Kirjoittaja Aihe: Havaiji 5-0, Kahvitaukopsykologiaa (S)  (Luettu 2198 kertaa)

Mustalupiini

  • Vieras
Havaiji 5-0, Kahvitaukopsykologiaa (S)
« : 04.02.2011 07:00:22 »
Nimi: Kahvitaukopsykologiaa
Kirjoittaja: Minä, Mustalupiini
Fandom: Havaiji 5-0 (2010)
Tyylilaji: Draama
Henkilöt: Steve McGarrett ja Danny Williams
Ikäraja: S
Yhteenveto: Danny keskeyttää Steven työskentelyn.
Vastuuvapaus: En omista Havaiji 5-0:aa enkä saa tästä rahaa.
Haasteet: Hieman tuntemattomampia fandomeita

KK: Hih, en vain voinut olla kirjoittamatta. (Tässä ei oikeasti ole mitään psykologista mutta minulla oli valtavia ongelmia nimen kanssa.) Palaute on erittäin tervetullutta (:

            Kahvitaukopsykologiaa


”Steve?” kuulin Dannyn kysyvän epätavallisen epävarmaan sävyyn. Kohotin katseeni työpöydälläni lojuvista papereista ja huomasin hänen seisovan ovensuussa kahden mukin kanssa. Haistoin kahvin ja päätin olla suuttumatta keskeytyksestä.
”Kerro”, vastasin, ja hän tuli lähemmäs, istui tuolille minua vastapäätä ja ojensi toisen mukeista.
”Tuota, muistatko vielä ensimmäisen jakamamme työpäivän?” hän kysyi katsellen mukiinsa. Minä hymyilin ja join omastani (ja täytyy sanoa, että hän todellakin osasi keittää kahvia).
”Muistan kyllä. Mitä siitä?”
”Niin, tuota, olin vain sanomassa, että olen hyväksynyt sen anteeksipyynnön”, hän sanoi ja kohotti katseensa.
”Ahaa. Tarkoittaako tämä, että sinä olet muuttanut mielipidettäsi minusta?” Virnistin.
”Ei varsinaisesti. Mutta ajattelin vain, että sen takia on turha kantaa kaunaa.”
En voinut olla nauramatta hänen vakavuudelleen.
”Grace käski sinua sanomaan noin, eikö käskenytkin?”
Danny yritti pitää pokerinaaman ylhäällä, mutta ei onnistunut vaan virnisti hämillisenä. Minä ojensin käteni ja läimäytin hänen vasenta käsivarttaan. Tarkoituksellisesti nimenomaan sitä, sillä siinä olkapäässä oli arpi ampumahaavasta, jonka hän oli silloin saanut.
”Hei, loistavaa. Kiitos”, sanoin, ja Danny nousi seisomaan.
”Eipä kestä”, hän sanoi, ja kääntyi lähteäkseen, mutta puhui vielä olkapäänsä yli. ”Mutta pidä mielessäsi, etten minä silti pidä sinusta.”
”Et tietenkään. Tunne on molemminpuolinen”, minä virnistin hänen selälleen. Me molemmat kyllä tiesimme, ettei asia oikeasti ollut niin, mutta... Olihan kulisseja pidettävä ylhäällä.
« Viimeksi muokattu: 10.06.2012 17:48:38 kirjoittanut Yukimura »

Fairytale

  • ξωτικά
  • ***
  • Viestejä: 244
  • Say that you believe.
Vs: Kahvitaukopsykologiaa
« Vastaus #1 : 05.02.2011 00:55:41 »
En ole kovin hyvä kommentoija, mutta pakko tähän on nyt jotain rustata ;D

Katsoin tämä sarjan aloitusjakson ja pidin siitä ja tässä pätkässä olit saavuttanut hyvin tunnelman ja muun. En löytänyt tekstistä mitään huomautettavaa yms.
"There was a price to be paid for any decision he made. There was a price for who he was. Other people paid it."

Kahvituokio

  • bussikuski
  • ***
  • Viestejä: 54
  • only i can life forever.
Vs: Kahvitaukopsykologiaa
« Vastaus #2 : 14.02.2011 22:37:00 »
Oih, tästäkin on jo ehditty kirjoittamaan! (---:

Itsekin aloin kyseistä sarjaa seuraamaan ja tykästyin todella.
Tämä oli tosi mukavas luettavaa ja molemmat olivat jollain
tavalla aika IC. Tossa ficin nimessä on jotain ihanaa. Se iski
silmiin heti kaikkien muiden joukosta. :)

Kiitos tästä.

ava by puolipro