Kirjoittaja Aihe: Twilight: Kielletty rakkaus K11 (Rosalie/?) VIIMEINEN LUKU 31.7  (Luettu 3338 kertaa)

Lijsbeth

  • ***
  • Viestejä: 26
Author: Lijsbeth
Raiting: K-11.. ainakin nyt hetkellisesti :D
Genre: .. en tiiä, anteeksi!
Fandom: Twilight
Pairing: Selviää ;)
Warnings: Henkilöt voivat olla hieman erinlaisia kun he ovat oikeasti, pahoittelut! Ja tungin sen nyt tähän kun en tienny minne muuallekkaan laittaisin tämän huomion.
Disclaimer: Kaikki kuuluu Stephenie Meyerille, kiitos hänelle joka on luonut ihanat henkilöt joilla minä saan vain tilapäisesti leikkiä.
Summary: Mitä kun rakastuu kiellettyyn henkilöön?



RosaliePov


Katson kuinka sade piiskaa ikkunaani, kuinka värikkäiden puiden lehdet lähtevät kovan tuulen mukana leijailemaan ympäri pihaa. Huokaisen hiljaa, vaikka minun ei tarvitsisi tehdä sitä. Olen kuin kivi, jonka ei tarvitsisi tehdä mitään. Olla vain paikallaan. Alakerrasta kantautuu Alicen iloinen puhe, kun hän selittää miehelleen miten ihanat keltaiset korkokengät hän osti. Talossa ei ole lisäksemme ketään muuta. Edward on Emmettin kanssa metsästämässä ja Esme on puolestaan Carlislen kanssa Esmensaarella viettämässä laatuaikaa kahdestaan. Nousen äänettömästi ylös puiselta tuolilta ja lähden huoneestani olohuoneeseen.

”Hei Rose!” Alice tervehtii innokkaasti ja tyydyn vastaamaan pelkällä nyökkäyksellä. Istahdan toiselle sohvalle, napaten kaukosäätimen pöydältä. Avaan television, alkaen selailemaan kanavoita välinpitämättömästi. Alice ymmärtää olla puhumatta minulle, joten hän istahtaa Jasperin viereen miettiväinen ilme pienissä kasvoissaan. Luultavasti yrittää keksiä mikä minua risoo. Siihen hän ei löydä vastausta, ei koskaan. Ja jos hän saisi tietää mikä minulla on, luultavasti hän järkyttyisi pitkäksikin aikaa. Se ei olisi ihme, rakastan hänen vieressään olevaa miestä vaikka en todellakaan saisi.

Tämä on ahdistavaa, liian ahdistavaa. Haluan pois, mutta en ulos. En halua Jasperin lähettyviltä pois, mutta en silti halua olla hänen kanssaan samassa huoneessa. Tunnen miehen kysyvän katseen, tietenkin hän aisti minun ahdistuneen tilan tai mitä lie. En ole koskaan ymmärtänyt hänen kykyään. Jos olisin ihminen, varmasti olisin punaisempi kuin Bella vaikka hän helottaa kuin paloauto! Yksi syy miksi ei kannata olla ihminen.

Näen miten Alice nousee ylös sohvalta, lähtien luultavasti järjestelemään vaatekaappiaan. Hänellä on pakkomielle siihen. Joka päivä ainakin kaksi kertaa hänen pitää se tehdä. Minulla on vain yksi pakkomielle, ja se on Jasper. Jasperia voisi verrata aurinkoon. Ihmiset tulevat masentuneeksi elleivät saa tarpeeksi aurinkoa, ja minulle tapahtui niin jos Jasper ei ole lähettyvillä. Tai tulen vain alakuloiseksi. Silti. ”Rosalie?” Jasper kysyy ja tuntuu kuin joku kuristaisi minua enkä saa pihaustakaan ulos. ”Kaikki on varsin loistavasti!” sanon sen liian nopeasti ja tajuan sen itsekin sen vasta kun sain sen sanottua. Nousen, ei melkein hyppään pystyyn ja olen pakenemassa ulos talosta, mutta Jasper on nopeampi. Hän painaa minut seinää vasten, ja pakottaa minut katsomaan itseään. ”Nyt kerrot mikä sinulla on, et ole koskaan käyttäytynyt tällä tavalla!” Jasper sanoo kylmällä äänellään ja minun tekisi mieli alkaa itkemään – jos siihen pystyisin.

En tiedä kuinka kauan me olemme niin, Jasper edessäni pitämässä minut tiukasti kiinni seinässä ja minä tutkin hänen kasvojaan välinpitämätön ilme kasvoillani. Tai pyrin siihen, en tiedä onnistunko ilmeessäni ollenkaan. Luultavasti en. ”Minä taidan-”, aloitan mutta minut keskeyttää ovesta tuleva jättiläinen, minun nalleni, jota en enää rakasta. ”Terve rakas Rossu ja Jaspu!” Emmett kiljaisee kuin likka ja sitten hän vasta tajuaa ettemme vain istu sohvalla katsomassa televisiota vaan olemme epäilyttävän lähekkäin toisiamme ja ainakin minä näytän pelästyneeltä. ”Mitä täällä oikein tapahtuu?” kysymys tulee kahden suusta, Alicen ja Emmettin. Edward tulee sisään hieman myöhemmin, katsoen minua tiiviisti. Niin tietenkin, Edward sai tietää. Mikäkin ajatusten salakuuntelia!

”Yritän vain saada selville mikä Rosalieta vaivaa”, Jasper vastaa ja päästää minut otteestaan. Suoristan rypistynyttä paitaani. ”Minä.. tarvitsen.. happea”, takertelen sanoissani ja ryntään Edwardin ohi pimeään ja sateiseen iltaan. Kuulen hetken aikaa miten toiset jäävät ääneen ihmettelemään käytöstäni, paitsi Edward. Suljen silmäni ja annan aistini vallata kehoni, toivottavasti parin peuran metsästäminen rauhoittaisi. Toivottavasti.

EdwardPov

Olen totaalisesti hämmentynyt.. Rosalie rakastaa Jasperia? Rakkaus on kummallisin asia maailmassa.. Rosalie rakastaa Jasperia, en ole vielä sulattanut asiaa enkä taida sulattaa hetkeen tätä asiaa. Miten tässä oikein käy? Huokaisen liian äänekkäästi sillä kaikkien katse porautuu minuun. ”Sinä tiedät mikä vaimoani vaivaa”, Emmett sanoo syyttävästi ja tuntuu kuin minut olisi ahdistettu nurkkaan. Alice katsoo minua säälivästi, laskien pienen kätensä Emmettin olalle. ”Arvaa mitä! Ostin ihanat keltaiset korkokengät! Tule katsomaan niitä!” Alice selittää innoissaan ja vetää väkisin Emmettin yläkertaan. Päästän kasvoilleni pienen hymyn, jonka Alice näkee juuri ennen kuin katoaa olohuoneesta.

Jasperin ajatukset käyvät hermoilleni, hän pommittaa minua kysymyksillään ja vielä kuulen Alicen ja Emmettin samantyyliset kysymykset. Tästä tulee kerta kaikkiaan hulluksi! Nyt olisi ilo kuunnella Rosalien itserakkaita ajatuksia, jotka pyörivät vain hiusten ja kynsien ympärillä. Se olisi.. kuin lomaa. Mutta välillä se on kuin pieni ärsyttävä hyttynen inisi korvan vieressä koko päivän. Uskokaa pois, Rosalieta ärsyttävämpää henkilöä on vaikea löytää. ”Kysy Roselta itseltään”, tiuskaisen Jasperille, lähtien samasta ovesta ulos mistä Rosalie hetki sitten pyyhälsi ulos. Minäkin olisin lähtenyt, ainakin siinä tilanteessa. Mutta nyt minun on pakko päästä puhumaan Rosalien kanssa, jos vain löytäisin hänet.
« Viimeksi muokattu: 25.11.2014 19:43:35 kirjoittanut Beyond »

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 821
  • grafiikka © Ingrid
Vs: Kielletty rakkaus
« Vastaus #1 : 14.06.2011 04:01:18 »
Tänään teki mieli lukea jotain ihanaisen kiellettyä ja mikäpäs olisi sopivampaa kuin tämä, eiköhän otsikkokin jo siitä kieli. Ja aivan aluksi täytyykin sanoa, että onpahan mielenkiintoinen paritus! Ei nyt niin rare, etteikö näitä muutamia varmaan löytyisi finistä, mutta enpähän ainakaan ennen ole lukenut ainuttakaan Twilight-ficciä kyseisellä parituksella. Vaan ei sillä, en minä usein kyllä tällä osastolla käykään, olen enemmän Potterien ihannoija. :3 Vaikka toki Houkutus-sarjastakin tykkään valtavasti. Njaa, joka tapauksessa, asiaan.

