Kirjoittaja Aihe: Fruits Basket, En ole söpö! Yuki/Haru, K-11  (Luettu 1022 kertaa)

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 5 977
Fruits Basket, En ole söpö! Yuki/Haru, K-11
« : 03.03.2011 12:10:17 »
Title: En ole söpö!
Author: Violet Bau
Fandom: Fruits Basket
Rating: K-11
Genre: söpöily? (varokaa hampaitanne).
Summary: Yuki yrittää saada Harulta vastauksia ei niin kaksisella menestyksellä.

Vastuunvapaus: Takaya omistaa, minä vain huvittelen ilman minkäänlaista korvausta.

A/N: Tämä on ollut koneella jo ainakin kesästä 2010, aikomukseni oli muokata/lihavoittaa sitä, mutta totesin, etten osaa. Niinpä lopputulos on silkkaa söpöilyä ja Yuki-paran kiusaamista. Ja paritushan on tietysti söpöin^^
Nauttikaa jos suinkin pystytte.



En ole söpö!


Yuki ja Hatsuharu seisoivat rinnakkain Shiguren talon suuremmassa kylpyhuoneessa ja harjasivat hampaitaan. Yuki loi oudoksuvia katseita nuorempaan, mutta Haru oli täysin keskittynyt kurlaukseensa. Kurlaukseen, joka tuntui Yukista jatkuneen jo ikuisuuden. Miten tuollainen oli edes mahdollista?

”Haru, miksi jäät yöksi?” Yuki kysyi vihdoin kyllästyttyään odottamaan. Haru sylkäisi suunsa tyhjäksi ja hymyili Yukille hiukan hammastahnaa suupielessään.
”Koska rakastan sinua, Yuki”, Haru sanoi sen aina niin itsevarmasti ja häkeltymättä, ettei Yuki osannut reagoida muuta kuin kiusaantumalla.
”Ei tuo ole mikään syy, ja voisitko muutenkin lakata hokemasta tuota?” Yukin katse oli terävä, mutta posket hehkuivat punaisina. Haru kohautti olkiaan.
”Jäin siksi, että tarvitset minua?”

”Ja miksi minä tarvitsisin sinua?” Yuki ei jaksanut väittää vastaan, sillä hän tiesi, ettei se johtaisi muuta kuin väittelyyn, jossa ei lopultakaan olisi voittajaa. Harulla oli usein niin outoja argumentteja, ettei niille voinut muuta kuin aukoa äänettömästi suutaan.  Ja kun Yuki meni sanattomaksi, Haru tulkitsi sen omaksi voitokseen. Vaikka ei Yuki kyllä ikinä myöntänyt häviötään.
Haru näytti miettivän hetken ja Yuki odotti mielenkiinnolla toisen vastausta.

”Koska minä ymmärrän sinua?”

”Miksi kaikki lauseesi kuulostavat kysymyksiltä?” Yuki pyöräytti silmiään hymyillen pienesti.
Että tällaista tänään. Haru onnistui melkein aina huvittamaan häntä sen kummemmin edes yrittämättä.

”Koska haluan kuulla tuosta söpöstä suustasi myöntävän vastauksen”, tällä kertaa Harun sanoissa ei ollut kysymyksestä jälkeäkään ja pojan käyttämä adjektiivi sai Yukin yskimään epäuskoisena.
”Anteeksi mitä? Sinun on parasta ottaa tuo äskeinen takaisin.” Tai muuten.

Haru oli sanonut häntä söpöksi. Hyvä on, hänen suutaan. Se oli melkein vielä pahempi.

”Ai söpö? Perun, jos tulet hakemaan”, Haru koukisti sormeaan ja avasi suunsa ilkikurinen ilme kasvoillaan: ”Söpö, söpö, söpö. Yuki on söpö!”
Yuki hyökkäsi Harua kohti, mutta toinen väisti.
”Tuo sana ei edes sovi sinun suuhusi”, Yuki puhisi, hänellä oli täysi työ torjua Harun iskut, niin leikillään kuin tämä nyrkkejään heiluttelikin hänen omiaan vastaan.  He eivät koskaan tapelleet aikomuksenaan satuttaa toisiaan.

