Title: Fred.
Author: Zarttuh
Genre: Angst, Deathfic
Pairing: Harry/Ginny
Rating: S
Disclaimer: J.K Rowling loi hahmot, että voisin leikkiä niillä, ilman rahallista korvausta.
Summary: 'Sydämeeni koski niin paljon.'
A/N: Eka ficcini. Kertoo siis hetkestä, kun Fred kannetaan kuolleena suureen saliin.
Fred
POV Ginny
Se tapahtui liian nopeasti. Percy ja George kantamassa punatukkaista miestä, ja laskivat hänet maahan. Olin heti mennyt heidän luokseen, katsomaan kenen sielu oli lähtenyt parempaan paikkaan, ja jättänyt kuorensa, sekä surevan suvun taakseen. Hymy oli värjännyt Fredin kasvot, ja olin tiuskaissut veljilleni, kuinka surkea vitsi oli. George katsoi minua ja Frediä vuorotellen. Hänen silmänsä olivat punaiset, ja tuska väreili niissä. Percy näytti samanlaiselta. Räpyttelin silmiäni. Todellisuus oli liian kova. En tahonut uskoa. Sydämeeni koski niin paljon.
Isä ja äiti tulivat. En olisi halunnut, että he näkisivät tämän. Olisin halunnut peittää Fredin tyhjän hymyn, jotta äiti ja isä eivät olisi nähneet. Laskin katseeni, kun silmissäni sumeni, ja kuumat kyyneleet kihosivat silmiini. Äidin pyöreät kasvot vääristyivät, ja hän painautui isää vasten. Isän kasvot olivat tuskan ja surun runtelemat. Äidin keho alkoi hytkymään kun hän nyyhkytti isää vasten.
Askeleet takaani ilmoittivat jonkun tulevan.
" Ti- Voldemort on mennyttä! " Bill huudahti riemuissaan. Hän nauraa, kunnes huomaa Fredin. Nauru hiljenee, ja loppuu.
" Fred? " Bill kuiskasi. Purskahdin itkuun. Fred, poissa. George oli tähän asti pysynyt lujana, kunnes purskahti myös itkuun.
" Fred. " George nikotteli. " P-poissa. " Äiti ulvahti surusta. Harrykin ilmestyi jostain Ronin kanssa. Ron hymyili, ja nauroi. Teki mieli kiljua. Ronin hekotus hiljentyi. Tunsin Harryn lämpimät kädet olkapäilläni, ja käännyin hautaamaan pääni hänen rintaansa. Pojan syli oli lämmin, ja tunsin kuinka hän yritti rauhoitella minua.
" Kaikki on hyvin. " Poika kuiskasi. Hänen äänensä värisi.
Harry oli kertonut, kuinka Dumledore oli sanonut, että ihmiset elävät niin kauan kun muistamme heidät. Ja kuinka Harryn suojelius, uroshirvi, oli kuin hänen isänsä. Loppuun Dumledore oli sanonut, että Sarvihaara oli laukannut sinä yönä.
Nauraako Fred enään koskaan?
A/N: Eka (hetken mielijohteesta) kirjoitettu ficcini, ettehän pure päätä poikki? 8 O