Tämä oli tosi hyvä alku ficille. Minusta on aivan älyttömän ihailtavaa, että laitat Rosalien takertelemaan sanoissaan ja olemaan silti niin kovin IC samaan aikaan. Taitavaa. Rosalien PoV oli kaiken kaikkiaan muutenkin oikein onnistunut, mutta Edward ei ehkä ollut aivan yhtä IC kuin olisin voinut toivoa. Toisaalta on vaikea sanoa millainen Edward edes on todellisuudessa, Stephenie kun ei kirjoittanut mitään hänen näkökulmastaan ja hän jäi minulle muutenkin vähän etäiseksi hahmoksi sinänsä. Sellaiseksi kaukaiseksi ja vähän epätodelliseksi sankariksi. Tai en tiedä, onhan tämä sinunkin Edwardisi kiva, ei siinä mitään vikaakaan ole. Ehkä on parempi, että häntä kuvataan näin vähän inhimillisempänä.

Lainaus
Minulla on vain yksi pakkomielle, ja se on Jasper. Jasperia voisi verrata aurinkoon. Ihmiset tulevat masentuneeksi elleivät saa tarpeeksi aurinkoa, ja minulle tapahtui niin jos Jasper ei ole lähettyvillä.
Oi, söpöä! Jasper on niin ihana, pieni aurinko... ♥

Lainaus
Uskokaa pois, Rosalieta ärsyttävämpää henkilöä on vaikea löytää.
I so agree this one !

Hmm, uskoisin tämän tarinan tästä jatkuvan vielä, tai ainakin toivon niin. Jään nimittäin seuraamaan innokkaasti miten tämä juoni tästä jatkuu, seuraavaa lukua siis pian kehiin, jookosta? ;)
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer

Lijsbeth

  • ***
  • Viestejä: 26
Vs: Kielletty rakkaus
« Vastaus #2 : 14.06.2011 15:36:00 »
Kiitos kommentistasi Claire älyttömän paljon! Joo, Edwardin näkökulma ei oikein onnistunut minunkaan mielestä, mutta en sitten tiennyt miten saisin siitä enemmän Edwardin tyylisen. Seuraava luku varmasti ilmestyy ehkä jopa tänään, viimeistään parin päivän sisällä! Ellei tule äkkilähtö mökille. c: Kiitos vielä kerran!

mmiru

  • ***
  • Viestejä: 69
Vs: Kielletty rakkaus
« Vastaus #3 : 14.06.2011 17:31:37 »
Otsikko oli mielenkiintoinen, joten oli pakko tulla lukemaan. :D Ja niinhän siinä kävi, että koko lukukin oli mielenkiintoinen. Kiva välillä lukea Rosaliesta, koska hänestä en ole hirvittävän monia ficcejä lukenut.

Jotenkin suloista tuo että Rosalie on rakastunut Jasperiin. ;)

kirjoittelehan jatkoa piakkoin niin nähdään mitä tässä vielä tapahtuu. ;)

P.S. Jos jäi vielä hiemankaan epäselväksi, niin minä jään seurailemaan tätä!

Lijsbeth

  • ***
  • Viestejä: 26
Vs: Kielletty rakkaus K13 (Rosalie/?)
« Vastaus #4 : 16.06.2011 16:39:31 »
Kiitos mmiru kommentistasi! :)

Toinen luku on tässä! (Viimein..)

RosaliePov

Pyyhin kämmenenselällä varmuuden vuoksi suupieleni, jos vaikka jäisikin pari veripisaraa suunpieleen. Se ei näyttäisi hyvältä, se vain saisi minut näyttämään epäsiistiltä. Istahdan sammalpeitteen päälle, ensiksi puhdistaen sen oksista ja muista irtoroskista. Saan istua rauhassa vain pienen hetken ennen kuin Edward tulee eteeni. Hän voisi painua sinne mistä tulikin, en jaksa mitään kuulustelua tai sympatiaa ainakaan Edwardilta! Mies kuitenkin istahtaa minua vastapäätä ihan pieni virnistyksen häive kasvoillaan. Tekisi kynsiä hänen ilme pois, niin että hän ei voisi enää ikinä tehdä minkäänlaista ilmettä. Jos hänen kasvonsa olisivat samanlaiset kun Bellan niin se onnistuisikin. ”Mitä, oletko kynsinyt Bellaa?!” Edward melkein huutaa ja saa minut naureskelemaan tyytyväisenä. Menihän rakas veljeni ajatuksieni halpaan. Varsin huvittavaa. Edward vain tyytyy katsomaan minua närkästyneenä, onneksi. En jaksaisi mitään kinastelua Bellasta, en nyt. Hänestä on viime aikoina liian paljon kinasteltu, mutta se tuo jonkinlaisen.. tyydyttyneen olotilan. Saa haukkua Bellan pystyyn silloin, ah – se kokemus on vain ihana. ”Rosalie”, Edward keskeyttää ajatuksieni kulun hitaasti sanomalla nimeni. Ei varmaan kestä minun alentavia ajatuksiani naisestaan.

En tiedä kuinka kauan mennyt siitä kun Edward sanoi minulle edes jotain. Kai odottaa, että minä avaan suuni ja kerron asiasta hänelle. Mutta hänelle? En ikinä, ennemmin vaikka Bellalle! Se typerä lehmä ei tajuaisi kuitenkaan hevon paskaakaan, joten siinä puolin asian kertominen hänelle olisi järkevää. Tai ei, jos hän jostain kumman syystä tajuaisikin, hän kertoisi asiasta Alicelle ja Alice taas.. tekisi jotain Alice-maista. Että ei, Bellalle kertominen olisi liian typerää enkä muuten ikinä alentuisi puhumaan hänelle ongelmistani. En sitten ikinä! Näen jopa miten selitän hänelle, ja hänen silmänsä pyöristyisivät niin paljon asiasta, että ne räjähtäisivät kasvoilleni. Iyl. Ja yh. Siinä tilanteessa alkaisin kiljumaan, mutta vain sen takia kun Bellan silmät valuisivat pitkin kasvojani. ”Rosalie, tiesitkö että sinulla on maailman typerimmät vitsit?” Edward kysäisee minulta, mutta huomaan miten hänen suunsa taistelee virnistystä vastaan. En tiennytkään, että Edward on jopa vitsimiehiä. Uusia asioita paljastuu näin metsän keskellä.

Tarkastelen kynsiäni, kumpa olisin ottanut kynsiviilan mukaan! Enkä tajua miksi Edward edelleen istuu tuossa, voisi häipyä. Haluan olla yksin ja selvittää ajatukseni rauhassa ilman, että joku on lähistöllä ja kuuntelee mitä ajattelen. Herranen isä sentään. Tai mitä haittaakaan jos kertoisin hänelle? Ei, minä en jakele omia ongelmiani toisten kesken. En ole koskaan ennenkään. ”Vaihtelu voisi virkistää”, Edward ehdottaa varovaisesti ja käännän katseeni häneen. ”Mene sinä virkistäytymään Bellan kanssa vaikka kapakkaan! Siinä sinulle vaihtelua ja Bellalle”, tokaisen ilmeettömänä, mutta Edward alkaa nauramaan ja pian minäkin yhdyn siihen.

En tiedä kuinka kauan me siinä nauramme, metsässä on vaarallista olla – tulee ihan höperöksi. Näköjään ajatukseni oli niin hupaisa sillä Edward alkaa nauramaan entistä kovemmin. Ja minä nauran Edwardin naurulle. Todellakin ihan höperöksi tulee. Jos tulisimme alkoholista humalaan niin epäilisin, että Edward on vetänyt kunnon kännit. Paitsi Edward on niin kunnollinen, ettei hän varmaan sitä tekisi koskaan. Minä taas olisin ollut monet kerrat jo kännissä. Ainakin nyt, vetäisin pään täyteen ja saisin unohtaa kaikki ongelmat. ”Usko pois, minä haluaisin olla humalassa. Bellan kanssa on nykyään hyvin epämukavaa. Hän käy hieman hermoilleni”, Edward keskeyttää ja katselee ohitseni. Ai, hän avautuisi ja minä avautuisin hänelle. Ei ole minun heiniäni. ”Ole hiljaa ja voisitko kuunnella, tätä tilaisuutta ei tule enää koskaan. Olet viimeinen ihminen jolle haluaisin kertoa”, Edward tokaisee ärtyneenä ja nyökkään hiljaa. Ristin käteni jalkojen päälle, nojaten takana olevaan puuhun.

