Kirjoittaja Aihe: Epäusko jästiin (Severus/LiLy, S, OS)  (Luettu 1304 kertaa)

Quoter

  • Kelmitär
  • ***
  • Viestejä: 3
Epäusko jästiin (Severus/LiLy, S, OS)
« : 19.05.2014 21:37:09 »
Author: Quoter
Pairing: Severus/Lily, Snily
Genre:
romance?
Raiting: Sallittu
Disclaimer: Rowling omistaa hahmot, toivottavasti ylpeänä
Summary: Epäuskostaan huolimatta hän lähti niitylle seuraavana päivänä vain tarkistaakseen oliko isä valehdellut
A/N: Eka kirjoitelma jonka oon ikinä julkassu finissä, ei kovin kummonen, mutta toivottavasti tykkäätte :)!

Kaiken sen jälkeenkin Severus rakasti Lilyä. Kun hänen vanhempansa olivat sanoneet hänelle nähneensä naapurin jästitytön taikovan ei hän ollut uskoa korviaan. Epäuskostaan huolimatta hän lähti niitylle seuraavana päivänä vain tarkistaakseen oliko isä valehdellut, ja hän näki tuon kyseisen punapään nappaavan kukan maasta juurineen päivineen koskematta siihen ollenkaan käsillään isosiskonsa nenän edessä, ja hän uskoi. Kun sisko, jonka nimeksi hän luuli olevan Petunia näki tämän uudelleen ja uudelleen kateuden pieni haltiatar alkoi surista korvaan suuria, ikäviä sanoja joista muodostui kauheita lauseita joita pakoon yksitoistavuotias Lily lähti pakoon uuteen maailmaan, Severuksen kanssa. Kun he astuivat punaiseen junaan hän tiesi jo silloin mitä odottaa, tyttö oli aivan liian rohkea ja epäitsekäs ollakseen luihuinen. Eikä hänestä sitä tullutkaan. Vuosi vuodelta paineet kasvoivat niskassa, kun pahat voimat kehräsivät toisiaan vasten synnyttäen aivan uusia pelon väristyksiä maailmassa. Kun ensimmäiset pikimustat pöllöt toivat samanvärisiä kirjeitä yksi niistä tippui luihuisten pöydän ääreen suoraan Severuksen nenän eteen. Ja kun Lily puolusti häntä hän ei jaksanut enää olla vahva vaan purki kaiken vihansa rakastamaansa tyttöön ja sai tämän juoksemaan itkien pois. Viimeinen vuosi alkoi synkissä tunnelmissa, kun monet käärmeet olivat siirtyneet pimeälle puolelle taistelussa maailman herruudesta hän kuuli siitä ensimmäistä kertaa. Juorut huispauskapteenista ja tulisesta punapäästä kiirivät läpi koulun ja saivat oppilaat lyömään vetoa heistä. Ja kun kahtakymmentä vuotta myöhemmin samainen rehtori kysyi häneltä, vieläkö kaiken sen ajan jälkeenkin? Hän vastasi, Aina.
Time slipping through my fingers all the time

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Vs: Epäusko jästiin (Severus/LiLy, S, OS)
« Vastaus #1 : 31.05.2014 10:09:26 »
Aika jännä läpileikkaus Severus/Lily saagaan! Ensinnäkin ekan kerran törmäsin termiin "Snily" ja hihittelin hetken :D mut mä oonkin aina vähän tämmöinen noiden parituslyhenteiden kanssa. Puolet ajasta keksin niitä itsekin ja toisen puolen nakkaan ne romukoppaan ja kieltäydyn käyttämästä x)

Mut joo. Teknisesti olisin kaivannut enemmän rivinvaihtoja, teksti olisi ollut silloin helpompi lukea, mutta koska ficci on näin lyhyt, niin ei tuo valtavasti häirinnyt. Pilkutus kuitenkin toimi taiteellisena tauottajana ja sanavalinnat olivat suorastaan loistavia! Oivallukset myös ja kuljetukset, kuten tuo alun uskoo/ei usko <3 Mulla on jonkinlainen rakkaussuhde kehrätä-sanaan ja olit käyttänyt sitä mainosti tekstissä. Oikeastaan ainoa sana, joka mulle tökkäsi, oli tuo käärmeiden käyttö. Ymmärrän kyllä viittauksen luihuisiin, mutta en siltikään pitänyt sanasta.

Ficin loppu sitten, kuinka dramaattisesti kaikki päättyykään juoruihin. Paitsi ettei päätykään, koska ... Aina <3 Ihanaa että olit aloittanut isolla Aalla, koska se pitääkin!

Summary oli kiva ja toi omaa symboliikkaansa tekstiin kun kuitenkin tietää, millaiset välit pahimmillaan isä ja poika Kalkaroksella oli. Ja surku, että Severuksen ensimmäinen reaktio on olla uskomatta. Lasi on todellakin vähintään puoliksi tyhjä :F


Mut hei, kiitos tästä! Ja jos tää tosiaan oli ensimmäisesi, niin älä anna tän olla viimeinen! :)
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain