Reikä se on rinkelissäkin || max K11 raapaleita eri genreillä

[hiddenben]

Eli tänne tulevat kaikki raapaleeni, jotka osallistuvat tai eivät osallistu haasteisiin. Laitan kaikki Potter-raapaleet tänne, vaikkei niissä välttämättä draamaa olekaan, eli tämä on raapaleitteni sekasikiö, jossa on kaikkia erilaisia genrejä! Jokaisen raapaleen tiedoissa tosin lukee aina genre ja varoitukset, jos koen ne aiheellisksi.

Title: Ne tulevat hakemaan sinut
Pairing: paritukseton
Rating: S
Genre: raapale, drama, heikohko angst
Summary: "Sirius, ne tulevat hakemaan sinut. Näin, kun he lähtivät, kasvot vakavina, taikasauvat käden ulottuvilla. Ole valmiina."
A/N: Spurttiraapale-haasteeseen sunnuntain raapaleena.


Ne tulevat hakemaan sinut


– Sirius, ne tulevat hakemaan sinut. Näin, kun he lähtivät, kasvot vakavina, taikasauvat käden ulottuvilla. Ole valmiina.
Remusin pää leijuu takkatulessani. Katson hänen vakavia kasvojaan. Hänen hiuksensa ovat yllättäen alkaneet harmaantua heti Lilyn ja Jamesin kuoleman jälkeen, rypyt hänen otsallaan ja silmäkulmissa ovat syventyneet.

En ole hämmentynyt, en peloissani. En tunne itseäni sekavaksi, vaan aivan tunnottomaksi, turraksi. Mikään ei ole enää värillistä, ei edes mustavalkoista. Kaikki on väritöntä.

Toivottavasti kaikki tuleva on tämän arvoista. Jamesin arvoista. Lilyn arvoista. Pienen Harryn arvoista. Onneksi sain hänet turvaan Lilyn sisaren luokse, jotta hänestä pidetään huolta kunnes pääsen itse hänen luokseen.
– Remus, olen valmiina.   



//: Arte muokkasi ikärajan tarkemmaksi, vain korkein ikäraja näkyviin.

[hiddenben]

Title: Värien kirjoa
Rating: S
Pairing: James/Lily
Genre: raapale, drama, heikohko romance/fluff
Summary: Jamesin elämä on yhtä värien kirjoa.
A/N: Spurttiraapale-haasteeseen maanantain raapaleena.


Värien kirjoa

James määritteli eri asiat värien mukaan. Jokaisella viikonpäivällä oli oma värinsä, kuten tänään; tiistai oli violetti. Erilaiset ilmeet ja mielialat olivat omia värejään. Esimerkiksi tänään James oli punainen, koska punainen oli rakkauden väri. James laittoi myös ystävät väreihin. Sirius esimerkiksi oli turkoosi, koska hän oli tänään hyvinkin omituisella tuulella.

Jokaisen päivän tapahtumat ansaitsivat myös värin. Jokainen tunti sai mustan tai kakan ruskean värin. Jokainen välitunti ja vapaa-ajan hetki saivat sinisen värin, joka kuvasi vapautta. Myös jokainen varoitus ja jälki-istunto ansaitsivat värin, keltaisen, koska kelmien mielestä erityisesti jälki-istunnot olivat hauskoja. Parhaimman värin kuitenkin ansaitsi kultainen Lily; hän oli kaikki sateenkaaren värit.

[hiddenben]

Title: Turhuuden alkeita
Pairing: hyvin heikko ja etäinen James/Sirius
Rating: S
Genre: drama, humour, raapale
Summary: Miksei Sirius pidä siivoamisesta?
A/N: Spurttiraapale-haasteeseen tiistain raapaleena, aiheteemana siivous.


Turhuuden alkeita


Sirius oli ehdottomasti sitä mieltä, että siivoaminen oli täysin turhaa. Kaikki siihen liittyvä, kuten pölyjen pyyhkiminen, astioiden tiskaaminen ja sängyn petaaminen olivat kaikki turhia. Loppujen lopuksihan ne pölyt tulisivat takaisin, astiat tulisivat taas likaisiksi ja sängyn peitteet olisivat taas illalla sekaisin, kun Sirius menisi nukkumaan.

Sen lisäksi, että Sirius inhosi siivoamista, hän inhosi myös ihmisiä, jotka pitivät siivouksesta. Remus esimerkiksi oli aina kiillottamassa sängyn ruskeita pylväitä ja järjestelemässä kirjojaan aakkosjärjestykseen. Ja tytöt taas! Jokaisen hajuveden piti olla oikealla paikallaan ja vaatteiden – joita muutenkin oli aivan liikaa – piti olla nätisti viikattu ja laatikossa.

Ainoa ihminen, joka muistutti vähääkään Siriusta, oli James.

[hiddenben]

Tinwen, kiitos kovasti!   Ihanan piristävä kommentti. Olen samaa mieltä, en ole lukenut mitään ficciä, joka kertoisi Siriuksen viemisestä Azkabaniin. Täältä lisää!

Title: Luonnon kauneus
Rating: S
Pairing: ei ole
Genre: humour, drama, tuplaraapale, dialogi
Summary: Peter vie Jamesin ja Siriuksen metsälenkille.
A/N: Keskiviikon raapale spurttihaasteeseen, teemana luonto. Enjoy!


Luonnon kauneus


– Eikö olekin ihanaa kävellä metsässä viideltä aamulla, kun aurinko on vasta nousemassa? Kuunnelkaa lintujen laulua, heinäsirkkojen siritystä ja katsokaa kastehelmiä, jotka saavat kasvit vihertämään!
–   Miksi meidän piti tulla kuuntelemaan jotain lintujen laulua? Eivätkö ne laula yötä päivää?
–   Ole hiljaa, Sirius, ja kävele. Peterin mukaan lenkki kestää vielä ainakin kaksi kilometriä.
–   Kenen idea tämä oli?
–   Peterin.
–   Mutta kuka suostui tähän?
–   Remus.
–   Hän ei ole edes mukana täällä!
–   James, Sirius, katsokaa tuonne! Onko tuo jänis?
–   Ei, Peter, se on varpunen.

–   Minusta luonto on hieno asia. Puiden oksat ovat niin vihreitä ja kukat eri värisiä… Tiedättekö, haluaisin muuttaa Irlantiin, koska siellä on niin vihreää ja…
–   Kuinka monta kilometriä vielä jäljellä?
–   Puolitoista, vähintään.
–   Voi hitto. Mitä jos minä taittaisin nilkkani?
–   Joutuisit kuitenkin kävelemään, koska meillä ei ole sauvoja mukana.
–   Tosiaan.
–   Mitä mieltä olet, Sirius?
–   Ai mistä?
–   Mikä kasvi tuo on?
–   Öö… sinikello?
–   Se on voikukka!
–   Tai siis voikukka, voikukka!
–   Pidätkö sinäkin kukista, kun tiedät niiden lajeja? Tiesitkö, että monet eläimet hyötyvät kukista ja kasveista, ja…
–   Kiitos vain, James.
–   Minä yritin vain olla avuksi!

–   Peter, olemmeko kohta perillä?
–   Ihan kohta. Eikö olekin kivaa?
–   Joo, tosi kivaa.
–   Joo, tosi harmi, että Remus ei tullut mukaan.
–   No ei se mitään, hän tulee huomenna!
–   Huomenna?!
–   Menemme aamulenkille huomennakin!

[hiddenben]

Title: Todellinen salaisuus
Rating: S
Pairing: eipä ole
Genre: drama, tuplaraapale
Summary: Ulkoapäin Sirius ei vaikuttanut salaperäiseltä henkilöltä.
A/N: Torstain raapaleena Spurttihaasteeseen.


Todellinen salaisuus


Usein salaisuus kuvataan asiaksi, joka on piilotettu piirongin laatikkoon. Joskus se on piilossa sängyn alla, tai sitten se on päiväkirjassa. Salaisuudella on aina oma paikkansa. Se ei koskaan karkaa toisen ihmisen huulilta toiselle, eikä mikään taika tai juoma saa sitä paljastumaan. Mikään ei murra todellista salaisuutta.

Ulkoapäin Sirius ei vaikuttanut salaperäiseltä henkilöltä. Tylypahka tunsi hänet naisenvaihtajana, jolla oli joka viikko uusi tyttö jota pitää kainalossa. Milloin hän flirttaili tytön, pojan, opettajan, haamun tai taulun kanssa. Harva uskoi hänen lukevan läksynsä ja kirjoittavan esseitä. Kaikki tiesivät hänet avoimena ja sanavalmiina komeana miehenalkuna.

Sirius oli kuitenkin yhtä salaperäinen kuin kuka tahansa muu Tylypahkassa. Hän oli yhtä salaperäinen kuin kaikki muutkin maailmassa. Hänelläkin oli salaisuuksia, joita edes James, Remus tai Peter tiennyt.
Kaikki salaisuudet Sirius oli piilottanut kaappiinsa. Se oli tummanruskea, korkea kaappi, jossa oli kaksi ovea. Kaapin yläreuna oli koristeltu kauniilla puukoukeroilla ja aamuauringon säteiden osuessa siihen se oli häikäisevä. Kun kaapin avasi, näki vaatteita, valokuvia, kuvakehyksiä, kirjoja, paperilappusia ja kuitteja. Muutama kolikko siellä täällä.

Kukaan ei tiennyt Siriuksen salaisuuksien kaapista. Se oli täynnä Siriukselle rakkaita asioita, joilla oli hänelle mittava tunteenarvo, tai sitten ne vain herättivät hyviä muistoja. Se oli hänelle se oma yksityinen kaappi, jossa hän oli vain oma itsensä.