”Tiedät miten kovasti Bella haluaisi muuttua vampyyriksi, mutta hän ei taida käsittää miten vaikeaa se olisi minulle. Ja miten hän joutuisi luopumaan kaikesta, perheestään ja kavereistaan. Hän eläisi ikuisuuden, mitä hyötyä siitä on? Entä sitten kun kyllästyy olemaan kanssani tai alkaa katumaan sitä, että muutin hänet vampyyriksi. Hän haluaa itsekkäistä syistä vampyyriksi ja se ärsyttää minua aivan suunnattomasti. Eikö hän voisi välillä ajatella minuakin kuin itseään? Tai perhettään? Välillä... välillä minun tekisi lyödä häntä ja käskeä häntä ajattelemaan toisia. Mutta en silti haluaisi häntä millään tavalla satuttaa. Rosalie, kerro mitä minun pitäisi tehdä?” Edward päättää 'puheensa' kysymykseen mihin en todellakaan osaa vastata. En tiennyt, että Edwardilla on jotain ongelmia Bellan kanssa. Luulin, että heidän rakkaus peittää kaikki ongelmat alleen eikä niitä sitten ole. Aivan kuin jostain sadusta. ”Sellaista rakkautta ei olekaan, mikä olisi kuin sadusta”, Edward toteaa hiljaa.

Edwardin sanat vain pyörivät päässäni ja huomaan havahtuvani vesipisaraan, joka tipahtaa paljaalle käsivarrelleni ja sitten kunnon sade kastaa minut parissa sekunnissa aivan litimäräksi. En jaksa välittää. Yleensä juoksisin suoraan kotiin sadetta karkuun, mutta en halua kotiin eikä ole mitään muutakaan paikkaa minne mennä. Ihmisten ilmoille en lähtisi, sillä en kestäisi ihmisten puheensorinaa, lasten itkua ja teinien hihitystä. Se tekisi minut hulluksi. Huomaan miten Edward istuu toisen puun edessä, nojaten siihen ja katsoen minua tarkastellen. Hymähdän kysyvästi ja mies vain pudistaa päätään virnistäen. ”Sinä istut puun alla ja täällä sataa. Maailman kirjat ovat sekaisin.”
”Ne ovat muutenkin, rakastanhan Jasperia.”

Vaatteeni ovat liimautuneet ihooni, mutten jaksa välittää. Ei täällä ole kuin Edward, ei ketään muuta. Ja Edward on Edward, hän ei näköjään välitä naisten ulkonäöstä. Tai luulen niin, sillä Bella on hyvä esimerkki siitä asiasta, ettei Edward katso naisten ulkonäköä.. tai Bella on likka ei nainen. Tyttö pikemminkin. Mutta ei koskaan nainen, sen vaiheen hän hyppää yli. Suoraan tytöstä mammaraiseksi. Ellei Edward nyt muuta häntä sitä ennen vampyyriksi. Mitä siitäkin tulisi? Ën edes halua ajatella koko asiaa.

”En tiedä. Emmett on kuin veli nykyään. Aivan kuin Jasper ja Emmett olisivat vaihtaneet paikkoja. En osaa selittää tätä asiaa, se on vain niin. Tunnen mustasukkaisuuden piston kun näen Alicen ja Jasperin sohvalla toisiinsa kietoutuneina. Nyt valehtelin, olen kokoajan mustasukkainen Alicelle sillä haluaisin olla hänen tilallaa ja tekisin mitä vain, että saisin olla hänen tilallaan. Paitsi en leikkaisi itseäni kaljuksi, mutta kaiken muun tekisin aika varmasti. Haluaisin kertoa Jasperille, mutta en halua rikkoa välejäni häneen enkä Aliceen. Ja vähiten haluan Emmettiin. He alkaisivat inhota minua ainakin hetkellisesti, äläkä yritä väittää mitään muuta. Asia on niin. Minä tiedän sen, siksi tämä koko juttu on niin hitsin.. ylitsepääsemätön!”

”Jos minä hieman vihjaisin asiasta Jasperille?” Edward ehdottaa hetken hiljaisuuden jälkeen ja pudistan rivakasti päätäni. ”No entä jos.. sinä vain kerrot hänelle?” Edward ehdottaa uudestaan ja vastaan siihenkin vain pudistamalla päätäni. ”Sitten vain annat asian olla.. ”, Edward toteaa pikemminkin kuin ehdottaa sitä. Kohautan vain olkapäitäni, laittaen merkille miten sade hiljenee ja pian ei sada ollenkaan. Se oli vain pieni sadekuuro, tai oikeastaan aika iso, mutta kuitenkin. ”Ehkä pitäisi palata sisälle..?” ehdotan omasta tahdostani, nousten jo ylös sammalpeitteen päältä puhdistaen takapuoleni varmuuden vuoksi irtoroskista. ”Rosalie”, Edward lausuu nimeni ja pian hän seisookin edessäni. Olen juuri avaamassa suuni kysyäkseni, että mitä, mutta Edward on nopeampi ja painaa huulensa minun huuliani vasten.



Kommentit olisivat todella kaivattuja!

Anskubits

  • ***
  • Viestejä: 258
  • Only the strongest people have fallen
Vs: Kielletty rakkaus K13 (Rosalie/?)
« Vastaus #5 : 16.06.2011 22:55:34 »
 :o :o :o Mun silmät melkein pullistu päästä kun luin et EDWARD suuteli ROSALIETA !
OuÄmGii  :o
Ääwäw lissupissuAnsku iskee jälleen  :P !
Nomuttasiis nopeesti jatkoa please :D ;D

<3.Anskubits

p.s. Anteeksi ei-rakentavasta ja lyhyestä kommentista mutta toivottavasti kelpasi..  :)
Addicted to Twilight, The Vampire Diaries, Justin Bieber, Demi Lovato and Doctor Who

Lijsbeth

  • ***
  • Viestejä: 26
Vs: Kielletty rakkaus K13 (Rosalie/?)
« Vastaus #6 : 17.06.2011 00:03:30 »
:o :o :o Mun silmät melkein pullistu päästä kun luin et EDWARD suuteli ROSALIETA !
OuÄmGii  :o
Ääwäw lissupissuAnsku iskee jälleen  :P !
Nomuttasiis nopeesti jatkoa please :D ;D

<3.Anskubits

p.s. Anteeksi ei-rakentavasta ja lyhyestä kommentista mutta toivottavasti kelpasi..  :)

Kelpasi tietenkin! Jatkoa tulee, mutta en nyt tiiä että tuleeko nyt niin nopeasti. :D Kiitos kommentistasi älyttömän paljon!  :-*

Liinalotta

  • ***
  • Viestejä: 289
Vs: Kielletty rakkaus K13 (Rosalie/?)
« Vastaus #7 : 17.06.2011 17:50:06 »
voih, kökkö minä!!! toisen luvun puolivälissä päätin, että nyt tämä saa riittää (on vähän kiire, mutta silti kirjoitan tätä kommenttia? näinpä tänään..), mutta lukaisin VAHINGOSSA Anskubits:in kommentin, ja olin silleen WTF, EDWARD SUUTELEE ROSALIETA?! ..joten mun oli pakko lukea se loppuun. ;s

kun aloin lukea tätä ficciä, luulin että olis rosalie/royce, mutta onhan tääkin ihan jees..

hei sori, on ihan törkeen kiire, mutta kirjoitan kommenttini tarkentavat jutut myöhemmin. ;ss anteeeksiii..
noniin, palaan kommentoimaan. :--))

elih tuosta parituksesta. hämmennyin vähän, kun tajusin että Rosalie rakastaa Jasperia - se kun on sellainen pari, jota en ole ikinä lukenut (muistaakseni). noh, toisaalta parihan on ihan hyvä toisilleen - molemmat blondeja. ;--)) tulin vähän sululliseksi, kun luin, että Bellalla ja Edwardilla ei mene hyvin. :--( normiparituksiin olen tottunut, mutta toisaalta se pari (Ed/Bella) myös osaa yököttää minua (ja silti luen miltei aina sitä paritusta? hmm?). ..joo.. en jotenkin tykännyt Edwardin ja Rosalien pususta. ROSALIE, KICK HIS ASS!!! *toivoo sormet ristissä* luulin tätä aluksi one-shotiksi, mutta kun näin toisen luvun, niin tajusin, että tää on jatkoficci. ;s oon sherlock.

njuuh ja nyt sanon yhden kieliopillisen asian, joka pisti silmään: alkaa verbin kanssa se toinen verbi on perusmuodossa. elikkäs: "hän alkoi laulamaan" on väärin, mutta "hän alkoi laulaa" on oikein. sun ficissä ei nyt ollut tuollaista lausetta, se oli vain esimerkki. :--))

ja yks mikä pisti silmään oli aikamuoto. oon vaan niin typerys, että sanon siitä, mutta se vaan pisti silmään. siis olen tottunut imperfektimuotoon. toki preesenskin menee. ;--))

tiivistys: MINÄ LUEN TÄTÄ JATKOSSAKIN!! keep going!!

ps. lyöhän rosalie eddietä, jooookojooookojoooooooko?

