Minäkin pidän Unkarista! Unkarin kappaleesta ja esityksestä välittyy hirmuisesti tunnetta, ja on tosi virkistävää kuulla Euroviisuissa jotain muutakin kuin juuri sitä tyypillistä radiopoppia. Ah, tykkään, enkä tietenkään pelkästään erilaisuuden takia vaan ihan kokonaisuutena. Plus ihanaa kuulla unkarin kieltä!
En vihaa sitä biisiä, mutta en koe sitä oikeaksi musiikiksi.
Saanko kysyä, mikset koe Israelin kappaletta oikeaksi musiikiksi? Mulla nousee aina vähän karvat pystyyn, kun puhutaan oikeasta ja epäoikeasta (epäaidosta?) musiikista, koska en ymmärrä, miten toinen musiikki voi olla jotenkin oikeampaa kuin toinen. Musiikkia kuin musiikkia! Siitä sen sijaan olen samaa mieltä, ettei ole kivaa, jos erityislupien antamisesta tulee normi ja Viisut muuttuvat kokonaan playbackiksi. Kenet tahansa voi saada kuulostamaan hyvältä taidokkaalla äänenkäsittelyllä, mutta live-esityksessä vaaditaan paljon muutakin, ja se on minusta mielenkiintoinen muuttuja näissä karkeloissa.
Minunkin on tullut paljon kuunneltua tämänvuotisia biisejä. Tässä joitakin tämänhetkisiä suosikkejani aakkosjärjestyksessä:
Israel. Ennalta-arvaamaton, raikas, menevä, hullu! En voi olla fiilistelemättä tätä biisiä. Nautin noista käsittämättömistä kotkotuksista ja papatuksista. Netta on valovoimainen esiintyjä, ja video on kaikessa hulluudessaan kappaletta tukeva ja mukaansatempaava. Kertosäe on minusta vähän tylsä ja yksioikoinen, mutta muut mielenkiintoisemmat osat varmistavat sen, että jaksan yhä kuunnella tätä.
Italia. Kappaleesta jäi aluksi vähän sekava mielikuva, ehkä siksi että musiikkivideolla tapahtuu niin paljon kaikenlaista säväyttävää, mutta useamman kuuntelukerran myötä biisi on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen. Kappaleella on syvä sanoma, joka koskettaa ja joka välittyy kielimuurista huolimatta. Rakastan sitä, miten musiikkivideo on tekstitetty monella eri kielellä, koska siitä tulee sellainen olo, että hei, me kaikki ollaan tässä mukana, haluttiinpa tai ei. Sodat, konfliktit ja katastrofit koskee koko maailmaa. Rakastan myös sitä, että kappale on laulettu italiaksi, koska italia on minusta melkein järkyttävän kaunis kieli. Voi että, toivon niin että Italia selvittää tiensä ihmisten sydämiin (alku on ainakin ollut lupaava) ja menestyy hyvin sitten toukokuussa!
Makedonia. Ikään kuin kolme biisiä yhdessä paketissa, mutta lopputuloksena ei olekaan sekasotku vaan oikein toimiva ja jopa ihan helposti sisäistettävä kokonaisuus. Rakastan kappaleen ennalta-arvaamattomuutta ja sen erilaisia soundeja ja värejä! Laulajan äänikin miellyttää korvaani kovasti, vaikka siinä aika voimakas vibra onkin. Iiks, Makedonia on niin ihana, yltää minulla ihan kärkikastiin tänä vuonna! En povaile maalle suurta menestystä, mutta soisin sen kyllä mieluusti.
Ranska. Jos italia on kaunis kieli, niin on kyllä ranskakin. Olen ihastunut laulajan toisaalta tummaan ja toisaalta kirkkaaseen ääneen ja muutenkin kappaleen äänimaailmaan. Video on ihastuttava ja välittää hyvin kappaleen sanomaa. Olen jaksanut kuunnella tätä toistaiseksi kyllästymättä.
Tanska. Tanskasta mainitsinkin jo aiemmin tässä keskustelussa, mutta mainitaanpa nyt vielä. Tanska on ehkä vähän hiipunut, kun olen tutustunut muiden maiden viisuihin enemmän ja paremmin, mutta kyllä se silti lemppareihini lukeutuu. Kiehtovia viikinki- ja merimiestunnelmia, jotka sopivat hauskasti Lissabonin all aboard -teemaan. Live-esitys on yksinkertainen mutta vähäeleisen vaikuttava, ja kokonaisuus on toimiva, vaikka kappale vähän polkeekin paikallaan eikä oikein missään vaiheessa lähde lentoon. Tykkään kyllä, hyvä Tanska!