Kirjoittaja Aihe: Puupenkillä [S, Fleur/Bill, tuplaraapale]  (Luettu 1318 kertaa)

Gwenhwyfar

  • cinderella
  • ***
  • Viestejä: 478
Puupenkillä [S, Fleur/Bill, tuplaraapale]
« : 28.06.2013 20:34:00 »
Kirjoittaja: Gwenhwyfar
Otsikko: Puupenkillä
Ikäraja: S
Genre: Fluff
Paritus: Fleur/Bill
Disclimer: Kaikki kunnia Jo Rowlingille
Haasteet: Ficlet300 - kun satanen ei riitä Sanalla Charmikas.

A/N: Vähän meni ohi tosta sanasta...


Puupenkillä

Minä muistan, kun tapasimme ensimmäistä kertaa. Se taisi olla King’s Crossin juna-asemalla. Aamu oli synkkä ja pilvinen, iltapäiväksi oli ennustettu sadetta. En muista miksi olin siellä tai mitä minun oli tarkoitus tehdä, mutta siellä me kuitenkin tapasimme. Sinä istuit puisella penkillä, joka oli pultattu kiinni vanhaan tiilipylvääseen. Käsissäsi oli joku lehti, se taisi olla Päivän Profeetta tai joku sen kaltainen.

Sinä herätit kiinnostukseni vain istumalla siinä. istumalla puisella penkillä juna-asemalla. Sinä tuskin olit edes huomannut minua, kunnes istuin viereesi puiselle penkille. Nostit katseesi. Sekunnin sadasosan ajan kasvoiltasi paistoi hämmennys, kunnes kasvoillesi nousi hymy. Katsoit minua silmiin ja esittäydyit:
”Bill Weasley.” Sinä sanoit ja ojensit kätesi.
”Fleur Delacour.” Minä vastasin ja tartuin kädestäsi kiinni. Jokin otteessasi ja katseessasi kertoi, että sinä olet hyvä ihminen. Sinä sait minut pauloihisi sillä samalla sekunnilla. Olit niin kaunis, niin viehättävä, niin ihastuttava, niin charmikas. Sinä taisit tuntea samoin, sill’ viikon päästä sain sunun nimelläsi varustetun kirjeen, jossa pyysit minua syömään.
Sen samaisen päivän iltana, kun olin kävelemässä hotellilleni, ajatukseni tuntuvat kokoajan harhautuvan sinuun. En oikein muista mitään muuta sinusta, kuin charmisi. et yrittänyt ollenkaan, sinä vain lumosit minut. En tule koskaan unohtamaan sitä päivää. En koskaan tule unohtamaan sitä hetkeä, kun katseemme kohtasivat ensimmäisen kerran.

Renneto

  • Melancholiette
  • ***
  • Viestejä: 279
  • Kuin tylsää, kurjaa, tympeää ja tyhjää
Vs: Puupenkillä [S, Fleur/Bill, tuplaraapale]
« Vastaus #1 : 30.06.2013 16:33:07 »
Mä luulin, että tämä olisi ollut jonkinlainen sovittu tapaaminen esimerkiksi Killan asioissa, kun oltiin juna-asemallakin ja kaikkea, mutta niin ei tainnutkaan olla. Koko tapaaminen taisi olla sattumaa, sillä ranskalainen kertoja-Fleur ei muistanut jälkikäteen, miksi oli King's Crossin asemalla. Jännää!

Tässä oli ihanaa muistelemisen makua, kun kaikki yksityiskohdat yhdestä Fleurin elämän tärkeimmistä hetkistä olivat painuneet mieleen niin tarkkaan. Pultattu penkki, lehti, kaikki. Se oli jotenkin tosi viehättävää. Musta oli myös kivaa, kun Billistä käytettiin sanaa charmikas, sitä se todella oli. :>

Myös alun "minä muistan..." ja lopun "en tule koskaan unohtamaan" olivat aika herkkuja.

Sen verran sanoisin, että ehkä kannattaisi vähän panostaa viimeistelyyn. Pienet näpppppäilyerheet eivät yleensä haittaa, mutta tällä kertaa teksti oli hyvin lyhyt, joten ne pistivät väkisinkin vähän silmään.  Sieltä täältä puuttui muun muassa Isoja Kirjaimia. Silkkojen kirjoitusvirheiden lisäksi vilahteli pilkku- ja yhdyssanavirheitä. Ei tietenkään mitään vakavaa, mutta jos tulevaisuudessa kiinnostaa. :)

Kaikista kivointa oli ehkä se, miten hempeä mutta rauhaisa tunnelma tässä oli. Aamu oli kerrottu synkäksi, mutta päivästä taisi kuitenkin tulla ennusteen vastaisesti oikein, oikein mukava kohtaamisen ansiosta!
perhosen siivenisku