Kirjoittaja Aihe: Jonain päivänä (olemme yhdessä), S ~ Remus/Harry  (Luettu 1369 kertaa)

Subbe93

  • ***
  • Viestejä: 424
    • Aamusta yöhön... -blogi
Ficin nimi: Jonain päivänä (olemme yhdessä)
Kirjoittaja: Subbe93
Genre: Draama, hieman angst
Ikäraja: S
Päähenkilö: Remus Lupin/Harry Potter
Summary: Remus oli, tai ainakin halusi olla, varma, että tämä rakkaus kestäisi sen. Se kestäisi Albuksen toiveen ja se kestäisi sodan. Se kestäisi kaiken, nyt ja ikuisesti.
Vastuunvapaus: Hahmot ja maailma kuuluvat Rowlingille.

A/N: Spurttiraapale III, sana: -
Ja biisi: Bruce Springsteen – Someday (We’ll Be Together)

Jonain päivänä (olemme yhdessä)

Your voice comes calling through the mist
I awake from a dream and my heart begins to drift
Tonight we’re on our own
Tonight we’re all alone
Oh-oh, tonight


Mies havahtuu hereille kuullessaan tutun äänen. Sydän rinnassa hakaten hän nousee istumaan ja katsoo ympärilleen, muttei näe ketään. Se oli vain unta tai ehkä harha. Hetken Remus oli ollut varma, että oli kuullut rakastamansa ihmisen äänen, mutta miten hän olisi voinut? Tänä yönä he olivat kumpikin omillaan ja yksin. Harry tätinsä ja setänsä luona Likusteritiellä ja Remus jossakin päin Lontoota Killan tehtävissä.

I can’t sleep so I lay awake listenin’ to the sounds of the city below
I get dressed and walk the streets but I got nowhere to go
Tonight it’s you I miss
Tonight my only wish is
Oh-oh, tonight

Remus makaa sängyssä, eikä unesta ole tietoakaan. Hän tuijottaa kattoa ja kuuntelee kaupungin ääniä, jotka eivät tunnu missään vaiheessa hetkeksikään hiljenevän.
      Lopulta Remus nousee ylös ja pukeutuu. Miksi hän edes yritti? Kenties hän kuvitteli voittavansa unettomuuden itsepäisyydellään.
      Remus poistuu hotellista mainosvalojen ja äänien peittämille kaduille. Hän tajuaa turhan pian, ettei ole mitään, minne mennä.
      Se on Harry, jota hän niin kovasti kaipasi. Hän kaipasi niitä kauniin vihreitä silmiä, tummia kurittomia hiuksia, rohtuneita ja vaativia huulia sekä tuoksua, josta Remuksen hengitettävä ilma koostui heidän yhdessä ollessaan. Remus kaipasi Harryn vartaloa omaansa vasten, kaipasi ympärilleen kietoutuvia käsiä ja sitä hiljaista kuiskivaa ääntä korvan juuressa. Hän kaipasi nuoren miehen alun läheisyyttä, läsnäoloa ja seuraa. Hän kaipasi kaikkea Harryssa, ihan kaikkea.
      Remus nostaa kaipaavan katseensa taivaalle. On paljon, mitä toivoa, mutta tänä iltana hänellä on yksi toive ylitse muiden.

Someday we’ll be together
And the night will fall around us
This love will last forever
Someday you’ll be mine


Remus hymähtää ja laskee katseensa taivaalta hymyillen pienesti toiveelleen. Sodan aikana kaikki tuntuu niin kaukaiselta ja kovin epätodennäköiseltä, mutta Remus haluaa silti uskoa, että jonain päivänä he olisivat yhdessä. Ja sen Remus on myös luvannut Harrylle, joka oli ollut ennen kesän alkua valmis jättämään Dursleyt. Mutta Dumbledoren tahto oli tärkeämpi, ja vaikka Remus olisi kuinka halunnut ottaa Harryn luokseen aikaa sitten, Albuksen sana painoi enemmän. Remus on, tai ainakin halusi olla, varma, että tämä rakkaus kestäisi sen. Se kestäisi Albuksen toiveen ja se kestäisi sodan. Se kestäisi kaiken, nyt ja ikuisesti.
      Jonain päivänä, Harry… Jonain päivänä olemme yhdessä. Jonain päivänä sinä olet minun…
« Viimeksi muokattu: 10.06.2014 09:47:39 kirjoittanut Subbe93 »

"Zero is where everything starts!
Nothing would ever be born if we didn't depart from there...
Nothing would ever be achieved!"