..älysitköhän sä nyt tästä mun sekavasta kommentistani mitään? onnitteluni, pääsit loppuun saakka. piippiip.
« Viimeksi muokattu: 17.06.2011 21:09:00 kirjoittanut Liinalotta »
Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen
on puhdas niinkuin hanki helmikuisten aamujen

Lijsbeth

  • ***
  • Viestejä: 26
Vs: Kielletty rakkaus K13 (Rosalie/?)
« Vastaus #8 : 19.06.2011 17:24:34 »
voih, kökkö minä!!! toisen luvun puolivälissä päätin, että nyt tämä saa riittää (on vähän kiire, mutta silti kirjoitan tätä kommenttia? näinpä tänään..), mutta lukaisin VAHINGOSSA Anskubits:in kommentin, ja olin silleen WTF, EDWARD SUUTELEE ROSALIETA?! ..joten mun oli pakko lukea se loppuun. ;s

kun aloin lukea tätä ficciä, luulin että olis rosalie/royce, mutta onhan tääkin ihan jees..

hei sori, on ihan törkeen kiire, mutta kirjoitan kommenttini tarkentavat jutut myöhemmin. ;ss anteeeksiii..
noniin, palaan kommentoimaan. :--))

elih tuosta parituksesta. hämmennyin vähän, kun tajusin että Rosalie rakastaa Jasperia - se kun on sellainen pari, jota en ole ikinä lukenut (muistaakseni). noh, toisaalta parihan on ihan hyvä toisilleen - molemmat blondeja. ;--)) tulin vähän sululliseksi, kun luin, että Bellalla ja Edwardilla ei mene hyvin. :--( normiparituksiin olen tottunut, mutta toisaalta se pari (Ed/Bella) myös osaa yököttää minua (ja silti luen miltei aina sitä paritusta? hmm?). ..joo.. en jotenkin tykännyt Edwardin ja Rosalien pususta. ROSALIE, KICK HIS ASS!!! *toivoo sormet ristissä* luulin tätä aluksi one-shotiksi, mutta kun näin toisen luvun, niin tajusin, että tää on jatkoficci. ;s oon sherlock.

njuuh ja nyt sanon yhden kieliopillisen asian, joka pisti silmään: alkaa verbin kanssa se toinen verbi on perusmuodossa. elikkäs: "hän alkoi laulamaan" on väärin, mutta "hän alkoi laulaa" on oikein. sun ficissä ei nyt ollut tuollaista lausetta, se oli vain esimerkki. :--))

ja yks mikä pisti silmään oli aikamuoto. oon vaan niin typerys, että sanon siitä, mutta se vaan pisti silmään. siis olen tottunut imperfektimuotoon. toki preesenskin menee. ;--))

tiivistys: MINÄ LUEN TÄTÄ JATKOSSAKIN!! keep going!!

ps. lyöhän rosalie eddietä, jooookojooookojoooooooko?

..älysitköhän sä nyt tästä mun sekavasta kommentistani mitään? onnitteluni, pääsit loppuun saakka. piippiip.


Hei kiitti tosi paljon kommentista, joka oli hieman sekava. ;D No, ei sentään. Tajusin kaiken, ihme. Joo, mua itseäni pelottaa toi preesens, sillä äikänope aina sanoo, että mun pitäis vaihtaa imperfektiin, syystä tai toisesta.. mutta kai mä nyt jatkan preesensillä ku oon sillä alottanutkin. Ja yritän korjata ton verbi jutstkan, mutta emmä sitä kuitenkaan muista myöhemmin.. :D En lupaa mitää, tohon Rosalien väkivaltaisuuteen. :P Katsotaan nyt, hehe. Kiitos vielä!

Lijsbeth

  • ***
  • Viestejä: 26
Vs: Kielletty rakkaus K13 (Rosalie/?)
« Vastaus #9 : 23.06.2011 00:13:53 »
Kolmas luku! (: Kommentit olisivat tosi jees edelleen.


RosaliePov

Seison vain paikallani järkyttyneenä. Edward lähtee luotani samalla jotain mutisten. En jaksa keskittyä kuulemaani joten toisen sanat menevät ohi. Tajuan sulkea suuni, lähtien hitaasti kävelemään kohti taloa. Edward.. suuteli minua. En ole koskaan ollut näin hämmentynyt, en edes silloin kun tajusin rakastavani Jasperia. ”Rosalie, Rosalie!” joku naispuolinen henkilö huutelee minua edessäpäin hätääntyneenä. ”Edward!” sama henkilö huutaa, ja pian näen miten Alice kiitää luokseni. ”Rosalie! Minä näin miten Edward aikoo suudella sinua! Tajuatko, minä olen tulossa hulluksi!” Alice kimittää ja katson häntä kuin hän olisi seonnut päästään. ”Se tapahtui jo”, saan vihdoin sanat suustani hetken hiljaisuuden jälkeen. Alice nostaa katseensa minuun hämmentyneenä. ”Mitä?!” pääsee vain pieneltä keijukaiselta kimeä kiljaisu. ”Niin, se tapahtui juuri äskön”, vastaan ja ohitan Alicen hipaisten vahingossa toisen kättä omalla kädelläni. Minusta tuntuu kun minä olisin sekaisin, mutta se taitaa olla Alice – hän nauraa kuin hullu, yrittäen saada samalla muodostettua sanoistaan lauseen, mutta se yritys menee ihan penkin alle. Jatkan kävelyä, mutta naurava keiju seuraa minua ja minun tekisi tunkea hänen suuhansa sammalta niin olisi ainakin hiljaa!

Avaan oven ja näen jo ovelta miten Emmett ja Jasper istuvat sohvalla katsellen amerikkalaista jalkapalloa. Tiedän, että he katsovat sitä sillä Emmettillä on hänen lempijoukkueensa paita päällä ja Jasperilla taas kaulan ympäri kiedottu huivi, vastustajajoukkueen logoin varustettu. Emmett lyö Jasperia nauraen olkapäälle ja nousee seisomaan sohvalla ja tuulettaa oikein kunnolla, näköjään tuli maali. Ja takani on Alice, joka edelleen nauraa. Huokaisen ja riisun märät kenkäni jalasta. ”Uitettu koira tuli taloon!” Emmett hihkaisee ja tulee luokseni pörröttäen hiuksiani. ”En ole mikään koira”, sihisen hampaiden välistä Emmettille, joka ei siltikään ymmärrä lopettaa hiusteni pörröttämistä. Tönäisen Emmettiä niin, että hän kompuroi pari askelta taaksepäin. ”Hanki koira jos sellaisen haluat, sillä minä en ole”, sihisen uudestaan miehelle. Alice lopettaa naurun ja Jasper siirtää katseensa televisiosta minuun. Pudistan kärttyisenä päätäni, en tiedä miksi, lähtien sitten yläkertaan.

Ensimmäiseksi riisuudun märistä vaatteestani, käyden pikaisesti suihkussa sillä haluan päästä eroon ajatuksistani ja niistä pääsee eroon suihkun alla. Se tunne kun vesi valuu pitkin päänahkaasi ja siitä sitten alaspäin. Pursotan kämmenelleni kellertävää shampoota, jossa on kimallehippusia. Hieron sen pitkiin, vaaleisiin hiuksiini samalla kun annan veden hyväillä paljasta ihoani. Shampoo vaahdottuu hieman liikaakin ja niin vaahtoa tippuu kaakelilattialle. Huuhtelen kädet ja kasvot vaahdosta, sammuttaen sitten suihkun. Annan shampoon vaikuttaa vaikkei sitä tarvitsisikaan antaa ja sillä välillä laitan mutanaamion kasvoilleni. Pian huuhtelenkin shampoon ja naamion pois, ja sen jälkeen kiedon vaaleanpunaisen kylpytakin päälleni laittaen sitä ennen kuitenkin turbaanin hiusten ympärille.

