Toivottavasti Islanti pääsisi jollain tavalla lauantaina finaaliin livenäkin, mutta voi olla, että se on vaikeaa järjestää tässä vaiheessa. Ehkä silloin näytetään tätä samaa harjoituksista kuvattua videota kuin tänäänkin.
Islannille on tarjottu mahdollisuutta esiintyä ilman koronapositiiviseksi testattua jäsentään sillä ehdolla, että kaikki muut testataan negatiivisiksi, mutta Islanti on kieltäytynyt, koska he eivät halua esiintyä vajaalla kokoonpanolla. Kunnioitettava "kaveria ei jätetä" -asenne, mutta minuakin kyllä harmittaa Islannin puolesta.
Heillä on tänäkin vuonna niin loistava paketti, joka on vieläpä saavuttanut suurta suosiota viisupiireissä. Onneksi eilen nähty veto oli kaikin puolin onnistunut! Äänestinkin Islantia eilen, koska paitsi tykkäsin esityksestä, halusin tukea heitä finaaliin tässä ikävässä tilanteessa. Tosi sympaattisia tyyppejä koko sakki!
Suomi räjäytti kyllä koko areenan eilen ilmiliekkeihin!
En muista, milloin oltaisiin viimeksi nähty Suomelta yhtä tykki esitys. Energia ja asenne välittyivät käsinkosketeltavina. Viisukuppilassa analysoidaan, josko Suomi olisi jopa voittanut kakkossemin puhelinäänet, koska melko varmasti Ukraina voitti ykkössemin puhelinäänet ja sekin julkistettiin jatkoonmenijöistä viimeisenä.
Tiedä näitä, mutta siitä olen aika varma, ettei finaalipaikkojen julkistuksessa hyödynnetty satunnainen järjestys ole aivan täysin satunnainen. Satunnainen ehkä siinä mielessä, etteivät finalistit ole missään äänimääräjärjestyksessä, mutta aivan varmasti siellä mietitään, millainen järjestys luo parhaiten tunnelmaa ja jännitystä. Melkein kiukkua kihisin, kun Suomi jätettiin viimeiselle sijalle! Tosin kaiken jännityksen ja hetken epäuskonkin jälkeen finaalipaikka tuntui entistäkin makoisammalta.
Islannin lisäksi äänestin
Albaniaa ja
Latviaa. Albania on ollut kestosuosikkimaani Eurosiivuissa viitenä perättäisenä vuotena, ja vaikka tämänvuotinen biisi ei kolahda minuun ihan samalla tavalla kuin muut viimeaikaiset, se on silti oikein miellyttävää kuunneltavaa (rakastan tällaista albaniankielistä kohtalokasta musiikkia), ja Anxhelan esitys oli minusta silkkaa täydellisyyttä. Mainio osoitus siitä, miten hyvin hän osaa ottaa kokonaisen lavan haltuun ilman ainoatakaan taustatanssijaa! Albania oli minusta yksi semin suurimmista onnistujista. Latvialle valitettavasti kävi vähän päinvastoin.
Samantalla on ollut vähän ylävireisyysongelmaa, ja samaa oli havaittavissa myös eilen. Esitys jäi muutenkin vähän sekavaksi kokonaisuudeksi levottomine taustoineen. Ymmärrän hyvin Latvian karsiutumisen, mutta halusin silti tukea Samantaa äänelläni, koska biisi on niin ylivoimaisesti yksi tämän vuoden suosikeistani. Olisin hyvinkin voinut äänestää myös
Sveitsiä, koska biisi on uskomattoman kaunis ja esityskin vakuutti, mutta ajattelin säästää roposiani finaalia varten, koska pidin Sveitsin finaaliinpääsyä varmana.
San Marinon finaalipaikasta olen tosi onnellinen, vaikken biisistä erityisesti perustakaan! Tsemppaan ja symppaan San Marinoa aina hirveästi, ja minusta tuntuu, että Serhatin finaaliinpääsy vuonna 2019 auttoi San Marinoa laittamaan uuden vaihteen silmään. Tänä vuonna heillä on ihan maailmanluokan paketti, ja varmaan myös Flo Ridan läsnäolo auttaa. Voi että, ihanaa että San Marino on jälleen finaalissa! Myös
Serbian finaalipaikan ymmärrän hyvin, vaikkei biisi kuulu omiin suosikkeihini. Serbian kolmikko otti lavan haltuun todella hienosti, uskomaton energia! Samoin ymmärrän
Bulgarian ja
Kreikan finaalipaikat. Bulgaria ei biisinä itselleni oikein toimi, mutta esitys oli kaunis ja toimiva. Kreikasta tykkään taas biisinä enemmän kuin esityksenä, mutta olihan tuo lavaylöspano jotain erilaista ja hauskaa!
