Kirjoittaja Aihe: Kaksin aina kaunihimpi (tai niin sitä sanotaan) Dramione K11  (Luettu 5594 kertaa)

haryu

  • pRINsessa
  • ***
  • Viestejä: 2 220
  • the gay ships are the yay ships
Author: Otaku
Beta: PikkuKakara, Undertaker_ sekä kaksi epäfinittäjäystävääni
Pairing: Draco/Hermione
Rating: K11
Genre: drama, angst, pikkuhiukkasen romance

Varnings: hieman väkivaltaa, annngstausta sekä amatöörimäistä pilkun käyttöä
Disclaimer: Pottermaailma on Rowlingin, minä kirjoittelen omaksi ilokseni enkä tee tällä rahaa

A/N: Eka Dramioneni joten älkää lyökö jos onnistun tällä tekeleellä loukkamaan kyseistä paria :D Haasteita ovat hetslashfemme (het),  Astu epämukavuusalueellesi (epämukavuusalueena Dramione), 5 x jotakin uutta 2015 ja tällä selätän uuden parituksen, sekä  12+ virkettä X jonka sanalista löytyy lopusta. Kommenttia saa aina laittaa :) Lukuiloa!



Kaksin aina kaunihimpi (tai niin sitä sanotaan)   



Hermione tuijotti hiljaisena nimetöntään puristavaa kultaista sormusta ja sitä koristavaa timanttia, joka heijasti yöpöydällä olevan lampun himmeänkeltaista valoa. Hän muisti hääyön, makeat suudelmat, kiihkon ja epäselvät sanat, joka olivat päässeet Dracon huulilta. Vastoin kaikkia odotuksia he olivat menneet naimisiin ja vieläpä talvella - uudenvuoden ilotulitusten alla he olivat sitoutuneet rakastamaan toisiaan ikuisesti.

Nainen pyöritteli kirjettä käsissään. Hyvä Rouva Malfoy, se alkoi, ja sanat tuntuivat niin kovin vierailta,  rouva ja Malfoy vihlaisivat ilkeästi vatsasta. Koirankorville plärätty naistenlehti eksyi Hermionen vapisevaan käteen. Sen sivut kirkuivat hänen ja Dracon avioliittoa, aukeamat olivat täyttyneet heidän rakkaustarinastaan, uudesta kodistaan ja Hermionen sinisestä autosta, jonka hän oli saanut lahjaksi Dracolta.

Totuus oli kuitenkin toinen; ei ollut mitään onnellista avioliittoa, täydellistä paria eikä uutta alkua. Oli vain nurkassa kyyristelevä pelokas Hermione ja petollinen Herra Malfoy joka olisi vaihtanut Hermionen kuin vanhan hammasharjan jos hänen kiiltokuvansa taikamaailman keskuudessa ei olisi siitä himmentynyt. Se ylimielinen keikari oli varmaan tälläkin hetkellä huvittelemassa muiden naisten seurassa. Vaaleat hiukset haisisivat vieraalta kun hän saapuisi kotiin, Hermione kyyristyisi nojatuolin taakse turvaan aviomiehensä raivolta.

Peili, se armoton kuvastin paljasti missä oikein mentiin, Hermione mietti harjoitellessaan mahdollisimman vaikuttavaa tekohymyä mutta riutuneille kasvoille vääntyi vain hymyn irvikuva. Huokaus karkasi naisen huulilta kun tämä katsoi kuihtunutta vartaloaan, jonka olisi pitänyt hehkua nuoruutta, mutta mikä kuitenkin näytti vain törröttävät luut ja halistuvat mustelmat.

Eteiseen syttyvät valot saivat hienoisen inahduksen nousemaan kurkusta. Hermionen jo ennestää vaalea iho oli valahtanut sairaalloisen väriseksi, kuolonkalpeaksi. Kääriessään purppuraista aamutakkia vartalonsa peitoksi Hermione arvuutteli mitä tänään olisi tulossa. Leyhähdys kuulasta syysilmaa livahti huoneeseen saaden hänet hytisemään, mutta yrittäen piilottaa jokaisen merkin heikkoudesta Hermione asteli kohti olohuonetta.

Draco melkein törmäsi Hermioneen ovella ja miehen tuijotus oli ylenkatseellinen, tämä ei vaivautunut peittämään matkamuistoksi saamiaan punasia jälkiä kaulassaan. Hermione väisti nopeasti lipaston ja peilin väliin, mutta Dracon lyönti ylettyi läimähtämään poskipäähän. Draco kohotti päätään ja riuhtaisi Hermionen mukaansa keittiöön. Sanaton merkki oli selvä, vaikka poissaolevasta katseesta Hermione arveli, että mies fantasioi jo seuraavan päivän illasta jolloin hän saisi nauttia jostakin muustakin kuin pelokkaan ja rupsahtaneen vaimonsa seurasta.