[hiddenben]

Title: Virheliikkeen pelko
Rating: S
Pairing: James/Lily
Genre: romance, drama, tuplaraapale
Summary: James on vihdoin ja viimein päässyt ensitreffeille Lilyn kanssa.
A/N: Spurttiraapaleeseen perjantain raapaleena, teemana lasi.


Virheliikkeen pelko


James ei tiennyt mitä ajatella. Hän oli haaveillut yhdestä tietystä asiasta monta päivää, viikkoa ja kuukautta. Hän oli haaveillut tästä hetkestä kuusi vuotta, kolme kuukautta ja kaksikymmentäkahdeksan päivää, joka tarkoitti siis liian montaa kuukautta, päivää, tuntia, sekuntia ja sekunnin sadasosaa. Yksinkertaisesti liikaa.
Se oli ollut päiväuni, painajainen, haave ja puheenaiheiden kohde. Se yksi hetki, jota James juuri nyt eli.

Lily Evans istui juuri nyt yhtä eläväisenä kuin koskaan ennen hänen kanssaan Kolmessa Luudanvarressa selittäen, kuinka professori Kuhnusarvio oli antanut hänelle esseestä A:n, vaikka se oli ollut liian lyhyt. Hänen punainen tukkansa leiskui kynttilöiden valossa ja silmät kiilsivät innosta.

James ei uskaltanut koskettaa häntä, vaikka kuinka halusi. Sirius oli aina käynyt käsiksi tyttöihin heti kuin vain oli mahdollista, mutta James ei uskaltanut tehdä muuta kuin silittää lähes huomaamattomasti Lilyn kämmentä etusormella. Sekin pieni hipaisu muutaman sekunnin välein sai Jamesin sydämen hakkaamaan ja lähettämään sähköisiä värinöitä pitkin hänen vartaloaan. Tämä tyttö hänen edessään oli kuin hajoavaa lasia, eikä hän halunnut rikkoa sitä. Se tulisi liian kalliiksi. Yksikin virheliike, ja hän olisi poissa.

Kun Lily jossain vaiheessa iltaa tarttui Jamesin käteen, tämä tiesi ettei ollut odottanut tätä iltaa turhaan. Se oli kaikkien näiden vuosien, kuukausien, viikkojen, päivien, tuntien, sekuntien ja sekunnin sadasosien arvoinen.

[hiddenben]

Title: Sinisen taivaan alla
Rating: K-11
Pairing: ei ole
Genre: hitusen angstinen drama, triplaraapale
Summary: "Oletko koskaan miettinyt miten haluaisit kuolla?"
A/N: Viimeinen raapale Spurttiraapale-haasteeseen lauantain raapaleena.


Sinisen taivaan alla


Jokaisella ihmisellä on paikka jonne mennä, kun haluaa olla yksin tai vain pohtia asioita rauhassa. Se saattaa olla kahvila, oman huoneen nojatuoli, metsä, kallionkieleke… melkeinpä mikä tahansa, missä ihminen tuntee olonsa turvalliseksi ja yksityiseksi. Se on usein hiljainen, kuten kirjasto tai tyhjä ranta, missä ihminen saa olla yksin.

Kuten kaikilla muilla, Jamesilläkin oli paikka, missä hän viihtyi. Hän rakasti heidän talonsa takana olevaa suurta niittyä. Se oli entinen pelto, jolla oli viljelty viljaa, mutta oli ollut jo useamman vuosikymmenen poissa toiminnasta. Sieltä löysi vain heinäsirkkoja ja muurahaisia, jos osui niiden reitille. Kun aurinko paistoi ja taivas oli sininen, Jamesin löysi sieltä.

Juuri tällaisena päivänä Sirius tuli etsimään Jamesiä niityltä. Tämä makoili täsmälleen niityn keskellä kädet niskan takana ja silmät kiinni. Sirius istuutui hänen viereensä ja katsoi heinäsirkkaa, joka pomppi pois tilanteesta kohti metsää.

-   Kaljuuna ajatuksistasi, Sirius sanoi saaden Jamesin silmät avautumaan. Tämän silmät katsoivat häntä tarkkaan mittaillen, kertoako ajatuksiaan vai ei.
-   Ajattelin kuolemaa, James sanoi lopulta sulkien jälleen silmänsä.
-   Kuolemaa?
-   Niin.
-   Miksi ihmeessä?
-   Oletko koskaan miettinyt miten haluaisit kuolla? James kysyi silmät edelleen ummessa, jalat vierekkäin ja kädet niskan takana. Sirius kävi makuulleen Jamesin viereen ja katseli pilvetöntä taivasta.
-   En tiedä, Sirius vastasi hiljaisesti, - Kai taistelussa pahaa vastaan tai sitten vanhana ukkomiehenä. Entä sinä?
-   Minulle on aivan sama, miten kuolen, kunhan kuolen sinisen taivaan alla, James sanoi ja avasi silmänsä katsoakseen Siriusta. He katsoivat toisiaan hetken ajan, ennen kuin Sirius käänsi katseensa jälleen taivaalle. Yksinäinen pilvenhattara oli eksynyt taivaalle, ja se näytti tietystä kulmasta katsottuna avaimelta.

