Kirjoittaja Aihe: The Walking Dead | Ruusuista rakkautta | S | Daryl/Carol  (Luettu 1626 kertaa)

Vloom

  • Vieras
Ficin nimi: Ruusuista rakkautta
Kirjoittaja: Vloom
Oikolukija: minä itse, saa valittaa virheistä ;D
Ikäraja: S
Fandom: The Walking Dead
Paritus: Daryl/Carol
Genre: fluffy, pienoinen angst alussa
A/N: Ihan vain, koska Caryl on söpöä, enkä halua TWD-fanien vihaa niskoilleni "Teränuolia"-ficin takia :D Ja taidan omistaa tämän Vuornalle, joka tätä paritusta niin ihannoi. Inspisjaksona oli "Cherokee Rose", jossa Daryl siis kertoi siitä intiaanikukasta Carolille, if you remember.
Inspiraatiomusiikki: The Used - Smother me, kannattaa kuunnella.


                                                                                         Ruusuista rakkautta


Carol istui nuotion äärellä, viltti kiedottuna harteilleen. Puut rätisivät ja kipinät lentelivät ilmassa. Savu sai veden kihoamaan Carolin silmiin, mutta pian hän huomasikin itkevänsä. Jos he olisivat vain löytäneet Sophian pari päivää aikaisemmin, ehkä hänen tyttärensä olisi vielä elossa. Carol tiesi, ettei enää kannattanut jossitella, mennyttä ei saa koskaan tekemättömäksi. Hän pyyhki kyyneleensä ja veti syvään henkeä. Sitten hän kuuli askeleita, jotka lähenivät hiljalleen. Carol säikähti, sillä hän oli luullut kaikkien jo menneen nukkumaan. Ei kai se ollut zombi? Hän päästi ulos helpotuksen huokauksen, kun huomasi tulijan olevan Daryl.

"Hei", Daryl sanoi ja istahti hänen viereensä.

"Hei", Carol vastasi takaisin ehkä hieman ujosti.

Hetken he molemmat vain istuivat hiljaa, katsellen leimuavaa tulta. Hänen mielestään tilanne oli hieman romanttinen.

"Löysin tämän vähän matkan päästä", Daryl sanoi ja asetti Carolin korvan taakse kukkaanpuhjenneen cherokee-ruusun. Se oli kaunis, puhtaanvalkoinen ja se levitti makeaa tuoksua ympärilleen.

"Kiitos. Se on kaunis", hän vastasi ja punastui yön hämärässä.

Carol kuuli miehen hengittävän syvään sisään ja ulos, vältellen hänen katsettaan. Hetken Carol oli hämmentynyt miehen oudosta ja ujosta käytöksestä, joka oli tavallaan myös hyvin söpöä. Hitaasti Daryl laski toisen kätensä hänen polvelleen, katse yhä alasluotuna. Mies siirsi katseensa maasta omalle, Carolin jalalla lepäävälle kädelleen.

Carol ei tiennyt mitä hänen olisi pitänyt tehdä, joten hän päätti seurata tunteitaan ja suuteli Darylia hellästi poskelle. Hän tunsi miehen vieressään kääntyvän hänen puoleensa ja ottavan Carolin käden omaansa. Daryl silitteli hetken peukalollaan hänen rystysiään, kunnes suuteli naista hitaasti, hieman epävarmana suulle. Carol vastasi takaisin suudelmaan, muttei liian innokkaana. Oli vaatinut paljon saada mies ulos kuorestaan.

Lopetettuaan he vain katsoivat toisiaan pitkään silmiin, kunnes Carol nojasi päänsä Darylin olkapäälle ja huokaisi syvään. Daryl tunsi Carolin vieressään hymyilevän hänen käsivarttaan vasten, ja hän laski hellästi päänsä naisen oman pään päälle. Naisen, johon hän oli hitaasti, mutta varmasti rakastunut.

Pian Daryl huomasi Carolin nukahtaneen, yhä nojaten häneen. Hän ei kuitenkaan noussut ja lähtenyt, vaan istui koko yön halon päällä pidellen rakastettunsa kädestä kiinni.

Eikä hän päästänyt irti.
« Viimeksi muokattu: 13.11.2014 10:10:05 kirjoittanut plööt »

Killeriii

  • ***
  • Viestejä: 3
Tää oli mun mielestä aivan ihana ja romanttinen :3

Jos muutes teet vielä jtn TWD ficcejä niin voitko tehä jonkun missä on Carl mukana :D

tellie

  • ***
  • Viestejä: 1 384
Englanninkielisten TWD-ficcien perusteella sanoisin, että kukka on varmaankin yksi eniten ficattuja yksityiskohtia. Se on kieltämättä omalla tavallaan hyvin sellainen, sanoisiko että tietynlainen kulminoitumispiste, jossa vanhan maailman viattomuus jää taakse, mutta porukka ei ole vielä ehtinyt tottua uuteen maailmaan. Monessa ficissä ja myös tässä sitä kuitenkin käsitellään enemmän romanttisena elementtinä, enkä ole ihan vakuuttunut siitä, missä määrin pidän ratkaisusta, koska kuka edes etäisesti järjissään oleva haluaisi muistaa romanttisesta eleestä lapsensa kuoleman? Toisaalta on ihan perusteltua kysyä, onko Carol edes etäisesti järjissään...

Mutta sikäli söpö pätkä, varsinkin ellei jaa tätä tulkinnallista ongelmaani :)
I am experiencing an unfamiliar sense of motivation.
- Kai, last of the Brunnen-G