Astun ulos kylpyhuoneesta, kävellen vaatekaapilleni. Avaan ovet selkosen selälleen, tutkien pää kallellaan kaapin sisältöä. Päädyn harmaisiin pillifarkkuihin, valkoiseen toppiin ja oranssiin villatakkiin, jossa on isot napit ja se ylettyy melkein polviin asti. Jalkoihini laitan saman sävyiset villasukat kuin villatakki on. Kävelen meikkipöytäni luokse, ottaen päästäni turbaanin. Alan hiljaa harjaa vetämään hiusten läpi, katsoen samalla ikkunasta ulos. Mitä ihmettä Edwardin suudelma oikein meinasi?

lkona on taas alkanut satamaan, sen takia inhoan tätä kirottua Forksia! Täällä vain sataa, aina vain. Saan viimeisenkin takun harjattua pois, laskien tavallisen ruman harjan puupintaiselle pöydälle. Vedän toppia hieman ylemmäs, ja sitten alemmas. Pitikin ottaa tämä lyhyt toppi. Olen sen verran laiska etten jaksa sitä enää vaihtaa, vaikka siihen menisikin alle sekunti. Istahdan huokauksen kera kirkuvanpunaiselle tuolinpäälliselle, jonka olen ostanut Alicen kanssa vuonna 1994, Pariisista. Edullinen ja loistava löytö, vaikka Alice oli silloin kanssani eri mieltä ja on varmaan vieläkin. Siirrän katseeni pöydällä oleviin purnukoihin. Mustia, liiloja, punaisia, keltaisia – ja kaikki ovat turhia. En tarvitsisi noista mitään, mutta ostan aina markkinoille tullutta uutta tuotetta. Mihin muuallekaan tuhlaisin rahoja? Avaan yhden lukuisista mustista purnukoista, ja levitän hitaasti mustaa väriä, jo tummiin ripsiini. Ripsiväri on loisto keksintö, se saa kaikkien ripset näyttämään pidemmiltä, tuuheimmilta ja ennen kaikkea paljon paremmilta! Kierrän ripsiväri purkin kiinni, ja lasken sen varovaisesti takaisin omalle paikoilleen.

”Koputi komp!” Emmett huudahtaa oven toiselta puolelta, ja pian hän seisookin takanani. Katson peilin kautta mieheen, joka siirtää kaulaltani hiukset pois ja painaa huulensa kaulaani vasten. Pakotan jonkinlaisen hymyn kasvoilleni, laskien katseeni kädessäni olevaan puuterihuiskuun. Kuulen kuinka sänky voihkaisee, kun Emmett läsähtää sen päälle makaamaan. Vilkaisen taas peilin kautta Emmettiin ja kohtaan hänen katseensa. ”Mikä on Rosalie?” hän kysyy vakavana, huolissaan. En muista milloin hän olisi kutsunut minua virallisella nimelläni, yleensä hän sanoo 'Rossu' tai 'Rose', muttei koskaan Rosalie. Emmettin mielestä se on liian ylellinen nimi. Ohitan kysymyksen vain puuterihuiskun heilauksella. Pieni puuterikasa jää hetkeksi ilmaan ja sitten se alkaa leijailumaan kohti lattiaa, toinen osa puuterista päätyi poskelleni. Alan huiskulla levittämään puuteria kalpeisiin kasvoihini, että näyttäisin edes hieman ruskeammalta ja ihmisemältä enkä kalpealta kuin kalkkilaivan kapteeni. Nuolaisen kielelläni huuliani, jotka maistuisivat mansikalle jos olisin ihminen, mutta nyt ne vain maistuvat... aivan tavalliselta. Lasken puuterihuiskun pöydälle, ja käännyn tuolilla Emmettiin päin. ”Minä en rakasta sinua enää”, sanat tipahtelevat suustani kuin jääpuikot kattoa ympäröivältä ränniltä. En kestä nähdä miehen ilmettä, joten lasken katseeni lattiaan, josta erotan juuri ja juuri, puuterihiukkasia. Samalla siirrän hiukseni oikealle, että vasemmalle etupuolelle, olkapäiden yli. Hiljaisuus tuntuu painostavalta, enkä enää pysty olemaan huoneessa. ”Anteeksi Emmett”, sanon kylmästi ja nousen ylös tuolilta, kirkuvanpunainen tuolinpäällinen tippuu samalla lattialle. Annan sen olla, jos lattialle halusi niin antaa sitten sen olla siinä.

Emmett nousee ylös sängyltä, ja sänky voihkaisee taas. Seuraan katseellani miestä, joka seisoo hetken aikaa paikoillaan aivan eksyneen näköisenä, haavoittuneena. Haluaisin halata Emmettiä ja sanoa jotain lohduttavaa, mutta seison vain kädet puuskassa. Mies lähtee mitään sanomatta huoneesta, ja minä vain katson hänen peräänsä. Mitä minä oikein tein? Pilaan tahallani oman elämäni ja toistenkin? Kuulen miten alakerrassa ovi paukahtaa kiinni, ja tunnen kuinka koko talo paiskauksesta tärähtää. Loistavaa, Rosalie, loistavaa.

Käännyn takaisin peilin suuntaan, pyyhkien ripsiväristä varisseet pienet mustat pilkut silmien alta. Minä laiton vasta äsken sitä, ja nyt jo sitä on lähtenyt osa pois. ”Mitä ihmettä?” Alice kiljaisee ovelta, joka on jäänyt Emmettin lähtemisen jälkeen auki. Pörrötän hiuksiani, että ne näyttäisivät edes asteen tuuheammilta. Mutristan huuliani, kääntäen selkäni peilille ja menen Alicen ohi. ”Kaikki ei aina kuulu sinulle”, vastaan happamasti, sillä en tällä hetkellä kestä naisen liioittelua. Hän kertoo tavallisenkin kauppareissun aina liioitellusti ja kaiken muunkin. Se näin vuosien saatossa alkaa ärsyttämään suunnattoman paljon, että voisin kuristaa omin käsin hänet hitaasti kuoliaaksi, jos hän vain kuolisi sillä tavalla. Ja yleensä kavahdan omia ajatuksiani, sillä en ole ollut pitkään aikaan näin.. murhanhimoinen. Se on väärä sana, enkä tässä tilanteessa jaksa miettiä mitään sopivampaa sanaa, joten antaa asian olla niin miten se on. Portaita laskeutuessani huomaan miten Alice seisoo samassa paikassa, mutta tällä kertaa kädet ristittynä puuskaan ja pienissä kasvoissaan nyrpeä ilme, eikä ihme. Olen uskoutunut Alicelle jo vuosien saatossa monta kertaa, liittyi asia sitten mihin tahansa, mutta nyt. Olen ollut etäinen, enkä ole antanut kenenkään päästä lähelleni paitsi Edwardin.. ja se johtui minun sekaisista tunteista, ei mistään muusta!

Tunnen yht'äkkiä painon selässäni, enkä saa ajoissa tasapainoani vakaiseksi vaan lennähdän viimeiset portaat alas, joku päälläni. Olen niin hämmentynyt etten saa mitään aikaiseksi, mutta toinen sen sijaan on näköjään suunnitellut kaiken valmiiksi. ”Rosalie! Sinä olet muuttunut, et ole enää se sievistelijä, joka kiusaa kenkäputiikissa olevaa punapäistä naista, joka mielestäsi hymyilee imelää hymyä! Sinä olet nykyään kuin joku pahastakin masennuksesta kärsivä metsänpeikko!” Alice kiljuu päälläni, ja katsoo minua kiihtyneenä. Mitä tarkoitinkaan liioittelemisella? Kiljumista ja kovia otteita – aivan kun minä olisin tappanut ihmisen! Herran isä. Mietin toisen sanoja, se nainen kyllä hymyilee imelästi, aivan kuin joku vanha pedofiili pappa. Mutta metsänpeikko? Mistä ihmeestä Alice sen sanan veti? Uudesta saippuakomediasta? Luultavasti. ”Kerro!” Alice kiljahtaa uudestaan ja pelkään olohuoneen ikkunoiden puolesta, toivottavasti ne eivät rikkoudu äänen johdosta. Nainen painaa minua kovemmin lattiaa vasten ja tiedän, että hän pääse tästä pinteestä muuta kuin puhumalla. ”Haluatko todella tietää?” kysäisen, äänessäni kuultaa huvittunuus, joka saa Alicen painamaan minua tiukemmin lattiaa vasten.