-   Se on hieno tapa kuolla, Sirius sanoi lopuksi ja nousi istumaan. Hän pyyhki kädellään roskat selästään ja nousi lopulta ylös. James seurasi häntä.
-   Niinpä. Olet muuten yhden kaljuunan velkaa.
-   Mistä muka?
-   Kaljuuna ajatuksistasi, muistatko?
-   Äh, se on vain sellainen sanonta.

[hiddenben]

Jekaterina: Suurkiitos! Olen pyrkinyt sellaiseen rauhalliseen tai rauhoittavaan tekstiin melko neutraaleista aiheista, hyvä siis jos olen onnistunut siinä! Haen myös näihin sellaista uudenlaista ulottuvuutta Jamesin ja Siriuksen hahmoihin, koska satasessani olisi harmillista vain toistella kelmien tekosia ficistä toiseen.

Luonnon kauneudessa on siis Peter, joka vie Jamesin ja Siriuksen metsään. Toisaalta, jos ajattelee puhujat toisiksi, sekin on ihan okei. Dialogissahan kuka tahansa voi olla joku toinen  

---------------------------------------------------------------

Title: Tyttöjen juttuja
Pairing: James/Lily
Rating: S
Genre: drama, kevyt angst miesten osalta, tuplaraapale
Summary: Tytöt ja naiset ovat useimmiten paljon viisaampia kuin miehet.
A/N: Tällainen piristyspätkä kaikille kauniimman sukupuolen edustajille Älkää lukeko tätä tosissanne, tässä nimittäin nostetaan naiset miesten yläpuolelle, vaikka me kaikki olemme tasa-arvoisia sukupuoleen, ikään, ihonväriin jne. katsomatta.


Tyttöjen juttuja


Tytöt tekevät paljon sellaisia asioita, joita pojat eivät ymmärrä. Naiset tekevät sellaisia asioita, joita miehet eivät vieläkään ymmärrä. Joku sanoi joskus, että naiset näkevät asiat pyöreässä huoneessa, kun taas miehet laatikossa. Jotkut sanovat, että miehet näkevät naiset leikkikaluina, joilla on oma tahto. Jotkut ovat kuitenkin sitä mieltä, että naiset pyörittävät miehiä. Kuka oikein on oikeassa?

Naiset ajattelevat kaiken eri tavalla. Jos mies on jotain mieltä, naiset hyvin usein ovat täysin päinvastaista mieltä. Otetaanpa esimerkki: nainen pesee kynsilakkaa pois kynsilakanpoistoaineella. Mies inhoaa sitä alkoholin hajua, joka tunkee pistävänä nenään, mutta nainen on täysin normaali ja hengittää alkoholia sisäänsä aivan kuin tekisi sitä jokaisena hetkenä vuorokaudessa. Naiset ottavat kauneusasiat eri tavalla kuin miehet ja ovat valmiina kärsimään sen eteen.

Jamesin ja Lilyn suhteessa tällaiset asiat huomasi hyvin. Joka kolmas puheenaihe johti riitaan, jotka olivat joskus jopa niin pahoja, että heidän piti pyytää Remus tai Sirius selvittämään se. Kaikki, mitä Lily teki kauneutensa eteen, ärsytti Jamesiä ja kaikki, mitä James teki elääkseen rennoksi, ärsytti Lilyä. Milloin hiuksia löytyi suihkun lattialta liikaa tai milloin partavaahtoa oli roiskunut peilille niin, ettei edes omia kasvojaan nähnyt. On siis varsin helppo todistaa, että miehet ja naiset näkevät asiat eri tavalla. Jokin naisissa on yksinkertaisesti parempaa kuin miehissä.

[themarauders]

Huippuja nää sun työt
En osaa päättä mistä tykkäsin, kaikki on omalla tavallaan jotenki söpöjä ja hyvin kirjotettuja
^^ eipäs tässä muuta, en oikeen onnistunut kirjoittamaan mitään järkevää, kunhan jotakin sönkötän, mutta eiköhän idea tullut selväksi, tykkäsin tästä

themarauders

[hiddenben]

Oii, kiitos paljon themarauders! Piristit päivää  


Title: Ilmapallotaidetta
Pairing: James/Sirius
Rating: S
Genre: drama, humour
Summary: Taikuuden historian tunnit ovat tunnetusti tylsiä, mutta onneksi kirjelaput on keksitty.
A/N: Innostuin taas kirjoittamaan eilen, ja tässä tuloksia.


