1
Godrickin notko / Vs: Kuinka ankeuttajat rakastuvat | S | ficlet
« Uusin viesti kirjoittanut miisuli tänään kello 19:34:24 »Moi Kommenttikampanjasta!
Oli vaikea valinta laajasta tuotannosta, mutta valitsin lopulta luettavakseni tämän mielenkiintoisen otsikon vuoksi. Tämän osoittautui sydäntälämmittäväksi ja jotenkin haikeaksikin tekstiksi. Ajatus siitä, että ankeuttajatkin voisivat rakastua, oli todella hellyyttävä ja ihana. Harmi vain, että heidän lajilleen se tarkoittaa vääjäämätöntä kuolemaa. Mutta ehkäpä sekin parempi kuin elää sieluja syövänä lakanahirviönä. Hieno keksintö, että ankeuttajien koskettaessa toisiaan ne hajoavat tomukasaksi. Tämän kaiken seuraaminen vaikutti kyllä hetkeltä, joka jää oppilaiden mieleen pitkäksi aikaa. Lisäksi se tuntui hyvin canonmaiselta ja uskottavalta!
Ihanaa, että tässä Harry toimi PVS-opena! Täällä muutkin tätä valintaa kiitelleet ja itsekin sitä mieltä, että selvästi parempi valinta hänelle kuin canonin mukainen aurorin työ. Harry on tässä kyllä juuri oma itsensä ja opena hän tuntuu ottavan hyvin huomioon oppilaansa. On myös hienoa, että Harry ei selkeästi ole unohtanut omaa seikkailunnälkäänsä, vaan mahdollistaa yöllisiä retkiä Kiellettyyn metsään seuraavallekin sukupolvelle.
Tämä oli aivan ihana tunnelmapalanen, kiitos paljon!
Oli vaikea valinta laajasta tuotannosta, mutta valitsin lopulta luettavakseni tämän mielenkiintoisen otsikon vuoksi. Tämän osoittautui sydäntälämmittäväksi ja jotenkin haikeaksikin tekstiksi. Ajatus siitä, että ankeuttajatkin voisivat rakastua, oli todella hellyyttävä ja ihana. Harmi vain, että heidän lajilleen se tarkoittaa vääjäämätöntä kuolemaa. Mutta ehkäpä sekin parempi kuin elää sieluja syövänä lakanahirviönä. Hieno keksintö, että ankeuttajien koskettaessa toisiaan ne hajoavat tomukasaksi. Tämän kaiken seuraaminen vaikutti kyllä hetkeltä, joka jää oppilaiden mieleen pitkäksi aikaa. Lisäksi se tuntui hyvin canonmaiselta ja uskottavalta!
Ihanaa, että tässä Harry toimi PVS-opena! Täällä muutkin tätä valintaa kiitelleet ja itsekin sitä mieltä, että selvästi parempi valinta hänelle kuin canonin mukainen aurorin työ. Harry on tässä kyllä juuri oma itsensä ja opena hän tuntuu ottavan hyvin huomioon oppilaansa. On myös hienoa, että Harry ei selkeästi ole unohtanut omaa seikkailunnälkäänsä, vaan mahdollistaa yöllisiä retkiä Kiellettyyn metsään seuraavallekin sukupolvelle.
Tämä oli aivan ihana tunnelmapalanen, kiitos paljon!