Portugali yllätti minut positiivisesti! Biisi on edelleen aika valju, vaikkakin kaunis, mutta esitys oli niin harmoninen ja onnistunut, etten ihmettele finaalipaikkaa. Sen sijaan
Moldovan paikkaa ihmettelen kovasti! Siinä missä ykkössemissä minulle oli shokkiputoaja Kroatia, tässä kakkossemissä oli shokkifinalisti eli Moldova.
Biisi on menevä ja koukuttava, mutta esitys oli minusta kertakaikkisen tasapaksu. Viisi ihmistä ei minusta oikein riittänyt ottamaan lavaa haltuun, vaikka esimerkiksi Albanialla riitti yksi, ja lisäksi laulu oli yllättävän heikkoa. Olisin ottanut Moldovan tilalle mieluummin vaikka Latvian. Tai
Tanskan, jonka hulvaton kasarienergia oli todella tarttuvaa ja hyväntuulista. Ehkä jopa
Tšekin! Tšekillä kyllä floppasi live. Benny oli jotenkin flegmaattinen, vähän kuin olisi huvikseen rallatellut tuiki tavallisen torstai-illan ratoksi, vaikka biisi on minusta yksi hauskimmista ja energisimmistä tänä vuonna.
Itävaltaa sen sijaan itse asiassa jopa povailin finaaliin, koska ajattelin juryjen arvostavan sitä, mutta olen joka tapauksessa ihan tyytyväinen siihen, että se jäi semeihin. Vincent on hyvä laulaja ja tulkitsija, mutta biisi ei ollut oikein minun juttuni, eikä pelkästään uskonnollisesta tematiikasta johtuen.
Georgia ja
Viro eivät minusta erottuneet joukosta millään tavalla, enkä harmistunut niiden tippumisesta. Sen sijaan
Puolasta on pakko mainita, että vaikkei sen tippuminen ihmetyttänyt, se on minulle ihan mahdoton guilty pleasure tänä vuonna!
Popitan sitä aina ihan fiiliksissä, vaikka tiedostankin, ettei se pure valtavirtaan. Samaistun siis tähän Puolan osalta:
On kyllä todettava, että joka vuosi on myös sellaisia guilty pleasure -kappaleita, joita moni dissaa, mutta jotka on itelle sellaisia, että ei mitään suurempaa vikaa. Kuunneltavaa tavaraa. Tänä vuonna Puolan oma Cheek ja Georgia ovat ainakin olleet tällaisia.
Olen huomannut keskusteluja seuratessa, että aika moni antaa laululle arvoa myös sen perusteella, että onko se laulettu alkuperäiskielellä. Onko se teidän mielestä laulussa tärkeää?
Itse olen taipuvainen tykkäämään kappaleista, jotka on laulettu jollakin muulla kielellä kuin englanniksi, ihan jo siitä syystä että harvemmin tulee Euroviisujen ulkopuolella kuunneltua musiikkia muista maista niiden omilla kielillä. Ehkä siksikin olen tykännyt esimerkiksi monista Albanian viisuista, koska heillä on tapana laulaa albaniaksi. Joskin esimerkiksi vuonna 2018 oli kauhea pettymys, kun luin suomenkielisen käännöksen Eugent Bushpepan huikeasta
Mall-kappaleesta, joka osoittautuikin perinteistäkin perinteisemmäksi rakkauskaihoiluksi, vaikka olin musiikin perusteella kuvitellut vaikka mitä oodia vapaudelle...
Mutta joo - vaikka tykkäänkin kuunnella vieraita kieliä, en kuitenkaan anna mitään lisäarvoa kappaleille kielivalinnan perusteella ainakaan tietoisesti. Englantikin menee yhtä lailla, jos on hyvä biisi.
Mut hei! Finaalin esiintymisjärkkä on julkaistu, ja Suomi esiintyy lauantaina kuudentenatoista. Miltä kuulostaa?
Minusta on hyvä, että päästiin finaalissakin jälkipuoliskolle!
Vähän kyllä mietityttää, miten Suomi mahtaa purra superenergisen Saksan vanavedessä, mutta toisaalta tyylilaji on tyystin erilainen. Mieluummin olisin kyllä suonut Suomelle Italian esiintymispaikan kolmanneksi viimeisenä! Italialle on siunaantunut loistavia esiintymispaikkoja mieleenpainuvuuden kannalta. Olen kuitenkin
Unon kanssa samaa mieltä siitä, että Suomi erottuu kappaleena massasta niin hyvin, että eiköhän se herättele Eurooppaa esiintymispaikasta riippumatta. Esiintymissija 16 on muuten ainoita vielä jäljellä olevia sijoja, joilta kukaan ei ole vielä finaalissa voittanut, heh! Ei ole montaa sellaista enää, tiesi joku Viisukuppilassa kertoa.