Ilmapallotaidetta

Taikuuden historian tunnit ovat tunnettuja niiden pitkäveteisyyden takia. Ne ovat aina olleet pitkäveteisiä, ja tulevat aina olemaankin. Professori Binns ei ole menossa minnekään. Mutta Sirius, mitä hittoa sinä teet? – James

Miten niin mitä hittoa minä teen? Minä piirrän, sokea! – Sirius

En ole sokea, kiitos kysymästä. Mitä sinä piirrät? – James

Se on hyvä kuulla. Minä piirrän ilmapalloa. – Sirius

Miksi sillä on tuollainen typertynyt ilme? – James

Se on hymynaama! – Sirius

Oho, anteeksi. Miksi se on musta? – James

Mikset saman tien kysy, miksi sillä on niin suuret hampaat? – Sirius

En tajua. – James

Tiedäthän, Punahilkasta ja sudesta? – Sirius

En. – James

Siis susi syö Punahilkan isoäidin ja tekeytyy häneksi voidakseen syödä Punahilkan. Tyttö kuitenkin epäilee häntä, ja kysyy miksi hänellä on niin suuret hampaat. – Sirius

Onneksi en ole kuullut siitä, kuulostaa inhottavalta sadulta. – James

Voin kertoa sen iltasaduksi, jos haluat. – Sirius

Älä ala lepsuksi, Anturajalka. Miksi ilmapallosi on musta? – James

Koska se on ainoa väri, mikä minulla on. – Sirius

Mikä tuo likatahra tuossa on? – James

Siihen heijastuu valo! Sinä olet taideasiantuntijasta kaukana, Sarvihaara! – Sirius

No anteeksi herra Asiantuntija, jos en ole lukenut kaikkea kaikesta!

Ole hiljaa. – Sirius

Tiedätkö, se on kyllä aika söpö. – James

Suu kiinni. Et saa tätä omaksesi. – Sirius

Hitto. – James

[hiddenben]

Title: Laatikon salaisuuksia
Pairing: James/Sirius
Rating: S
Genre: drama, humour
Summary: Tässä ei ole minkäänlaista päätä tai häntää. Ei mitään, mistä vetää.
A/N: Omaa hauskaa, ihan vain teitä huvittaakseni.


Laatikon salaisuuksia

-   Minä en ymmärrä tätä, James.
-   Mitä et ymmärrä?
-   En ymmärrä tätä ollenkaan. Auta minua, James.
-   Minkä kanssa?
-   Tässä ei ole mitään järkeä.
-   Missä?
-   Ei minkäänlaista päätä tai häntää. Ei mitään, mistä vetää.
-   Mistä sinä puhut, Sirius?
-   Tästä!
-   Mistä?
-   Se on niin… suoralinjainen.
-   Oletko sinä kunnossa, Anturajalka?
-   En ole koskaan ollutkaan paremmassa kunnossa. Mutta tämä häiritsee minua, ja pahasti.
-   Kuule, vanha kuoma, aamupillerit taisivat jäädä ottamatta.
-   Eivätkä jääneet!
-   Miksi sitten tuijotat tuota laatikkoa kuin jokin hullu?
-   Haluan tietää, miksi ihmeessä se on neliön muotoinen!


A/N2: Heheh, olipas hauska  

[hiddenben]

Title: Millaiset kasvot sellainen luonne
Pairing: James/Sirius ja Irma Prilli
Rating: S
Genre: drama
Summary: Mikään ei jäänyt Irma Prilliltä huomaamatta huomaamatta.
A/N: Jees, viikottaiseen raapalehaasteeseen aiheella Irma Prilli.


Millaiset kasvot sellainen luonne

Irma Prilli jos kuka oli sopiva henkilö jekutettavaksi. Nuoresta iästään huolimatta hän oli niin kirjojen hurahtanut, ettei nähnyt mitään muita kuin kirjoja, kirjoja, kirjoja. Tai niin ainakin James ja Sirius luulivat.

Oikeastaan Prillin ulkonäkö kuvasi häntä melko hyvin. Hänen korppikotkan kaltaiset kasvot olivat taanneet hänelle korppikotkan aistit; hän tuntui olevan kirjaston korvat, silmät ja nenä. Mikään ei jäänyt Irma Prilliltä huomaamatta huomaamatta.

Senpä takia niin James kuin Siriuskaan ei saanut hämättyä tuota hassun kummallista kirjastonhoitajaa. Se häiritsi heitä enemmän kuin mikään muu, mutta he lohduttautuivat ajatuksella, että tämä oli vasta heidän toinen vuotensa. Heillä olisi vielä viisi vuotta aikaa jäljellä.

[hiddenben]

Title: Lajitteluhatun salaisuudet
Pairing: James/Sirius
Rating: S
Genre: drama
Summary:
A/N: Viikottaiseen raapalehaasteeseen aiheella Lajitteluhattu.


