Naruto: Hiljaisuuden hetket || K-11, Gaanaru

[Westy]

Kirjoittaja: Westy
Ikäraja: K-11
Fandom: Naruto
Genre: Angst, slash
Paritus: Gaanaru
Vastuuvapaus: En omista Narskaa enkä Gaaraa enkä kirjasarjaa. Vaan juonen.
Varoitukset: Kuolema (kuvailua)
Beta: Kaverini
Tiivistelmä: Punahiuksinen poika ei hengittänyt. Hän oli kalpea; elon kipinä oli kadonnut hänen turkoosinvihreistä silmistään.
A/N: Nappasin tämän minun Naruto.fi'n fanficcilistaushommelista! : DD Liikun siellä nimellä Kemikaalimörkö. It's a ficlet.

***

"Mitä oikein kuvittelit?"

Blondin lämpimät kädet olivat kiertyneet punapäisen ympärille. Gaaran kasvoille oli piirtynyt järkyttynyt ilme. Huone oli pimeänä, ja sen jokaiselle pinnalle oli laskeutunut tasainen pölykerros; kukaan ei selvästikään ollut käynyt siivoamassa.

"Senkin hölmö", Naruto kuiskasi pojan korvaan ja veti hänet syliinsä. Blondi oli laskeutunut istumaan puiselle lattialle. "Mitä olet tehnyt itsellesi?"

Punapää ei vastannut. Hän oli tyyni kuin maissipelto, jota hiljainen tuulenvire vavahdutti.
"Et taida vastata minulle", Naruto mutisi ja hautasi kasvonsa tämän hiuksiin. Pienet kyyneleet nousivat hänen jäänsinisiin silmiinsä. Blondin katse ohjautui lattialla lojuvaan aseeseen ja pölyn keskellä sijaitseviin jalanjälkiin, jotka veivät suoraan Naruton luo.

"Se oli joku", nuori vaaleahiuksinen sanoi enemmänkin vain itselleen, "täällä on käynyt ihminen."

Naruto nousi seisomaan Gaara yhä sylissään. Hän kantoi pojan rispaantuneelle kangassohvalle samalla, kun käveli mustan pistoolin luo. Vaaleahiuksinen poika nosti sen tärisevin käsin.
"Joku on käynyt täällä", blondi toisti itselleen, "et ole tehnyt mitään, joku on käynyt täällä..."

Naruto ei edes tiennyt, miksi olisi halunnut puhua Gaaralle. Hän ei edes kuullut, että blondi puhui. Punahiuksinen poika ei hengittänyt. Hän oli kalpea; elon kipinä oli kadonnut hänen turkoosinvihreistä silmistään. Punapään rinnassa oli melkein hänen hiuksiensa veroinen punainen reikä; musta aukko, joka tuntui imevän Naruton viimeisenkin elämänrippeen sekä valheen sisäänsä.

Blondi mietti hetken, laski aseen vanhanoloiselle pöydälle ja istuutui sohvalle. Hän tuijotti Gaaraa kuin toivoakseen, että punahiuksinen alkaisi puhua. "Rakastan sinua elämäni loppuun saakka", hän sanoisi, "vaikka olisit tehnyt minulle vaikka mitä". Näiden sanojen sijaan hänen avoimista silmistään tuntui pursuavan inhoa.

Lämmin hymy nousi Naruton huulille, kun hän sulki Gaaran syliinsä ja silitteli pojan hiuksia viimeisen kerran. Blondi nieli kyyneleensä ja esti mieleensä vesiputouksen voimalla syöksyvät ajatukset.

"Sinut on juuri pidätetty murhasta", blondi kuiskasi itselleen, "mitä olet mennyt tekemään elämäsi rakkaudelle?"

[Nantte]

Aivan ihana pikku pätkänen lempi parituksestani!, ainoa vaan, että Gaara wäwäwä.. ;---(
En tainnut löytää kirjoitusvirheitä, tai sitten en vain halunnut. ;--)

Kiitos tästä, saakohan tämä Gaanaru-fani lisää tätä paritusta? ;---)

[Westy]

Nantte: Kiitus kommentistasi! C: Voin laittaa pari ficciä lisää, voisin etsiä pari koneen sopukoista... : D

[Ametrine]

Mäkin sitten päätin kurkistaa tänne. :--P
Tämähän on hieno. Tykkään sun kerrontatyylistä (kuinkahokan monta kertaa olen jo sanonut tuon...? ). Fandomiin en ole oikein perehtynyt, mutta se ei sinällään haitannut lukemista. Hienoa tekstiä, surullista ja kaunista. Sniff. Lopusta pidin eniten.

Thänk juu. :]

[Lunella]

GaaNarua! ♥ Olin aika yllättynyt, kun huomasin tällaisen ihanuuden vasta nyt, vaikka tämä on jo viimekuussa julkaistu.

GaaNaru on tosi ihana paritus ja nuo kaksi sopivat niin hyvin toisilleen. Ja käy oikein sääliksi Narutoa, kun se joutui löytämään Gaaran itsemurhan tehneenä. Ei Naruton sanat ja teot sitten auttaneetkaan Gaaraa niin paljoa, että Gaara olisi pelastautunut sieltä pimeydestä. Ja lopulta Gaara ei jaksanut enää ja tappoi itsensä, vaikka Naruto sitä ei ilmeistesti ensin todeksi meinannutkaan uskoa. ;__;
Sun kirjoitustyylisi on mukavaa luettavaa ja kuvailuakin oli ihan tarpeeksi, vaikka ehkä vähän tuo blondi -sanan käyttö häiritsi, itse käytän enemmän vaaleahiuksista. Aluksi en muuten edes tajunnut, että Gaara oli kuollut, en tiedä oliko se tarkoituksellista, mutta tuollainen salaperäisyys ja asian selviäminen itse ficin aikana sopi tähän hyvin. Ja Naruto on niin raukka, kun se tuollain puhuu Gaaralle ja on vähän shokissa.

Otsikkokin on ihana, koska tavallaan tuo hiljaisuus kuvaa mun ymmärtääkseni sitä, että Gaara on hiljaa, eikä vastaa Naruton puheisiin. Ja voisihan tuo hiljaisuus viitata siihenkin, että Gaara ampui itsensä ja sen jälkeen oli vain hiljaisuus ennen Naruton tuloa. Vähän ehkä jäi mietityttämään se hiekka, jonka olisi kuulunut estää Gaaraa satuttamasta itseään, mutta tämähän on kuitenkin fanfictionia ja eihän mangassa muutenkaan varmaan ole mitään pyssyjä. Että tavallaan se ei häiritse, jäin vaan miettimään sitä.

Tykkäsin tästä. Kiitos. :3

[Westy]

Ametrine: Kiitän >8DD

Lunella: Tarkoitus oli juu :3 Ja ajattelin, että tämä tapahtuisi enemmän tosimaailmassa tai sillä tavalla. 8D Kiitos kommentistasi! ~