Häpeissään Hermione suuntasi katseensa johonkin kiiltävän kivilattian himmeisiin naarmuihin yrittäen räpytellä kyyneleet pois silmistään. Mistä lähiten hän oli ollut heikko ja alistuva, mistä lähtien hänen elämänsä oli ollut vain pimeyttä ja hämärää? Mistä lähiten hänen elämänsä oli ollut kuin kielioppivirhe; vääränlainen, nurinkurinen ja ruma?

Hermione hiipi makuuhuoneeseen, varoi tarkasti kompastumatta kynnykseen ja suuntasi silmänsä nukkuvaan Dracoon jonka kasvot olivat paljaat ja sileät, raukeat ja Hermione puhalsi lentosuukon nukkuvaa kohti muistaen taas miksi oli mieheen langennut. Kuunvalo hyväili marmorista ihoa ja kapeat huulet avautuivat, unisen muminan seasta erottui yksi sana:

Hermione.




SANALISTA:

  1. timantti
  2. makea
  3. talvi
  4. kirje
   + jokeri
  5. naistenlehti
  6. sininen
  7. totuus
  8. hammasharja
  9. keikari
10. vaalea
11. peili
12. huokaus
13. syttyä
14. kuolonkalpea
15. purppura
16. kuulas
17. matkamuisto
18. lyödä
19. riuhtoa
20. fantasia
21. silmä
22. pimeä
23. kielioppivirhe
24. lentosuukko
25. marmori
« Viimeksi muokattu: 28.02.2015 21:57:01 kirjoittanut Otaku »
Myrsky vesilasissa, etten jopa sanoisi. -Biitti

mangos

  • Vieras
Mainiota iltaa ja kiitos osallistumisesta Astu Epämukavuusalueelle –haasteeseen!

Tämä ficci oli vallan mainio one-shotti ja nuo haasteen kautta tulleet sanat toi kivasti elävyyttä tekstiin. Angsti toimi hyvin, mutta tällaisen pitkien tekstien ystävänä (tekstit joissa on alle 50 000 sanaa jäävät melkein aina lukematta) kaipailin ehkö tarkempaa kuvailua ja tarinaa siitä, miten kaikki alkoi ja milloin se muuttui, mutta mä olenkin vaan tällainen one-shottien hienoutta ymmärtämätön.

Alla on pari lainausta kohdista joista tykkäsin erityisen paljon:

Lainaus
Vastoin kaikkia odotuksia he olivat menneet naimisiin ja vieläpä talvella - uudenvuoden ilotulitusten alla he olivat sitoutuneet rakastamaan toisiaan ikuisesti.


Tää oli mun suosikkikohta.

Lainaus
Koirankorville plärätty naistenlehti eksyi Hermionen vapisevaan käteen.

Ilmaisu koirankorville selattu toi tosi paljon lisäelävyyttä tähän.

Ja alla pari bongaamaani virhettä:

Lainaus
Oli vain nurkassa kyyristelevä pelokas Hermione ja petollinen Herra Malfoy
Lainaus
Hyvä Rouva Malfoy

Oikea kirjoitusasu olisi herra ja rouva Malfoy.

Lainaus
Peili, se armoton kuvastin paljasti missä oikein mentiin, Hermione mietti

Yksi pilkku on jäänyt uupumaan sellaisesta kohdasta, että itsellä meni hetki ennen kuin tajusin lauseen sisällön  (hyvä lukutaito :D). Eli lause menisi: Peili, se armoton kuvastin, paljasti missä oikein mentiin, Hermione mietti.

Kiitoksia paljon kivasta lukukokemuksesta!

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 504
  • inFINIty
    • Listaukseni
Tää oli sinäänsä piristävää (huono sana tälläseen ficciin joo) vaihtelua, sillä yleensä luen vaan sellasia ficcejä tällä parituksella, joissa Draco ja Hermione on onnellisia tai taistelee rakkautensa puolesta.
Tää ficci herätti mussa ristiriitasia tunteita, koska yleensä haluun ajatella että Draco ei oo paha, mutta tässä se nyt vähän oli. Kuitenkin toi loppukohta sitten taas herätti pienen toivonpilkkeen, että kai se Draco nyt sentään vähän Hermionesta välittäis.
Mutta tykkäsin paljon sun kuvailutyylistä ja Hermionen ajatusten pukemisesta sanoiksi.
Eli kiitos tästä :)

Never underestimate the power of fanfiction