Lajitteluhatun salaisuudet


James oli aina miettinyt, miksi Lajitteluhattu oli harmaa. Tai tummanharmaahan se oikeastaan oli, mutta harmaa joka tapauksessa. Miksei se ollut valkoinen? Tai musta? Miksi perustajien oli pitänyt valita Lajitteluhatun väriksi juuri harmaa? Ja oliko Lajitteluhattu edes keksitty perustajien aikana?

Loppujen lopuksi James tiesi siis melko vähän Lajitteluhatusta. Hän kysyi siitä Siriukselta, joka ei hänkään tiennyt. Peteriltä ei kannattanut edes miettiä kysyvänsä, joten he kääntyivät Remusin puoleen. Kun Remuskaan ei tiennyt Lajitteluhatusta paljoa mitään, James ja Sirius päättivät napata hatun lainaksi ja kuulustella sitä hieman.

Ei ole hankalaa arvata, että kaikki päättyi jälki-istuntoon, kun professori McGarmiwa sai heidät kiinni itse teossa.

[hiddenben]

Title: Huispauskapteeni kautta aikojen
Pairing: eipä ole
Rating: S
Genre: drama
Summary: Pelin henki oli pelata toverillisesti ja reilusti, mutta silti tähdätä voittoon.
A/N: Juu.


Huispauskapteeni kautta aikojen

James tunsi usein olevansa huispausjoukkueen piristäjä, ellei Sirius ehtinyt harjoituksiin huutelemaan vitsejään katsomosta käsin. Hän oli se, joka oli aina lohduttamassa tai kannustamassa hieman huonompia pelaajia, tai piristi ihmisiä näiden huonoina päivinä. Hän korosti ottelujen tärkeintä ja ensisijaista tarkoitusta; hyvää peliä. Pelin henki oli pelata toverillisesti ja reilusti, mutta silti tähdätä voittoon. Rohkelikkojen täytyi voittaa jälleen huispausmestaruus!

Oli kuitenkin päiviä, jolloin Jameskään ei jaksanut kannustaa ihmisiä näiden huonoina päivinä. Hän saattoi olla masentunut Lilyn torjunnasta tai epäonnistuneesta kepposesta. Näitä päiviä oli kuitenkin kaikkien onneksi vain vähän, eikä pelin henkeä jouduttu koskaan etsimään. James Potterin täytyi olla paras huispauskapteeni kautta aikojen!

[hiddenben]

Title: Luotto-ongelmia
Pairing: Ron/Sirius
Rating: S
Genre: drama
Summary: Ron pohtii Siriusta ja tämän luotettavuutta.
A/N: Jees, viikottaiseen raapalehaasteeseen aiheella Ron Weasley.


Luotto-ongelmia


Ron ei tiennyt, mitä mieltä oli Siriuksesta. Mies oli Harryn kummisetä, ja oli ollut tämän isän paras kaveri, luottohenkilö. Hän oli pelastanut Ronin, Hermionen ja Harryn hengen kolmantena kouluvuotena suojellessaan heitä Remusin hallitsemattomasta muodonmuutoksesta. Siltikään Ron ei ollut varma, oliko Sirius joskus hieman sekaisin itsensä kanssa.

Tai siis, hänhän oli ollut Azkabanissa kolmetoista vuotta. Se on melko pitkä aika, eikä kukaan voinut olettaa, että Azkabanista palaavat – ja tässä piti vielä muistaa, etteivät he koskaan palanneet – olisivat täysjärkisiä. Sirius kuitenkin vaikutti normaalilta, joten Ron päätti olla välittämättä asiasta, sillä hän luotti Harryyn ja Hermioneen. Jos nämä molemmat luottivat Siriukseen, Ronkin luottaisi.

[hiddenben]

Title: Kirjeestä epäilykseen
Pairing: eräänlainen Remus/Kahlesalpa, Sirius/Remus
Rating: S
Genre: drama
Summary: Ai mikäkö hänessä on niin vaikuttavaa, että sinun pitäisi saada tapaamaan hänet?
A/N: Tällaista

Kirjeestä epäilykseen

Anturajalka,
Kahlesalpa on aivan uskomaton! Tietäisitpä, mitä kaikkea hän tekee asiasi eteen. Et ole tainnut tavata häntä koskaan, ethän? Hän on humoristinen – vaikkei voitakaan sinua – ja hänen äänensä on mahdottoman voimakas ja vaikutusvaltainen. Vaikuttuisit, jos tapaisit hänet.
Ai mikäkö hänessä on niin vaikuttavaa, että sinun pitäisi saada tapaamaan hänet? Hän on kertonut kaikille taikaministeriössä, että olet Tiibetissä. Tiibetissä, ymmärrätkö? Ja he nielevät sen kuin palan jäätelöä!

