Iik, mä oon saanut kommentteja! Ihanaa! Kiitokseni! <3
Ayos, joo, Edward on vähän.. eeh. :--D
Sini(tiainen), todellakin, Eddie sai heti hyvän ensivaikutelman! :--D
Tuhisija, kiitokset! Minäkään en aluksi pitänyt Edwardin käytöksestä ja olin aivan tyrmistynyt kun hän "teki puuhiaan" (tiedätte varmaan mitä puuhia..) jonkun muun kuin Bellan kanssa (ja se joku muu tulee selville seuraavassa luvussa, eli tässä tämän viestin), mutta sitten ajattelinkin että Ed on ihan hot tuollaisenakin :--D
Rassermus, heh, kiitokseni! Jep, ja vielä kun Cullenit asuvat tässä tarinassa Los Angelesissa ja Jonas Brothersit asuvat muistaakseni nykyään myös L.A:ssa.
Tessuu, kiitokset! :--)
UntenLaiva, kiitos!
Clair De Lune, hyvä jos suomennos kelpaa! (--:
SabSab, kiitos! nii-in ,Edward on arvaamaton.. Tilauksesi on saatu perille! :>
poltsi, kiitos!
Pixie, kiitoksia! Ja hyvä jos suomennoskin on aikas hyvä :--)
vohveli, joo Edward on vähän .. Hyvä jos luet suomennostani vielä.
Liinalotta, kiitos! joo, minuakin kohta nauratti ja onhan tämä huumori/romantiikkaficcikin.. ;--)
Allu-Pallu, Edward todellakin on vähän yyh..
Tässä on nyt jatkoa! Tämä luku on mielestäni tosi kiva, ainakin Bellan ja Edwardin välillä :---D
kolmas luku
Edward's flirts with Bella.
Kului tunti ja makasin vieläkin sohvalla, miettien mitä aikaisemmin tapahtui. Jasper ja Emmett olivat niin säädyllisiä ja no, Edward oli vastakohta. Hän ei edes sanonut ”hei” minulle, ei sillä että edes välittäisin, mutta se oli törkeää.
Puolen tunnin kuluttua soitin Ammylle ja kerroin hänelle tapaamisesta ja hän oli melko vaikuttunut rohkeudestani.
Vetäydyin äkkiä ajatuksistani, kun joku koputti hellästi oveen.
”Sisään vain”, sanoin, istuen sohvalla.
Esme tuli huoneeseen, hymyillen minulle.
”Hei, Bella, ajattelin vain, että haluaisit liittyä lounaspöytäämme”, hän sanoi ja kurtisti sitten kulmiaan. ”Um, Bella, miksi et nukkunut sängyllä? Jos et pidä sängystä, voimme siirtää sen toiseen huoneeseen.”
Halusin niin paljon sanoa kyllä, mutta tietysti sanoin: ”Ei, pidän kyllä sängystä, mutta nukahdin sohvalle kun luin kirjaani. Hm, tulen alas viidessä minuutissa.”
Hän nyökkäsi ja lähti huoneesta. Pesin nopeasti kasvojeni ja menin alas.
Ruokapöytä ei ollut niin iso mitä olin kuvitellut, siinä oli ”vain” kahdeksan tuolia. Hymyilin sille.
Kaikki paitsi Edward Cullen olivat siellä. Menin istumaan Emmettin viereen. Hän irvisti minulle.
”No, Bella, oliko sänky mukava?” hän kysyi vinkaten silmää. Tunsin poskieni punastuvan, mutta hän jatkoi, ”Oh, äiti, hän ei kertonut sinulle...”
Mutta puhelimen soittoääni keskeytti hänet. Hän otti sen ja pyysi helpotuksekseni anteeksi.
Kun lounastimme, Edward tuli ja istuutui tuoliin, joka oli minua vastapäätä ja iski silmää minulle. En voinut uskoa sitä: ensiksi hän loukkaa minua ja sitten iskee silmää. Mikä ihmeen
ongelma hänellä oli?
Loput lounaasta kului rauhallisissa merkeissä, mutta kun suuntasin makuuhuoneeseeni, minä kompastuin ensimmäisellä askelmalla portaikossa ja aloin kaatua, mutta joku otti minusta kiinni. Tunsin kaksi sopivan lihaksikasta kättä vyötärölläni ja aukaisin silmäni nähdäkseni Edwardin vihreät silmät, jotka porautuivat omiini.
”Sinun pitäisi katsoa mihin astut”, hän mutisi ja hänen viileä hengityksensä puistatti selkärankaani ja sitten kaikki, mitä tiesin, oli että hänen kasvonsa kallistuivat alas, omiani kohti, lähestyen niitä.
Ja aloin kamppailemaan hänen käsivarsiaan vastaan.
”Päästä minut menemään!” minä pihisin hänelle. Hän näytti järkyttyneeltä ja sitten hän vain irrotti kätensä ja minä luiskahdin takapuolelleni hämmästyneenä.
Hän vain tirskahti ja meni ohitseni. Hitto, hän on täysi idiootti.
Vietin loppupäivän purkamalla laukkujani. Illallisella kukaan veljeksistä ei ollut paikalla, he olivat luultavastikin kokouksessa tai treffeillä.
Esme esitteli minulle miehensä Carlisle Cullenin. Hän tervehti minua hyvin mukavasti ja kysyi minulta elämästäni ja Intiasta. Kun kello oli 11 illalla, sanoin hyvät yöt heille ja menin nukkumaan.
Myöhään yöllä heräsin kurkkukipuuni. Tarvitsin hieman vettä, joten menin alakertaan ja keittiöön. Avasin jääkaapin ja otin sieltä pullon.