Makaan portaiden alapäässä Alice päälläni ja Jasper yrittää epätoivoisesti saada Alicea rauhoittuneeksi ja välillä pois minun päältäni. Ja minä nauran, ennemmin olen seonnut metsänpeikko kuin masentunut sellainen. Nauraminen on kyllä hieman hankalaa, sillä vatsani päällä istuu kiukkuinen keiju. Joka ei myönny Jasperin tahtoon, vaikka mies yrittää kaiken keinoin saada lahjottua toisen päältäni. En ymmärrä miksi Jasper on niin.. inhimillinen tällä hetkellä. Hän huohottaa, kun yrittää repiä Alicea pois. Räpsyttää silmiään aina välillä ja jopa hengittää kokoajan. Ymmärrän Alicen ja Esmen, mutta me – Jasperin kanssa emme ole melkein koskaan välittäneet sellaisesta turhasta. Ei meidän tarvitsisi tehdä sitä. Ja miksi edes Jasper välittää? Miksi hän ei vain anna meidän olla, kinastella toistemme kanssa kuin pikkulapset konsonaan. Luultavasti ettei Alice nyt pahoita mieltään, kun avaan suuni. Niin se on, niin sen pitää olla.

On kulunut minuutteja, mutta en ole vieläkään saanut päähäni mitään järkevää lausetta jolla saisin Alicen päältäni, ja jättämään rauhaan. Nauraminen on jäätynyt hetki sitten, sillä Alice löi kiukustuneena minua kasvoihin. En olisi koskaan arvannut, että hän tekisi niin, mutta en myöskään olisi koskaan arvannut, että Edward suutelisi minua. Seuraavan kerran, kun näen hänet, hän saa kuulla kunniansa. Sillä minua ei suudella ilman lupaa, ainakaan varatun naisen mies! Hänen tosiaan kannattaa varoa, osaan kyllä kostaa varsin näyttävästi. Ellei sitten taitoni ole ajan kuluessa ruostuneet, se on myös yksi vaihtoehto, mutta epäilen suuresti ettei niin ole tapahtunut.

Alice vihdoin hellittää hieman otettaan, muttei siltikään aio luovuttaa. Kuulen etäisesti miten Jasper ja Alice keskustelevat toistensa kanssa kiivaasti, ja minä yritän saada ajatuksiani loogiseen järjestykseen. Lattialla makaaminen on muuten ihan mukavaa, ellei päällä olisi ketään. Lattia on yhtä kova kuin minä, eikä se narahda samalla tavalla kuin kaikki sängyt ja sohvat. Lattiasta pääsee.. jollain tapaa sointuva voihkaisu. En osaa selittää sitä edes itselleni. Huomaan, että joku kaartuu pääni puoleen ja raotan vain toista silmääni. ”Alice ei aio luovuttaa, sinun kannattaisi kertoa hänelle tai keksiä jotain nokkelaa millä pääset hänestä eroon”, Jasper ehdottaa virne kasvoillaan, joka saa minut viimeistään nyt aivan sekaisin. Avaan silmäni, mutta liian myöhään, Jasper on jo häipynyt luotani. Mitä hän tuollakin tarkoitti? Ja sitä näköjään Alicekin pohtii, ääneen. Kiljuen miestään takaisin ja kertomaan mitä hän tarkoitti sillä. Huokaisen ja annan silmien levätä, suljen ne hitaasti.

Tunteja on mennyt, mutta Alice ei ole vieläkään luovuttanut – niin kuin Jasper sanoikin. Enkä usko, että hän luovuttaa ilman, että saa kysymykseensä vastauksen. Enkä minä ole keksinyt mitään uskottavaa valhetta tummahiuksiselle neitokaiselle. Ja minusta tuntuu, että jos yrittäisin syöttää pajunköyttä Alicelle hän huomaisi sen. Hän tuntee minut kuitenkin liian hyvin. Aivan liian hyvin, aivan kuin hän olisi minun kaksoissisareni. Siltä se on alusta asti tuntunut, meistä molemmista. Ainut eroavaisuus on meidän ulkonäkö. Minä olen vaaleaverikkö, pitkä ja kaunis – aivan toisin kuin Alice. Ei meitä kahta voi keskenään vertailla ulkonäön asteikolla, sillä olemme eri tavoin kauniit. Voisi sanoa, että minä olen seksikäs pitkineen säärineen ja Alice taas söpön kaunis, tanssahtavilla askelillaan ja pienikokoisuudellaan.

Vedän turhaan syvään henkeä, ja valmistaudun henkisesti, että fyysisesti seuraavaan seuraukseen. En edes halua miten Alice keksii minua kiduttamaan ja haukkumaan. Kuitenkin niin loistavasti, että säryn kuin posliininukke tippuessaan valkoiselta hyllyltä alas. ”Minä. Rakastan. Jasperia”, saan sanat vaivoin ulos suustani, karkaamaan vaaleanpunaisiksi maalatuilta huuliltani. Alicen ote vihdoin hellittää niin paljon, että pääsen karkaamaan toisen alta pois. En halua jäädä raivoavan neidin alle loukkuun, kun hän tajuaa asian kunnolla. Nousen siis ylös niin nopeasti kun pääsen, ja peräännyn jo valmiiksi etuovelle. Nyt vasta pistän Jasperin merkille, joka on kokoajan istunut takanamme, portailla. Jos olisin nähnyt hänet, niin en olisi sanonut mitään. ”Mitä?” pääsee ensimmäinen kysymys Jasperin suusta, ei mennyt niin kuin suunnittelin.

”Hei kaikki!” Bellan kimeä ääni tervehtii meitä, kun hän on päässyt sisälle, eikä tietenkään kompuroimatta. Edward on antanut tytön tulla milloin tahansa kotiin, ja silloin ajatusta vastaan, mutta nyt – luojan kiitos. Vilkaisen tyttöä, jonka posket hehkuvat punaisina niin kuin aina ja hiukset ovat sekaisin. Eikö hän edes viitsi pitää ulkonäöstään huolta? Pitäisi opettaa Bellalle pari asiaa niin hän ei näyttäisi noin.. välinpitämättömältä ulkonäkönsä suhteen. Tai mistä minä tiedän miten paljon aikaa hän käyttää peilin edessä, mutta näkemäni jälkeen olen päätynyt siihen ettei melkein ollenkaan. En minäkään tuossa tilanteessa tietäisi mitä tekisin, nyppisin kulmakarvat huolitellun näköiseksi, käyttäisin itseruskettavaa, ja ainakin kävisin kampaajalla. Mutta epäilen ettei sekään riitä läheskään alkuun.

”Hei Bella”, vastaan hymyillen leveästi ja Bella katsoo kuin olisin menettänyt järkeni. No en ikimaailmassa hymyilisi vilpittömästi Bellalle, mutta tämä on asia erikseen. Hän pelasti minut huudoilta, kidutukselta ja kenties kuolemalta, että kyllä, hän ansaitsee minulta jopa hymyn. ”Minun tästä pitääkin lähteä ostamaan uudet Guessin korkokengät, jotka muuten tulivat tänään myyntiin. Pitäkää hauska ilta!” toivotan pikaisesti, ja katoan jo pimeäevään iltaan. ”Eihän edes kaupat ole auki”, kuulen Bellan mutisevan kummissaan – tämä vasta saa minut vakiintuneeksi, että hän on.. vähän jälkeenjäänyt aivojen kehityksessä. Lähden juoksuun, yrittäen sulkea kaikki aistini, mutta kuulen miten ulko-ovi avataan jälleen ja joku lähtee perääni. Älä anna sen olla Alice, älä anna sen olla Jasper, mutta ketä muukaan se voi olla, kun jompikumpi heistä kahdesta? Ottakoon kiinni.

