Keskeneräisten tarujen kirja on mulla yleensä semmoinen ikuisuusprojekti, menee todella pitkään lukea se. Gondolinin tuhon luin varsin nopeasti ja tykkäsin kyllä, vaikka se onkin hyvin omanlaisensa teos. Siitä joitain elementtejä/osia olin lukenut toisaalta jo aikaisemmin, mutta kyllähän ne Alan Leen kuvitukset luo ihan omanlaisensa säväyksen kirjaan. Gondolinin tuhosta ja Numenorin tuhosta sanoisin Gondolinin tuhon olleen parempi. Numenor oli vähän turhan ”jaaritteleva” omaan makuun, Gondolinissa oli enemmän tarinallisuutta.

Keskeneräiset tarut mulla on kesken edelleen, ei ole tullut hirveästi edistystä edellisen viestin jälkeen. Ehkä mä sen joskus saan luettua 😅 Keskeneräisten tarujen kanssa mua risoo, että se on tosi rumilla kansilla varustettu. Haluaisin nätimmät kannet, ehkä sillon motivoisi myös lukea sitä kirjaa.

Kai sitä pitää aloittaa sillä, että en tunne fandomia lainkaan, mutta päätin kuitenkin tarttua tähän, mielenkiintoisen otsikon ja sen takia, että olen lukenut sulta sen sun yhden Jill/Tirian-fikin, josta tykkäsin tosi paljon ja joka oli aivan ihana ja jota mun pitäisi ehdottomasti myös kommentoida.  Niin tiesin, että tykkään sun kirjoitustyylistä. Sun pitäisi ehdottomasti tehdä listaus, josta voisin löytää kaikki sun tähän mennessä julkaisemat fikit samasta paikasta!

Tämä oli kaunis ja ihanan romanttinen, vaikka järjestetty avioliitto onkin romantiikasta aika kaukana. Jotenkin vain iskee ja toimii se, että kaksi, joille on elämässä jaettu huonot kortit, löytävät lohdun ja onnen toisistaan. Haluan toivoa heille kaikkea hyvää, mutta alun Bene Gessert -tietopaketti kielii muuta :( Pidin erityisesti loppupäässä olevasta salaisesta viittomakielellä käydystä keskustelusta ja sen kuvailusta. Se oli erittäin kaunis. Vaikka Jessican asema on kovin ankea, synnytä tytär, jää jalkavaimoksi, tätä lukiessa nousi kyllä ihan hirveä poikaystäväkuume... 🙈 Se, miten Leto ja Jessica tekevät hankalasta ja ikävästä tilanteesta yhdessä hieman paremman oli vain aivan todella kauniisti kirjoitettu ja luotu.

Mainittakoon vielä, että se, etten tuntenut maailmaa, ei haitannut lainkaan. Hieman hämmennyin siinä kohdassa, jossa herttuatar oli tappanut miehensä. Se tuli jotenkin puun takaa ja piti lukea pari kertaa uudelleen. Ei kuitenkaan hätää, tämä ei pilannut mitään!

Kiitos tästä, tykkäsin tosi paljon! <3

Kosmik, samaa mieltä että Viron esitys oli livenä todella mukaansatempaava ja hauska! Etenkin tykkään niistä heidän tanssimoovseistaan jossa käsiä heilutellaan ja potkitaan

Nyt on kyllä aikamoiset viisudraamat tulilla. Sen lisäksi että Israel luonnollisesti puhuttaa, niin ilmeisesti Hollannin Joost on joutunut tutkinnan alaiseksi. Ei ole osallistunut tänään harjoituksiin ja huhut kertovat että taustalla fyysinen yhteenotto naispuolisen valokuvaajan kanssa (tämä vielä huhupuhetta SVT:n tietoihin pohjautuen). Saa nähdä annetaanko lupa esiintyä finaalissa vai ei.

Sveitsin Nemon esitys meni eilen todella hyvin, hän on yksi teknisesti lahjakkaimmista laulajista tänä vuonna. Uskomaton ääniala joka yltää uskomattoman korkealle ja puhtaana henkilönä, jolla ollut äänenmurros. Arvostusta myös uskomattomasta suorituksesta taiteilla sen pyörivän häkkyrän päällä samalla kun laulaa todella teknisesti vaativaa laulua ja räppääkin siinä välissä.

Lydia. <3 Minä olen jotenkin kamalan kiintynyt häneen, vaikka hän osaakin olla ihan hemmetin raivostuttava välillä, lol. Esimerkiksi juuri tällaisina hetkinä kuin tässä fikissä, 100% samaistuttava jokaiselle Skyrim-pelaajalle. Tämä oli kyllä ihan paras ja nuo suomennokset oli täydelliset tällaiseen huumorifikkiin. Kiitos tästä!

Voisin huutaa kuin LillaMyy taannoin, vaikka ekaksi en ennättänyt! ♥ Aivan superihana otsikko ja todella hurmaava ficci. Ai että mulla on ollu ikävä sun kirjoituksia ja sun paluun myötä luin tämän ja tulen lukemaan kyllä muitakin (miksi en ole tässä välissä?!). Sulla on ihana tyyli kertoa asioita, hivellä yksityiskohtia ja sanana seikkailunmurhe on jotenni sykähdyttävä. Rakastan Baggienshieldiä ja ihanaa, että tämä sijoittui kotiin, Kontuun, ja kuvasi miten Bilbo oli sitä kaivannut. Mutta voihan Säkinheimo-Reppulit (vaikka niitäkin olisi vähän jopa ikävöinyt). Tämä oli todella ihana, tykkään sun tyylistä kirjoittaa ja pieneen palaan mahtui tosi paljon tunnetta. Kiitos, että olet jakanut tämän tänne, pus♥ (Sekin, että tämä yhä on täällä, on best.)