeeksi hyvä.”, sanaharkka olisi varmaan jatkunut kauempaankin, ellei äiti olisi tullut.
“Hei, hei, lopettakaa nyt.”, hän määräsi. Jacob hiljeni, ja sitä myötä Alec myös.
“Missä is-- siis Edward on?” kysyin, sillä huomasin myös Emmettin ja Jasperin tulleen.
“Voit kutsua häntä ihan isäksesi, ja hän on purkamassa raivoaan puille.”, äiti vastasi.
“Vau, sanon etten tahtoisi nyt olla puiden paikalla.”, Emmett sanoi tosissaan.
“Vau, sanon että tuo oli outoa Emmett.”, matkin setääni.
“Nessie, ei ole reilua että matkit minua! Sillä tavalla voisit varastaa vitsini..”
“Kuka tahtoisi varastaa niitä? Pölkkykin tajuaa että ne kuuluvat vain sinulle.”; vastustelin. Emmett näytti tyytyväiseltä. Tunteeni  muuttuivat haikeasta iloiseksi, loin katseen Jasperiin.
“Jasper, onko pakko?” kysyin tylsistyneenä. Jasper hymähti, muttei vastannut.
“Mutta miksi te tulitte?” kysyin ihmeissäni.
“Siis, pojista en ole varma.”, äiti puhui viitaten Emmettiä ja Jasperia.
“…mutta minusta Alec ansaitsee tilaisuuden.”, hän sanoi. Loikkasin pitkän hypyn hänen eteensä ja halasin häntä. Se vetovoima Alecia kohtaan oli outo, mutta aikoisin vielä selvittää syyn…

PoVJ

Alec oli lähtenyt. Outoa. Seisoin Demetrin edessä vihaisena.
“Jäljitä veljeni. Nyt.”, murisin. Demetri tuhahti, sulki silmänsä ja keskittyi.
“Hän on… Forksin ja La Pushin rajametsässä. Luonnonoikku Renesmeen, Bellan, Jasperin, Emmettin ja Jacobin kanssa.”, Demetri tiedusti. Tartuin Demetriä niskasta.
“Demetri, pakkaa laukkusi, me menemme Forksiin.”, sanoin, ja päästin irti. Demetri katsoi minua kuin hullua.
“Forksiin? Ehei, emme me saa lähteä!”
“Luulitko sitten, että Alec meni polvilleen Aron eteen ja anoi lupaa mennä Forksiin?”
“No… en, mutta silti.”
“Silti. Mene pakkaamaan.”, sähisin. Demetri hymähti.
“Ja jos en?” En vastannut, näytin. Demetri kaatui polvilleen, purren hampaitaan yhteen.
“Okei… okei..”, hän sai sanotuksi joten lopetin, ja käännyin ympäri.
“Tavataan ovilla.”, sanoin vielä ja kävelin nopeasti huoneeni suuntaan.
***
Kun olin saanut pakatuksi kaiken tarvittavan, lähdin hiljaa kohti pääovia. Demetri ei ollut vielä siellä, varmaan jäljitti minua ja tulisi sitten kun olen tapaamispaikalla. Seisoin hetken ovilla, kunnes huomasin seinässä varjon. Demetri, kukaan ei tähän aikaan lähtisi ulos, ja Heidi olisi jo metsästämässä tai salissa. Demetri ilmestyi näkyviin.
“Lähdetään. Kun ollaan torin ulkopuolella, lähdetään juoksemaan.”, selostin.  Ovi avautui hitaasti, narissen ärsyttävästi.
“Nopeasti, joku voi kuulla..”, kuiskasin, vaikka tiesin ettei se auttaisi.
“HEI, onko siellä joku?!” kuului matala huuto kauempaa käytäviltä.
“Se on Felix, äkkiä!” Demetri sihisi niin hiljaa kuin pystyi, ja toivoimme ettei Felix kuullut. Nyökkäsin vain, ja juoksin ääneti ulos, Demetri perässäni. Määränpäämme olisi ensin lentokenttä, meidän oli pakko käyttää yleistä lentokonetta.

Lentokoneessa Demetri marisi jatkuvasti minulle siitä, kuinka emme voineet vain juosta ja uida.
“Kasva jo aikuisesi.”, mutisin. Muut ihmiset nukkuivat. Mitä se kello taas olikaan… Aivan sama, jos joku menee ohitse, voin valittaa Demetrille.
“No, ajattelitko varastaa auton vai juoksemmeko Forksiin?” Demetri kysyi katse ikkunassa.
“Juosta, sinua ei voi päästää ratin taakse.”, mutisin. Demetri näytti loukkaantuneelta, sillä ärähti vain ja nojasi käteensä. Otin kännykkäni esille. En tiedä saiko sitä käyttää, mutta silti. Soitin Alecille, ajattelin valehdella olinpaikkani, ettei hän karkaisi taas. Puhelin tuuttasi niin monta kertaa, että olin vähällä sammuttaa soiton. Pian kumminkin kuului vastaus.
“Alec.”
“Heei veli…”, aloitin tekopirteänä. Hän huokaisi.
“Mitä tahdot tietää?”
“En mitään… Mietin vain, mitä teet?”
“Istun jossain isolla kivellä keskellä metsää.”
“Sepä kiintoisaa. Minä olen lentokoneessa!”
“Miksi hitossa?”
“Olen matkalla…” aloitin, ja Demetri tuuppasi minua kylkeen.
“Matkalla…  Siperiaan!”
“Sepä kiintoisaa Jane, missä Siperia on?” hitto, miksen ikinä käyttänyt tietoa hyödykseni?
“Ömm… Siperiassa?”
“…missä sinä olet?”
“Äh. Minulla on tylsää ja olen vainukoiran kanssa.”, taas tuuppaus kylkeen.
“Aha.”
“HEI, MINULLE ET HOE ‘AHA’!”, huusin niin että edessämme istuva vanha pariskunta nousi katsomaan.
“Voisitteko olla hiljempaa? Miksi edes olette hereillä? Ihme nuoriso…”, toinen heistä höpötti.
“Anteeksi rouva…”, Demetri pahoitteli, kun näytin ilmeelläni sanat anteeksi. Vanhukset kääntyivät taas, jättäen meidät huomioimatta.

Veliseni, et uskokkaan kuinka ihanan yllätyksen saat.
Avatar © Emilja