”Söpö!” Haru melkein huusi ja nauroi sitten villiä nauruaan. ”Tule sitten hakemaan se pois!”
Kamppailu oli saanut pojat lähestymään kylpyhuoneen peräseinää ja Yukista tuntui, että hän alkoi olla niskan päällä, sillä Haru jäisi pian nurkkaan ansaan, jos Yuki onnistuisi pelaamaan korttinsa oikein.

”Niin, mitä olitkaan sanomassa?” Yuki kohotti kulmiaan onnistuttuaan painamaan Harun seinää vasten.
”Että olet söpö?” Haru nauroi ja Yuki yritti kovasti olla päästämättä hymyä kasvoilleen. Niin paljon kuin häntä ärsyttikin, Harulle oli mahdotonta olla oikeasti vihainen.
”Ja minä käskin sinua ottamaan sanasi takaisin.” Yuki yritti kuulostaa mahdollisimman tympääntyneeltä.

”Ikävä kyllä sinun pitää pakottaa minut, söpö-Yuki.”  Harun virne kapeni asteen, kun Yuki työnsi kasvonsa melkein kiinni toisen kasvoihin. Harun harmaissa silmissä väräjöi ja Yuki rekisteröi äkkiä toisen lämpimän hengityksen kasvoillaan. Hänen sydämensä hypähti melkein kuin olisi hätkähtänyt.

”Vieläkö olen mielestäsi söpö?” Yuki painoi otsansa kiinni Harun otsaan tarkoituksenaan olla mahdollisimman uhkaava. Haru nielaisi.
Yllätys oli selvästi paras ase. Yuki hymyili puolittaista hymyä ja nojautui milli kerrallaan yhä lähemmäs.

”Kuka nyt on söpö?” Yuki havaitsi omassa hengityksessään epätasaisuutta Harun ollessa niin lähellä. Hetken mielijohteesta hän antoi suunsa koskettaa Harun raollaan olevia huulia. Ihan vähän vain.

Kylpyhuoneeseen laskeutui saumaton hiljaisuus, josta Yuki nautti enemmän kuin halusi myöntääkään. Kerrankin hän oli se, joka oli saanut Harun hiljaiseksi.

”Tuo oli tosi söpöä”, Harun ilme suorastaan yllytti Yukia tekemään jotain typerää, joten niinpä Yuki teki.
”Äh, turpa kiinni”, hän tuhahti ja suuteli sitten Harua uudelleen, tällä kertaa oikeasti.



***********************
Palautetta?
« Viimeksi muokattu: 10.06.2012 18:15:12 kirjoittanut Yukimura »

I spend my days so close to you
'cause if I'm standing here,
maybe everyone will think I'm alright.
.

Tuhisija

  • Vieras
Vs: En ole söpö!
« Vastaus #1 : 08.03.2011 22:52:37 »
Mä käyn liian vähän tällä ficcipuolella näköjään, kun meinasi mennä tämmöinen FB ihanuus ohi! Tyksin kovasti sun aiemmista FB ficeistä, niin oli pakko tämäkin lukea, varsinkin kun tämä oli Yuki/Harua :D Aivan ihana paritus, tykkään tykkään ja vielä kerran tykkään.

Ja mie kyllä pystyin tästä nauttimaan. Mielestäni ei tarvitse laisinkaan muokkausta, tämä oli tosi suloinen ja söpö tällaisenaan. Haru oli ihanasti itsensä ja Yuki juuri hämmentyvä ja aww. Ja oli ihanasti saatu suudelmakin tähän käyttämällä söpö sanaa Yukin turhauttamiseen. Aivan ihana idea!

Ja teksti oli sujuvaa ja hyvin mielekästä lukea. Ja parituksesta annan enemmän kuin plussaa. Lisää Haru/Yukia? Tyksin kovasti ja toivottavasti bongailen vielä joskus lisää Furuba ficcejä (ainakin tällä parituksella!) :D