Kuroko no Basket: Värisuora | (S) | Takao/Midorima

[Mightyena]

Otsikko: Värisuora
Kirjoittaja: Mightyena
Fandom: Kuroko no Basket
Genre: Triplaraapale, Romance
Ikäraja: Sallittu
Varoitukset: "Uhkapelaamista" :D
Paritus/Päähenkilöt: Takao/Midorima
Disclaimer: Kuroko no Basket ei ole minun omaisuuttani, enkä tienaa kirjoittelullani yhtään mitään. Lainaan hahmoja ihan huvin vuoksi.

Summary: "Nyt olisi hienoa saada jokin palkinto", Takao totesi melkein laulaen.

A/N: Juu taas täällä. Tämä ei ole ihan lempiparitus (piti kuitenkin kirjoittaa, koska pokeria jee), mutta menee kyllä ja nämä ovat kivoja hahmoja. Ihanan hassuja molemmat. ♥ Olen muuten itse maailman kamalin pokerinpelaaja, toivottavasti tässä esiintyneet kaksi tai kolme termiä menivät ihan oikein.

* * * * * * * * * * * * * * *

Värisuora

"Minä voitin", Takao sanoi ääni täynnä hämmästystä.
"Etkä voittanut", Midorima väitti vastaan vanhasta tottumuksesta, mutta pakokauhu hiljalleen hiipien mieleen.

Takao räpäytteli silmiään, alkaen tajuta tapahtuneen. Hän kumartui katsomaan kortteja uudelleen, ja kyllä, asiasta ei voinut erehtyä.

"Kylläpäs voitin!" hän huudahti, nyt jo riemuiten ja katsoen toisen kasvoja vahingoniloisesti. Midorima heitti mulkaisun, mutta ei voinut kiistää näkemäänsä. Takaon kädestä oli paljastunut värisuora, täysin oikea ja täysin virheetön. Jos kortit olisivat elollisia ja katseella voisi tappaa, Midoriman oma väritön suora olisi ollut mennyttä. Se oli pettänyt hänet.

Midorima kävi mielessään läpi tarkistuslistaa. Hänellä oli mukanaan päivän onnenesine - tarkemmin sanottuna kirkkaankeltaiset sukat, joiden vuoksi hän oli joutunut epäröimään kenkien riisumista. Hän oli koko pelin ajan tarkkaillut Takaon kasvoja ja liikkeitä, miten tämä silti oli mahdollista? Takao ei millään voinut pystyä pokerinaamaan, vaikka hänen henkensä riippuisi siitä. Midorima vilkuili, olisikohan Takao pystynyt piilottamaan kortteja hihaansa, mutta ihonmyötäisellä paidalla se ei vaikuttanut todennäköiseltä.

"Nyt olisi hienoa saada jokin palkinto", Takao totesi melkein laulaen. Hän veti pelimerkkejä lähemmäs itseään, vaikka ne tällä kaksikolla eivät tarkoittaneet rahaa tai oikeastaan mitään muutakaan. Midorimaa suututti ylimääräisten palkintojen vaatiminen, mutta toisaalta sellainen saattaisi pitää Takaon suun turvallisesti kiinni tästä hyvin ikävästä tapahtumasta. Eihän hän kuitenkaan aikonut vaatia muuta kuin kyytiä kouluun tai lähikauppaan, niinhän se oli aina toiminut toisinkin päin.

"Hyvä on, ethän sinä kuitenkaan saa sellaiseen mahdollisuutta enää ikinä."

Yllättäen Takao nojasi eteenpäin puoliksi maaten pöydän päällä - Midorima halusi huomauttaa, että se oli oikein kallis ja oikein hyvä pöytä, ja saattaisi hyvinkin mennä rikki painon alla. Hän sai kuitenkin muuta ajateltavaa, kun Takaon kasvot olivat koko ajan lähempänä. Midorima perääntyi taaksepäin niin paljon kuin mahdollista ilman, että hän näyttäisi hölmöltä. Tuoli tapasi hänen selkänsä aivan liian pian.

"Mitä touhuat?" Midorima sihahti tavoitellen inhoa ääneensä. Takao vain virnisteli, nyt jo melkein toisen huulia vasten.

"Otan palkintoni, Shin kulta."

[Ana-chan]

Lisää tekstejä sulta, jippii! Ei lopu lukeminen kesken, lisää vain jos saan pyytää. c;
Paritus ei ole minunkaan suoosikkeja, mutta tämän luin lähinnä Takaon takia miksi koko paritus onkin ok.
Ficci oli suloinen, toimi näillä kahdella hyvin! ^^

Takaon kädestä oli paljastunut värisuora, täysin oikea ja täysin virheetön.

