Kirjoittaja Aihe: Se olikin este, S, Mikael, Silja, Aleksi, angst, draama, one-shot  (Luettu 1672 kertaa)

Lily-Rose

  • ***
  • Viestejä: 836
Nimi: Se olikin este
Ikäraja: S // Kristen muokkasi ikärajan vastaamaan Finissä käytössä olevia ikärajoja
Päähenkilöt: Mikael, Aleksi, mainintana Silja
Yhteenveto: Siljan hautajaiset
Oma sana: Halusin kirjoittaa jotakin Mikaelista, joten tälläinen teksti sitten syntyi.

 Se olikin este
 Mikael POV


  Mä tuijotan Aleksia. Sen kasvoille valuu kyyneliä kun arkku laskettaan maahan. Mun käsi puristaa sen olkapäätä ja mä tunnen, kuinka se tärisee. Niilo on sen toisella puolella eikä meistä kukaan oikein osaa sanoa mitään.

 Mun silmät on kuivat, mutta vaikka mä en itke, muhun sattuu. Sattuu niin helvetisti, etten pysty edes itkemään. Me kuunnellaan kun muut hautajaisvieraat laulaa, mutta me ei saada ääntä kuulumaan. Mä tunnen niiden säälivät katseet mun selässäni ja arvaan, mitä ne puhuu. Voi Mikael-raukkaa, ensin vanhemmat, sitten vielä oma pikkusisko. Aivan kauheaa!

 Silja olisi inhonnut niitä hautajaisia. Se aina selitti, kuinka se olisi halunnut, että sen hautajaisissa soitettais Metallicaa ja juotais vodkapaukkuja ja kuinka sen arkku olisi musta. Silja ei ollut koskaan pitänyt mistään perinteisistä hautajaisista, äidin ja isän hautajaisten jälkeen se oli valittanut, kuinka kaikki oli ollut liian kirkollista eikä koko hautajaisissa tuntunut olevan äitiä ja isää ollenkaan.

 Mä en ollut oikeastaan koskaan ajatellut Siljan kuolemaa. En edes sillon kun sain tietää sen diagnoosin aivokasvaimesta. Sillon mä muistan ajatelleeni, että Silja selviäisi, että se oli vahva tyttö ja selvittäisi minkä tahansa esteen, mikä sen elämään tulisi. Ajattelin, että syöpä ei ollut Siljalle este, vaan hidaste. Mutta esteeksi se oli lopulta jäänyt.

 Aleksi nostaa katseensa muhun ja hymyilee pienesti. Me ollaan enää vain me kaksi. Mun alkuperäisestä perheestä, johon mä synnyin ja johon syntyi mun lisäksi kaksi pikkusisarta, on jäljellä enää vain kaksi. Vain mä ja Aleksi ollaan muistelemassa menneitä.

 Hautajaisvieraat tekevät lähtöä. Ne kävelevät autoilleen ja mä tiedän, että ne on menossa meille muistotilaisuuteen. Mä en halua lähteä vielä, lähteminen kertoo sen, että mä oon valmis jättämään Siljan tänne yksin.

 Enkä mä ole siihen valmis.
« Viimeksi muokattu: 21.07.2015 02:45:23 kirjoittanut Kristen »
"Niin kauan kuin sinä hengität - sinä taistelet."
- The Revenant
Pääset listaukseeni tästä

DulzGraham

  • dar(l)ing
  • ***
  • Viestejä: 1 419
  • Magnificent Bastard
Tää on semmonen että itketti kun luki, joten tuli tarve nakutella tähän jotain fiilistä tästä, vaikka sitten lyhyestikin. Mä olin viime syksynä yksissä vähemmän surullisissa hautajaisissa, ja osasin kyllä piirtää tämän ihan hyvin mieleen. Tässä on sitä tavallista hautuumaata ja multaanlaskijaisten tuntua ja sitten on sitä vähän itkuisempaa puolta, kun lähtijä onkin vähän nuorempi kuin mitä olisi toivottu. Jaja.

Henkilöitä ilmeisesti et oo keksinyt vaan tätä varten, ethän? Sellaisen kuvan saa jo tekstistä (en muista oonko joskus lukenu jotain originaalia näistä, vaikka nimet kuulostaakin tutuilta. Muisti ku seula, sitä se teettää, ihan varmasti oon lukenu :D) ja näissä on jonkun verran sitä semmosta elävää syvyyttä.

Sun kirjotustyyli on tosi elävä, aito ja yksinkertainen, ja mä tykkään siitä. Ja otsikko, siihen mä ihastuin ja sitten tämä oli täydellisen pakko lukea. Oikeastaan oon ehkä sitä mieltä, että toi otsikko itessään on tän tekstin paras kohta. Siis, kun se tuntuu summaavan kaiken, Mikaelin fiiliksen ja tapahtumat ja kaiken. Joten hyvin onnistunut, mä tykkään.

Kiitos tästä,
-Duzku
pannu by wolferain ♥

Lily-Rose

  • ***
  • Viestejä: 836
DulzGram, Kiitos ihan sairaasti kommentista! Joo, Korvisen sisarukset löytää tosi monesta muustakin tarinastani (Ei kyyneliä, Ei kerta homoks tee ja toinen kerta sattuu jo vähemmän, Kipuja, Älä kuole mun käsiin ja Itkeväthän enkelitkin - Siljan tarina), joista kaikkiin on linkki mun listauksessa eli en ole keksinyt henkilöitä vain tätä varten :'D Mutta siis kiitos tosi paljon kommentista, se piristi ihan sikana mun päivää! :)
"Niin kauan kuin sinä hengität - sinä taistelet."
- The Revenant
Pääset listaukseeni tästä

haryu

  • pRINsessa
  • ***
  • Viestejä: 2 220
  • the gay ships are the yay ships
Aika älyttömän karmaisevaa kun nyt vasta oikeesti tajusin mitä Mikael ja Aleksi on menettäneet. Huh.

Hymyilytti tuo Siljamainen vivahdus hautajaistoiveissa <3
Myrsky vesilasissa, etten jopa sanoisi. -Biitti

Lily-Rose

  • ***
  • Viestejä: 836
Otaku, Hyvä, jos tuo Siljan menetys jne tuli ilmi vähintään tässä vaiheessa! Vitsit puhun taas selkeästi Ja joo, oli pakko laittaa tuo Silja vivahdus tonne :'D Kiitos kommentista! :)
"Niin kauan kuin sinä hengität - sinä taistelet."
- The Revenant
Pääset listaukseeni tästä