- Shinichi Kudo (Gosho Aoyama)

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Vs: Jonain päivänä (olemme yhdessä), S ~ Remus/Harry
« Vastaus #1 : 03.06.2014 11:11:16 »
Oivoi, KAMALAA! Hirveää ajatella, että tuolla Remppa-setä kaipailee ja kuitenkin taistelu on edessä ja canonwiisaana sanoisin, ettei sille hyvin käy. Tosin AU:ltahan tämä vaikuttaa, joten mistäpä tiedän, vaikka kävisikin hyvin! ;D

Tykkäsin tunnelmakuvauksesta. Asetelma on sinällään varsin tavanomainen, mutta kuvaus imaisee lukijan mukaansa eikä kliseisyyttä enää edes huomaa! Ja toisaalta, kliseet on syystä kliseitä, kaipauksesta haluaa kirjoittaa ja lukea aina vain uudelleen koska nawwww <3

Vähän ehkä toi 'ruumis' sana pisti silmään, vartalo olis ollut mun makuuni parempi, mut aika paljon ruumista näkee käytettävän tuollaisissa tilanteissa. Mä olen vain Karvalakkirakastajan ja sen Hautausmaahuveja-ficin (K-18 - lue ensin varoitukset!) spoilaama, joten näkökulmani on varsin rajallinen :P

Suljen silmäni siltä, että Harryn täytyy olla tässä alaikäinen ;D ja keskityn siihen, että kaksi sydäntä on löytänyt toisensa ja suorastaan roihuaa rakkaudesta sekä odotuksesta osoittaa tunteensa! Awww <3


Kiitos! :)



// Hei!
Lainaus
Kaikki mitä teet on tehty, kaikki mitä näet on nähty
kaikki mihin kosketat on monin käsin kosketeltu
muttei sinun käsilläsi, muttei sinun silmilläsi
muttei sinun sisälläsi ennen kuin on itse tehty
CMX - Kuoleman risteyksestä kolme virstaa pohjoiseen

Että samassa veneessä ollaan kaikki! Ei mun olis pitänyt ees sanoa mitään, koska oikeesti kaikki on jo kirjoitettu :D mut oon vain omituinen höpöttäjä XD mut tosiaan, vaik kliseitä me kaikki kirjoitellaan, niin jokainen siihen oman mausteensa vänkää, joten silloinhan klisee on laimennettu taustalle, eikä siitä tarvitse oikeasti enää edes välittää :)

Tärkeintä minusta on kuitenkin se, että ficin tunnelma toimii ja että se jättää hyvän/paha mielen riippuen nyt ficin genretyksestä. Tietysti kun oon tämmöinen sokerinappasuu niin tykkään enempi että jättää iloisen mielen ;) mutta olen todistetusti joskus lukenut myös angstia, hahaa! ;D
« Viimeksi muokattu: 10.06.2014 13:30:54 kirjoittanut Beelsebutt »
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Subbe93

  • ***
  • Viestejä: 424
    • Aamusta yöhön... -blogi
Vs: Jonain päivänä (olemme yhdessä), S ~ Remus/Harry
« Vastaus #2 : 10.06.2014 09:46:49 »
Oh, kommentti! (ja joo, meni hiukan aikaakin, että "muistin" vastata... heh...) Kiitos, Beelsebutt! Olen iloinen positiivisesta palautteestasi ^_^ Tosin pistää jo miettimään, että onkohan mun mielikuvituksessa jotain vikaa, kun tuntuu, että kaikki mun tekstit on niin sanotusti "tavanomaisia" ja aina löytyy multa noita kliseitä... Mutta toisaalta, jos mä jonkun idean saan, jonka haluan toteuttaa, niin en mä kyllä kovinkaan usein pysähdy miettimään, että tää on liian tavallinen, enkä kyllä mieti sitäkään, onko joku klisee vaiko ei... Mie vaan kirjotan :D

Voi eiiii!!! Arvaa, tuliko tuon ficin seurauksena mullekin hieman kamala maku tuosta ruumiista? Pakko käydä vaihtamassa se :'D

Mutta joo, kiitos kovasti kommentista! I'm happy :3
« Viimeksi muokattu: 10.06.2014 09:48:56 kirjoittanut Subbe93 »

"Zero is where everything starts!
Nothing would ever be born if we didn't depart from there...
Nothing would ever be achieved!"

- Shinichi Kudo (Gosho Aoyama)