Miksi lainaus? En tiedä, tykkäsin tuosta lauseesta.

[Mightyena]

Kiitoksia kommentista, Ana-chan. (: Juu ei lopu nyt kesken, lomalla on ollut aikaa kirjoitella niin paljon. :D

[Beyond]

Tervehdys! ^^

Kuroko no Basuke minulle suhteellisen uusi tuttavuus, mutta päätin näin pienen Kuroko-maratonin päätteeksi tsekata, millaista tarjontaa Finissä on fandomin osalta. Ilahduin aivan hurjasti, kun näin Takao/Midorima -ficin, koska kyseinen paritus on ehdottomasti suosikkini sarjasta. Tämä on ihan ensimmäinen lukemani Kuroko-ficci. Pakko tunnustaa, että olen vähän ihastunut Midorimaan, koska silmälasipäiset oudot tyypit ovat heikkouteni. <3 Tekstissä oli pakko awwitella Midorimalle, koska kaikki kummallisuudet onnenkaluista itse persoonaan ovat läsnä niin vahvasti. Tunnelma tekstissä on varsin söpö, ja oli oikein kivaa lukea tätä! ^^ Tykkäsin paljon.

Kiitoksia tästä ficistä! <3

[Lunella]

Tuitui, mitäs mä löysinkään!♥ En tajua, miten tämä on aiemmin mennyt multa ohitse, mutta oli kyllä tosi suloista luettavaa. Takao/Midorima ei ole munkaan lempiparitus, mutta vaihtelu virkistää ja ovathan nämä kaksi tosi suloisia. :3

Itse ficciin sitten. Tykkään tosi paljon tästä asetelmasta, että se on Midorima, joka häviää, vaikka hänellä on nuo onnensukatkin mukana. Hymyilytti, kun hän mietti, olisiko Takao voinut piilottaa kortteja hihaansa. Midorima on mulle aina jäänyt vähän etäiseksi hahmoksi (pitäisi lukea se manga), mutta tässä sun ficissäsi tykkään siitä paljon.

Lopussa pointsit siitä, että jätit sen tuolleen avoimeksi, koska lopun pusu oli ficin puolivälin jälkeen arvattavissa. Oli siis vaihteen vuoksi kiva, ettei siihen pusuun asti päästy, vaan ficci loppuikin Takaon kommenttiin, kuinka hän ottaa palkintonsa Shin kullaltaan. Söpöä. :3

Kiitos paljon tästä♥

[Mightyena]

Beyond: oi, kunnia olla ensimmäisen KNB-ficcisi kirjoittaja. \o/ En itse tykännyt alkuun Midorimasta kamalasti, mutta olen nyt viime aikoina lämmennyt tyypille (ja tälle parille!) paljon enemmän. Mahtavaa, että tykkäsit. c:

Lunella: parempi myöhään kuin ei milloinkaan. X) Hienoa, että uskaltauduit lukemaan parituksesta huolimatta. Midorima on kieltämättä vähän omituinen, olen onnellinen että sain sen kirjoitettua miellyttäväksi. :--D

Kiitoksia molemmille kommentista!! ♥ Oikein kivoja yllätyksiä olivat. c:

[Verinen Paronitar]

Ah, paritus on yksi suurimpia suosikkejani fandomista, joten ilahduttavaa löytää siitä ficcejä!

Tämä oli oikein hilpeä pikkuinen, hahmot olivat todella IC ja tyrskin jo mainiolle juupas-eipäs-aloitukselle, koska Midorima on kyllä juuri se tyyppi, jonka voi kuvitella väittävän tuolla tavalla vastaan ihan vaan tottumuksesta   

Hänellä oli mukanaan päivän onnenesine - tarkemmin sanottuna kirkkaankeltaiset sukat, joiden vuoksi hän oli joutunut epäröimään kenkien riisumista.

Aws. Kirkkaankeltaiset sukat ovat kyllä todella tyylikäs onnenkapine, ja musta on tosi liikuttavaa, että Midorima on miettinyt tuollaista, vaikka se häpeilemättömästi ties mitä roinaa aina mukanaan raahaakin. Hauska yksityiskohta. Yhtä sööttiä oli myös se, että Takao ei tietenkään voi kiertää pöydän toiselle puolelle palkintopusua vaatimaan, vaan nousee puolittain pöydälle lojumaan.

Kaiken kaikkiaan siis pidin kovasti, pidemmältikin olisin mieluusti lukenut. Kiitoksia tästä!