”Hei”, ääni takaani sanoi ja sai minut hypähtämään. Käännyin ympäri ja näin Edwardin nojaillen oveen, hymyillen. IDIOOTTI..
Pyöräytin vain silmiäni ja menin hänen ohitseen, mutta yhtäkkiä hän tarttui ranteestani kiinni.
”Mitä?” kysyin hermostuneesti, katsoessani häntä.
”Ei mitään, halusin vain esitellä itseni, jos et muka tunne minua”, hän vastasi hymyillen. ”Olen Edward Cullen, The Cullen Brothersin bändin jäsen”, hän sanoi, pitäen kättään omassani.
”En tykkää sinusta enkä ole kiinnostunut”, vastasin ja ravistin hänen kätensä ranteestani.
”Huono juttu, halusin vain kertoa kuinka seksikkäältä näytät noissa shortseissa”, hän sanoi viettelevästi ja aloin punastella hallitsemattomasti, mutta annoin samalla mitalla takaisin.
”Pysy kaukana minusta sinä BEWKOOF GAHAA WATA NAHIN APNE AAP KO SAMAJHTA KYA HAI” (kirjoittajan huomautus: typerä kusipää mitä oikein luulet itsestäsi), huusin hänelle.
”Mitä, kirositko sinä minut juuri äsken kielelläsi?” hän kysyi totaalisen hämmästyneenä.
”Kyllä, ja sitä kutsutaan Hindiksi, sinä Herra Tiedän kaiken”, ja niine hyvineni marssin makuuhuoneeseeni. Huomenna on ensimmäinen päivä uudessa koulussani ja viimeinen asia, mitä tarvitsen, on Edward häiritsemässä minua yöllä. Hän on vain pelimies, ei muuta.
Heräsin seitsemältä aamulla ja pukeuduin nopeasti. Minulla ei ollut ideoita miten pukeutua, joten puin päälleni taivaansiniset caprihousut, vaaleanpunaisen topin ja mustat flip flopsini.
Laitoin hiukseni poninhännälle ja laitoin hieman huulikiiltoa, mutten muuta.
Nopeasti nappasin laukkuni ja suuntasin alakertaan.
”Hei, Jasper”, tervehdin poikaa. Hän istui pöydän ääressä, työntämässä pannukakkua suuhunsa. Hän katsoi ylös ja heilautti kättään minulle.
”No onko Neiti Bella hermostunut?” Emmett kysyi, kun saapui itse keittiöön. Minä ainoastaan nyökkäsin. ”No, sinun ei tarvitse olla, viime kerralla uusi tyttö vain joutui lähti koulusta, kun ei ollut suosittu”, hän sanoi virnuillen ja valahdin extra-kalpeaksi.
”Älä huolehdi, Bella, vain kiusoittelee, rentoudu. Siellä on kyllä muutamia ämmiä, epäilemättä, mutta voit hengata meidän tyttöystävien kanssa, he ovat todella mukavia”, Jasper sanoi rauhoittavasti.
”Tyttöystävien?” kohotin kulmakarvojani Emmettille ja Jasperille. ”En olekaan ikinä kuullut heistä TV:ssä.”, sanoin.
”No, se on salaisuus. Tarkoitan, kaikki koulussamme tietää mutta me emme ole kertoneet tästä vielä medialle, joten menemme ulos ja hengaamme ryhmissä ja tuomme vain omat tyttöystävämme kotiin”, hän lopetti ylpeänä.
”Jep, niin me tehdään”, Emmett lisäsi.
”Vau, tuo on niin suloista, toisin kuin teidän pikkuveljenne, ja hänestä puheen ollen, mikä hänen ongelmansa mahtaa olla?” kysyin tympääntyneenä. Tarkoitan tällä sitä, että hän ”teki puuhiaan” tytön kanssa ja samana päivänä hän yrittää flirttailla kanssani. Kuinka alhaista se voi olla?
”No, sinun pitää vaan tutustua häneen. Hän on ollut tällainen ikuisuuden, ja hei, sinun kannattaa pitää varasi, hän näyttäisi pitävän sinusta.”
Oh, vai että vähän.. Tarkoitan siis, miksi hän tykkäisi tavallisesta minusta? Ei sillä, että edes välittäisin, hän vaikuttaa totaaliselta pelimieheltä.
Menin kouluun Jasperin ja Emmettin kanssa, heidän limusiinillaan. Edward halusi ajaa omalla, persoonallisella Volvollaan.
Kun saavuimme paikalle, Emmett näytti minulle kanslian. Kun olin menossa sinne, huomasin sen saman blondin, joka oli ollut Culleneilla, ja Edwardin suutelevan.
Kun kuljin heidän ohitseen, tyttö sanoi niin kovalla äänellä, että varmasti kuulisin: ”Oh Edward, olet niin kiltti kun annat tuon kehnon, ala-arvoisen tytön asua talossasi”, hän sanoi suloisesti ja käänsi katseensa sitten minuun.
”Kuunteles, tyttö. En ole tyhmä, joten sinun on parempi pitää hyppysesi poissa hänen luotaan. Tiedän sinunlaisesi lutkat, jotka valitsevat ne rikkaat pojat”, hän sanoi myrkyllisellä äänellä.
Taistelin kyyneliä vastaan, kukaan ei ole ikinä puhunut minulle noin ja se todellakin satutti minua.
”Tanya, pidä suusi kiinni, hän ei ole tehnyt mitään”, Edward keskeytti vihaisesti ja antoi minulle anteeksipyytävän katseen, mutta se ei pystynyt silti kadottamaan kyyneliäni. Juoksin kohti kansliaa ja sivuutin Edwardin, joka huusi nimeäni.
Miksi helvetissä minä itkin ja miksi Edward
puolusti minua? Luoja, tästä on tulossa vielä pitkä päivä.
Hih, comments, please? :--D