Toivottavasti pääsen käymään pian Tylyahossa, en malta odottaa, että tapaamme!
Remus

Sirius laski kirjeen käsistään. Miksi hän tunsi itsensä mustasukkaiseksi? Eihän Remusilla voinut olla mitään Kingsley Kahlesalvan kanssa, eihän? Ei voinut, Remus oli hänen.

[hiddenben]

Trav, Remus/Kahlesalpa on jännä. Kiitos kommentista, tämä oli aika mielettömän hankala kirjoittaa  

Title: Hiljaiset aamut
Pairing: Hermione/Pansy
Rating: S
Genre: drama
Summary: Järvi oli peilityyni ja usva kiemurteli sen yllä saaden sen näyttämään vaaleanharmaalta.
A/N: Spurttiraapaleeseen sunnuntain raapaleena.

Hiljaiset aamut

Aurinko ei ollut edes vielä noussut. Usva kiertyi puiden ympäri sulkien ne syleilyynsä. Hermione oli unohtanut kengät eteiseen ja kosteat ruohonkorret takertuivat jalkateriin.

Järvi oli peilityyni ja usva kiemurteli sen yllä saaden sen näyttämään vaaleanharmaalta. Varpunen oli piiloutunut johonkin puiden oksista ja sen liverrys rikkoi aamun hiljaisuuden.

”Hermione, missä sinä olet?”
Hermione kääntyi katsomaan kesämökin terassille. Rannalta näki terassille, mutta sieltä ei nähnyt alas. Hän virnisti Pansylle, joka katseli ympärilleen.
”Täällä.”

Pansyn ei tarvinnut miettiä kahdesti ennen kuin juoksi alas rantaan ja istuutui Hermionen viereen. Auringon noustessa he nauttivat kesän viimeisistä päivistä ja aamun hiljaisuudesta. Rannalla olivat vain he kaksi.

[hiddenben]

Title: Piilotettu viha
Pairing: Dean Thomas/Ginny Weasley
Rating: S
Genre: drama, angst
Summary: Vaikka Dean ei ollut mikään unelmien mies tai poikaystävä, Ginny tunsi vetoa poikaan jostain ihmeen syystä.
A/N: Tiedän, otsikko vetää puoleensa. Spurttiraapaleeseen maanantain raapaleena. Ja ensimmäinen ficcini/raapaleeni, jossa Ginny on pääosassa. Ihan ihmetyttää.

Piilotettu viha


Voi helvetin helvetin helvetti. Ginny ei pystynyt kuvailemaan vihaansa, raivoaan eikä inhoaan Dean Thomasia kohtaan. He olivat seurustelleet kaksi kuukautta – kaksi kuukautta, ei viikkoa – eikä Dean vieläkään osannut luottaa häneen täysin!

Kaikki oli alkanut mitättömästä hymystä Nevillelle oleskeluhuoneessa. Siitä ei ollut vielä mitään ongelmia, mutta kun Dean näki hänet vielä samana päivänä juttelemassa korpinkynnen Noah Doylen kanssa, helvetti tuntui pääsevän irti. Dean oli niin uskomattoman mustasukkainen! Heidän ensimmäisen kunnon riitansa aikana Ginny oli päättänyt pitää itsensä tyynenä ja vakuuttanut pojalle rakastavansa vain tätä, vaikka oikeasti hän olisi halunnut astua tämän varpaille kipeästi ja marssia tiehensä. Jokaiseen syytökseen hän oli vastannut neutraalisti, selittäen asioiden todellisen laidan saaden ne kuulostamaan normaalilta tapahtumalta. Ja sitähän ne olivatkin.

Vaikka Dean ei ollut mikään unelmien mies tai poikaystävä, Ginny tunsi vetoa poikaan jostain ihmeen syystä. Erityisesti Ron oli ihmetellyt hänen valintaansa, hän ei nähnyt Deanissä mitään kiinnostavaa. Jokin kuitenkin Deanissa, oliko se sitten ulkonäkö tai luonne, veti Ginnyä puoleensa kuin mannerlohkareet toisiaan.

Ginny tunsi Deanin käden olkapäällään.
”Hei, rakas. Anteeksi se tämänaamuinen. Haluan, että se oli meidän ensimmäinen ja viimeinen riitamme. Ethän loukkaantunut?”
Ainakin toistaiseksi hänen oli piilotettava vihansa. Purkautumisen aika oli myöhemmin, ei nyt.
”Hei, kulta. En loukkaantunut ollenkaan, sellaista sattuu. Miten päiväsi meni?”

[hiddenben]

Title: Yllättävän ilkeä puuskupuhiksi
Hahmot: Katie Bell ja Zacharias Smith
Rating: S
Genre: drama, angst
Summary: Zacharias oli ylimielinen ja tyhmä, joten mitä ihmettä hän täällä teki?
A/N: Tästä tuli ehkä vähän töksähtänyt, mutta aika kivaa tätä oli kirjoittaa. Tiistain raapaleena Spurttiraapaleeseen.