Ja niin henkilö ottaakin kiinni – hypäten kuin kissanpentu ihmisen nähdessään ilmaan ja tarraa jalkaan kiinni, näin tapahtuu minulle, mutta henkilö ei ole läheskään yhtä kevyt kuin kissanpentu ja kaadun kasvoilleni havupuiden neulaspeitteelle. ”Anteeksi, mutta et muuten pysähtyisi. Huutelin nimeäsi”, sanotaan ja päältäni noustaan. Kierähdän selälleni, ja siitä sitten toisen avustuksella pystyyn. Pyyhin neulaset pois vaatteistani, siirtäen sitten katseeni Jasperiin. Oliko hän huudellut nimeäni, en ainakaan kuullut. ”Sinä siis rakastat minua?” kuuluu kysymys ja toinen nostaa kysyvästi kulmaansa. Minun tekisi vajota maan alle, ellei siellä olisi kuvottavia kahdeksanjalkaisia karvaisia ötököitä, jota inhoan vieläkin. Laitan käteni puuskaan rintojen alapuolelle, siirtäen välttelevänä katseeni pois Jasperista, jota minun tekisi katsella päivät pitkät. Tuntea hänen vaaleat ja kiharaiset hiukset käsieni alla, kun suutelen häntä, tuntea hänet täyteläiset huulet omiani vasten. Ja hänen lihaksikkaan vartalonsa minua vasten, muttei niin lihaksikkaan kuin Emmettin, mutta kuitenkin lihaksikkaan. ”Rosalie?” nimeni lausutaan hitaasti, mutta äänessä kuultaa kärsimättömyys. Minäkin olisin kärsimätön, jos joku olisi sanonut niin minulle tai no en varsinaisesti sanonut suoraan Jasperille, mutta melkein. Siirrän katseeni Jasperiin, onneksi hän ei osaa Edwardin tavoin lukea ajatuksia. ”Niin”, sanon vältellen. ”Niin mitä?” Jasper kysyy hämmentyneenä, seisten avuttoman näköisenä edessäni, että tekee vaikeaa menemättä halaamaan miestä. ”Niin, rakastan sinua.”



Pahoittelut, että luvusta tuli ehkä liian sekavainen sillä tapahtui niin paljon kaikkea, mutta yrittäkäähän selvietyä.

Liinalotta

  • ***
  • Viestejä: 289
Vs: Kielletty rakkaus K13 (Rosalie/?)
« Vastaus #10 : 23.06.2011 13:38:22 »
Jeeh, uusi luku. :--) ja jee, eka!

Harmi, ettei Rosalie tappanut Edwardia, odotin ihan sitä. T___T MUTTTA luku oli ihan hyvä. Mua alkoi vaan säälittää Emmett, lempihahmoni kun on Cullenien perheessä. :--( Jotenkin inhaa luettavaa tuo Rosalien kritisointi Alicesta ja Emmettistä.. Ei siinä mitään, teksti on hyvää etc, mutta .. en osaa selittää. XO KUITENKIN, way to go, Bella! Onnistuit törmäämään juuri parhaaseen aikaan Cullenien taloon.. Hei muuten, missäs Carlisle ja Esme on? ;--o

löysin pari virheentapaista:

”Niin, se tapahtui juuri äskön”
äsken? äskön on omasta mielestäni jotain slangia/murretta, en oo ihan varma.
Ja takani on Alice, joka edelleen nauraa.
Ja- aloittaa yleensä sivulauseen, se kannattaa jättää pois. Eli "Takanani on Alice.." kuulostaisi järkevämmältä.
lkona on taas alkanut satamaan,
Ulkona? Joku neljäskin virhe pisti silmään, mutta kadotin sen. :--D

Kuitenkin, minä odottelen täällä jatkoaa<3 ..ja varsinkin odottelen Jazzien reaktiota.
nyt sitten toivon, että kommenttini olisi vähän järkevämpi kuin edellinen. ^^

jatkoa, kiitush. piippiip.

ps:
Seuraan katseellani miestä, joka seisoo hetken aikaa paikoillaan aivan eksyneen näköisenä, haavoittuneena. Haluaisin halata Emmettiä ja sanoa jotain lohduttavaa, mutta seison vain kädet puuskassa. Mies lähtee mitään sanomatta huoneesta, ja minä vain katson hänen peräänsä.
angst. :--( Emmett-rassu.. halaisin sitä jos voisin. :--( meinas tulla itku kun luin tätä kohtaa. ja nyt se meinaa tulla taas. ;--(
Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen
on puhdas niinkuin hanki helmikuisten aamujen

Lijsbeth

  • ***
  • Viestejä: 26
Vs: Kielletty rakkaus K13 (Rosalie/?) KOLMAS LUKU 23.6
« Vastaus #11 : 23.06.2011 16:25:40 »
Liinalotta: Oi voi, korjaan virheet pikemmiten jos jaksan. Ja Carlisle ja Esme on Esmensaarella nii kuin ensimmäisessä luvussa mainitaankin. :) Kommenttisi oli paljon selkeempi kuin edellinen, ja ymmärsin kaikki jopa ensimmäisellä kerralla! :D Voi älä nyt itke siellä Emmettin takia, mies nousee vielä tuhka kasasta voimissaan! (Oho nyt taisin kertoa jo seuraavasta luvusta.. heh)

Anskubits

  • ***
  • Viestejä: 258
  • Only the strongest people have fallen
Vs: Kielletty rakkaus K13 (Rosalie/?)
« Vastaus #12 : 24.06.2011 05:12:55 »
Jeeh, uusi luku. :--) ja jee, eka!

Harmi, ettei Rosalie tappanut Edwardia, odotin ihan sitä. T___T MUTTTA luku oli ihan hyvä. Mua alkoi vaan säälittää Emmett, lempihahmoni kun on Cullenien perheessä. :--( Jotenkin inhaa luettavaa tuo Rosalien kritisointi Alicesta ja Emmettistä.. Ei siinä mitään, teksti on hyvää etc, mutta .. en osaa selittää. XO KUITENKIN, way to go, Bella! Onnistuit törmäämään juuri parhaaseen aikaan Cullenien taloon.. Hei muuten, missäs Carlisle ja Esme on? ;--o

löysin pari virheentapaista:

”Niin, se tapahtui juuri äskön”
äsken? äskön on omasta mielestäni jotain slangia/murretta, en oo ihan varma.
Ja takani on Alice, joka edelleen nauraa.
Ja- aloittaa yleensä sivulauseen, se kannattaa jättää pois. Eli "Takanani on Alice.." kuulostaisi järkevämmältä.
lkona on taas alkanut satamaan,
Ulkona? Joku neljäskin virhe pisti silmään, mutta kadotin sen. :--D

Kuitenkin, minä odottelen täällä jatkoaa<3 ..ja varsinkin odottelen Jazzien reaktiota.
nyt sitten toivon, että kommenttini olisi vähän järkevämpi kuin edellinen. ^^

jatkoa, kiitush. piippiip.

ps:
Seuraan katseellani miestä, joka seisoo hetken aikaa paikoillaan aivan eksyneen näköisenä, haavoittuneena. Haluaisin halata Emmettiä ja sanoa jotain lohduttavaa, mutta seison vain kädet puuskassa. Mies lähtee mitään sanomatta huoneesta, ja minä vain katson hänen peräänsä.
angst. :--( Emmett-rassu.. halaisin sitä jos voisin. :--( meinas tulla itku kun luin tätä kohtaa. ja nyt se meinaa tulla taas. ;--(

Näin juuri ! Tykkäsin luvusta, aioin laittaa samat virheetkin mutta näköjään LiinaLotta oli nopeempi ;D ;) ja nyt en jaksa vaan kommentoida koska (KATTOKAAS HEI KELLOO !!!) mua väsyttää kamalasti  :P :-\ Oikeestaan en tiiä miks oon vielä hereillä mutta kuitenkin jatkoo nopeesti tulemaan niin Ansku tykkää :), ja häippää nytten nukkumaan kahdeksi ja puoleksi tunniksi :)

<3.Anskubits
Addicted to Twilight, The Vampire Diaries, Justin Bieber, Demi Lovato and Doctor Who

Lijsbeth

  • ***
  • Viestejä: 26
Vs: Kielletty rakkaus K13 (Rosalie/?) KOLMAS LUKU 23.6
« Vastaus #13 : 31.07.2011 19:15:48 »
RosaliePov

En halua enkä edes uskalla kohdata Jasperin katsetta, toisen kullanvärisiä silmiä. Kuulen miten havupuiden neulaset havisevat tuulessa, ja kuinka kuivuneet ja elämänsä loppuun eläneet neulaset tippuvat muiden samanlaisten neulasten joukkoon. Yksi päätyy vaaleiden hiusteni joukkoon, mistä Jasper ottaa sen pois. Siirrän katseeni toisen käteen, joka tiputtaa sormien välistä neulasen maahan. Katson miten neulanen leijailee hitaasti alemmas ja alemmas, ja sitten se jää makaamaan hievahtamatta maahan. Pian jalka ilmestyy näköpiiriini, Jasper on tullut ainakin pari askelta lähemmäs. Annan katseeni lipua jaloista yläruumiiseen ja sitten vasta silmiin, jotka katsovat minua hellästi. Huomaan miten miehen suu on kaartunut yllättävään hymyyn, mutta miksi? Katson miten käsi nousee ja se pysähtyy poskeani vasten. En voi itselleni mitään vaan suljen silmäni ja kallistan hieman päätäni oikealle, että tunnen käden kunnolla. Eikä edes Jasper vedä kättään pois, toivottavasti ei koskaan. Seuraava teko taitaa yllättää meidät molemmat sillä kavahdamme molemmat taaksepäin, kun huulemme on kohdanneet toisensa. Silti huulemme löytävät toisensa uudelleen, ja käteni vaaleisiin hiuksiin ja Jasperin toinen käsi lantiolleni.

TUNTI ETEENPÄIN


En ole aivan varma missä olemme, jossain kalliolla katsellen tähtitaivasta maaten. ”Alicen ja minun rakkauden liekki on hiipumassa, minun osalta se on kokonaan kadonnut, mutta yritän Alicen takia. Enkä halua lähteä pois, en tahdo jättää perhettäni enkä sinua. Sen takia yritän. Ehkä pelkästään sen takia, koska kun emme olisi enää yhdessä, en pystyisi jäämään taloon. Asiasta toiseen, miten sinulla ja Emmettillä? Kerroitko hänelle, että.. rakastat minua?” Hymähdän vain välttelevästi, en haluaisi ottaa nyt aihetta esille. Jasper silittää peukalollaan kämmenselkääni rauhoittavasti, tuntuu kuin olisin vasta ensimmäistä kertaa rakastunut. ”En, sanoin vain, että en rakasta enää häntä. Olisin edes yrittänyt muotoilla lauseeni eri tavalla, mutta en minä asialle enää mitään voi. Valitettavasti”, vastaan samalla kun siirrän katseeni taivaasta Jasperiin. ”Pidätkö minusta vai miksi teet näin?” kysyn hiljaisesti, en halua että tämä on vain peliä. Olen vihdoinkin päästänyt suojakilpeni laskeutumaan, enkä halua että se kostautuu minulle. Mikä on hyvin mahdollista, ja pelkkä ajatuskin satuttaa minua niin kovin. ”Rosalie. Eikö se ole itsestään selvää, pidän sinusta enemmän kuin sallitaan”, herra vastaa kysymykseeni suikaten sen jälkeen suudelman otsalleni. Voisiko ajan pysäyttää? Sillä nyt sen pysäyttäisin.


AlicePov

Jasper ja Rosalie ovat olleet jo hälyttävän kauan poissa, enkä ole nähnyt yhtikäs mitään näkyä tulevaisuudesta. Näprään hermostuneena koristetyynyn tupsua, kuunnellen vain puoliksi Bellaa, joka voivottelee säästä ja välillä Edwardista. Tuijotan ulos olohuoneen suuresta ikkunasta, pian on yö. ”Eikö sinun pitäisi pian lähteä?” kysyn Bellalta, kun olen ensiksi siirtänyt katseeni häneen. Taisin keskeyttää hänen lauseensa sillä hän ensimmäiseksi punastuu harmistuneena ja siirtää katseensa käsiinsä. ”Ajattelin, että voisin jäädä tänne yöksi.. mutta jos se ei sovi niin voin tietenkin lähteä kotiin”, hän sanoo apeana, ja hetken aikaa kiroan itseäni. ”Tietenkin sinä voit jäädä tänne, mutta me pidetään huikeat pyjamabileet!” ilmoitan, väläyttäen tekohymyni, mutta se menee läpi Bellasta ja pyjamabileet saavat ajatukseni varmasti pois miehestäni ja Rosaliesta. ”Mennään yläkertaan! Ensiksi kasvonaamiot”, alan oikeasti jo innostua tästä, ja hymyilen nyt jo vapautuneemmin Bellalle, jonka kasvoille on myös tullut punan kera hymy.

Levitän vihertävää kasvonaamiota Bellan kasvoille, joka välillä nauraa sillä se mukamas kutittaa. Toisen nauru tarttuu minuunkin ja sitten me naureskellen levitämme toisillemme kasvonaamiota, jota välillä tippuu lattialle tai pyjamille. Se vasta saa aikaan uuden naurun eikä nauramisesta ole tulossa loppua ennen kuin Edward astuu sisään huoneeseeni. Lopetan kasvonaamion levittämisen, ja Bella nousee seisomaan yllättyneenä. ”Minä menen pesemään sillä aikaa kasvoni tästä naamiosta”, sanon ja tanssahtelen kylpyhuoneeseen pesemään kasvoni samalla kun 'salakuuntelen' kahden keskustelua. Ensiksi Bella tivaa missä Edward oli, vastaukseksi tulee metsästys. Sitten pommi – Edward kertoo miten suuteli Rosalieta, eikä enää ole luottavainen suhteeseen ja sitten itkua. En halua mennä häiritsemään, joten alan järjestellä tavaroita eri järjestykseen samalla kun oven toisella puolella itketään, lohdutetaan, huudetaan ja riehutaan. Huokaisen ja menen istumaan vessanpöntön päälle, vasta kun olen sulkenut kannen. Miksi näin paljon draamaa perheessämme, miksi?

JasperPov


Tuulessa liehuvat kultaiset hiukset, tummanpunaisella huulipunalla väritetyt huulet hymyssä – kaikki pelkkää menneisyyttä. Avaan silmäni, siirtäen katseeni valkoiseen kiveen, jossa koreilee Rosalien koko nimi ja tämän tekaistu syntymävuosi. Ja Emmettin harmaa kivi on toisella puolella naisen hautakiveä. Niin ei kuuluisi olla, Emmett ei saa kuolleenakaan olla lähellä häntä! Potkaisen kiven nurin, lähtien kädet nyrkissä hautausmaalta ilman päämäärää.


~ TAKAUMA ~


Se päivä oli pelkkää tuskaa. Sen ajatteleminen tekee varmasti tuskaa vielä monta vuotta. Menimme Rosen kanssa kotiin, jossa odotti Emmett. Minä typerä annoin Rosalien mennä Emmettin kanssa ulos puhumaan ja jäin itse sisälle. Muistan miten kävelin yläkertaan sillä kuulin Bellan itkua, ja Alicen rauhoittelevaa puhetta. Edward taas istui olohuoneesta, mutta hänestä huokui epämiellyttävää tunnetta, joten en mennyt hänen luoksensa. Yritin parhaani mukaan rauhoittaa Bellaa Alicen avuin, ja pian Bella nukahtikin. Varmasti oli menettänyt kaikki voimansa itkemisen lomassa. Alice peitteli hänet sänkyyn ja meni minun ohi, mutta jähmettyi taakseni. Näky, eikä mikään hyvää enteilevä – naisen tunnetila muuttui äkisti kauhistuneeksi. Hän lähti juoksuun, meni ovesta ulos ja seurasimme Edwardin kanssa empimättä häntä.

Tulimme liian myöhään. Liekit jo löivät korkealla ja näin kuinka Emmett seisoi tyytyväisenä kokon vieressä. Katseeni porautui silloin kokkoon, jossa juuri ja juuri erotin vaaleat hiukset, joita liekit ahnaasti söivät. Silloin minussa hävisi jokainen oppimani tunteiden hillintä – aivan kaikki. En muista tapahtuneesta paljon mitään. Muistan ainoastaan miten sain tyydytystä siitä, että sain kostaa Rosalien puolesta Emmettille.


~ TAKAUMA PÄÄTTYY ~


Tunnen nenässäni Alicen käyttämän hajuveden, ja annan hänen kietoa kätensä ympärilleni. Annan hänen suudella minua, viedä minut kotiin. Annan hänen sivellä hellästi selkääni, rauhoittavasti. Annan kaikkien tulla lähelleni, ja annan itselleni luvan olla heikko. ”Kaikki vielä järjestyy”, Esme sanoo äidillisesti viereltäni ja annan itseni uskoa sitä kliseetä.





tää oli sitten viimein luku ja pahoittelen lyhyydestä ja siitä että tää kesti näin kauan ilmestyä.

Anskubits

  • ***
  • Viestejä: 258
  • Only the strongest people have fallen
Vs: Kielletty rakkaus K13 (Rosalie/?) VIIMEINEN LUKU 31.7
« Vastaus #14 : 07.08.2011 19:23:19 »
Ö_ö':o :o

Ööö... Emmett murhas Rosen ja Jasper murhas Emmettin ?  :o
Joo nyt ei tuu kunnon kommenttia kun oon ylijärkyttyny :o
Nojoo tykkäsin silti vaikka tää vähän outo olikin :)

<3.Anskubits
Addicted to Twilight, The Vampire Diaries, Justin Bieber, Demi Lovato and Doctor Who