Yllättävän ilkeä puuskupuhiksi

Katie Bell katsoi kiinnostuneena ympärillään olevia ihmisiä. Hänen oli pakko myöntää, että Rohkelikkojen kolmikko oli jälleen onnistunut. Hermione oli selvästi valinnut huolella ihmiset, joille kertoi salaisesta tapaamisesta Sianpäässä. Siellä oli oppilaita kaikista tuvista paitsi Luihuisesta. Yllättäen. Katie oli tyytyväinen huomatessaan, että oli jutellut ainakin kerran kaikkien kanssa. Ernie ja Hannah seisoivat hieman etäämmällä, Cho Chang ja hänen ystävänsä Marietta joku seisoivat lähellä Frediä ja Georgea, jotka selittivät parhaillaan jotain Lee Jordanille.  

Tapaamispaikaksi Sianpää oli melko karmiva, mutta kuten Kolmessa Luudanvarressa, kukaan turhan tuttu henkilö ei voinut kuulla kolmikon asiaa. Katie oli enemmän kuin innoissaan tästä raikkaasta tuulahduksesta, joka toisi Tylypahkaan uudet kuviot Pimennon hirmuvallan alla. Kaiken maailman sääntöjen ja rajoituksien jälkeen jokin kielletty sai monet kiinnostumaan jälleen Tylypahkassa opiskelusta.

Ainoa, kenen ilmestymistä tapaamiseen Katie ihmetteli, oli Zacharias Smith. Kohdatessaan pojan vaaleansiniset silmät hän ei voinut olla kohottamatta kulmiaan. Zacharias oli ylimielinen ja tyhmä, joten mitä ihmettä hän täällä teki? Katiella ei ollut muita kuin huonoja muistoja pojasta, suurimmaksi osaksi huispauksen osalta. Zacharias oli yllättävän ilkeä ollakseen puuskupuh. Katie katsoi, kuinka Zacharias kuiskasi jotain Anthony Goldsteinille ja he molemmat kääntyivät katsomaan häntä. Oli Harryn, Ronin ja Hermionen asia mikä tahansa, sen täytyi olla erittäin hyvä, koska Zachariaksen kaltainen idiootti oli kutsuttu.  

[hiddenben]

Title: Voitonriemuisia huudahduksia
Hahmot: Hermione Granger
Rating: S
Genre: drama
Summary: Kaikkia kirjoja ei voi lukea julkisissa tiloissa.
A/N: Spurttiraapaleeseen torstain raapaleena. Ja Hermione lukee tosiaan Jane Austenin Ylpeyttä ja Ennakkoluuloa 

Voitonriemuisia huudahduksia

Muinaisen historian tunti ei ollut koskaan ollut näin tuskastuttavan tylsä. Hermione nojautui taaksepäin vasten tuolin selkänojaa ja yritti saada tunnin aiheen vaikuttamaan edes hitusen kiinnostavammalta. Hän kurotti kädellään koululaukkuunsa ja päätti tehdä muutamia muistiinpanoja muinaisesta velhosodasta. Laukussa oli myös kirja, joka ei liittynyt millään tavalla sen päivän aineisiin. Hermione vilkaisi professori Binnsiin, joka luennoi edelleen velhomaailman jostain tärkeästä tapahtumasta ja nosti sitten kirjan laukustaan. Tarkistettuaan, ettei kukaan kiinnittänyt huomiota hänen tekoihinsa, hän asetti kirjan historian kirjan väliin ja avasi sen merkin kohdalta.

”Toden totta, herra Collins”, huudahti Elizabeth kiivastuen, ”te saatte minut suorastaan hämmästymään. Jos se, mitä olen tähän mennessä sanonut, voi teistä tuntua rohkaisulta, en tosiaan käsitä, miten minun on kieltoni ilmaistava, jotta todella ymmärtäisitte sen sellaiseksi.”

Huomaamattaan Hermione päästi voitonriemuisen älähdyksen saaden koko luokan kääntämään katseensa häneen. Hermione tunsi kuinka puna kohosi hänen kasvoilleen ja katsoi ympärilleen.
-   Oliko jotain kysyttävää, neiti Granger? Binns kysyi monotonisella äänellä.
-   E-ei, professori, ei ollut.
Binns jatkoi luentoaan ja Hermione odotti, kunnes kaikki olivat kääntäneet katseensa takaisin eteenpäin.
-   Mitä oikein tapahtui, Hermione? Ron kysyi näyttäen huvittuneelta.
-   Velhot voittivat kääpiöt yhdessä velhosodassa, ei muuta, Hermione sanoi nopeasti ja esitti keskittyvänsä jälleen tuntiin. Ehkäpä hän lukisi Ylpeyttä ja Ennakkoluuloa vasta makuusalissa.