Kirjoittaja Aihe: Kaunis myös sisältä || K11  (Luettu 2460 kertaa)

Contessa

  • ***
  • Viestejä: 711
Kaunis myös sisältä || K11
« : 10.08.2009 23:17:32 »
Title: Kaunis myös sisältä
Author: Contessa
Beta: -
Genre: Humour, angstia pieninä määrinä, fluffia esiintyy myös.
Paring(s): James/Lily, Remus/OC, Sirius/OC
 Rating: hm... Varmaankin K11 (?)
Disclaimer: Rowwie-täti omistaa Kelmit, Lilyn, Tylypahkan + muut paikat, Evelina, Jessy ja Michael ovat omia hahmojani.
Summary: Kun Lily Evans kulki käytävällä, monen pojan päät kääntyivät tämän puoleen. Suurin osa seitsemäsluokkalaisista tytöistä olisi antanut mitä vain, että olisi ollut yhtä kaunis. No, olihan Lily itsestään ylpeä, mutta koska hän sai myös erään tietyn pojan huomion itseensä, hän olisi mieluummin ollut näkymätön. Ainakin silloin, kun kulki James Potterin ohi.

A/N: Okei.. Siis tämä on ensimmäinen ficci, ja kelmi-ficci sen olla piti.. Toivottavasti ymmärsin nuo hommelit oikein., korjatkaa jos joku on väärin. Kirjoitusvirheitä saa bongata jos tahtoo


Lily Evans paiskasi loputkin koulukirjat laukkuunsa ja pamautti kannen kiinni. Lilyn parhaat ystävät Evelina Jewbeck ja Jessy Kimbery istuivat sängyn reunalla heilutellen varpaitaan. Jessy hymähti Lilyn äkäiselle ilmeelle. Tämä pyyhki hikeä otsaltaan kuin maratonin jälkeen. Tytöt olivat Lilyn kotona, sillä Lilyn täytyi pakata ja seuraavana päivänä koulu alkaisi taas.
–   Voi, kunpa Potter ymmärtäisi lopettaa näiden pahuksen kirjeiden lähettelyn, Lily puuskahti näyttäen uusinta kirjettä.

Hei Lily-kultaseni
Terve, päivänsäteeni! Minulla on sinua kova ikävä, mutta onneksi näemme huomenna!
Minulla on sinulle iloinen yllätys; Minusta on tehty johtajapoika ja sinä olet johtajatyttö! Nyt saat viettää vielä enemmän laatuaikaa kanssani!
Rakkain terveisin, oma Jameksesi<3


Evelina naurahti kuivasti.
–   Niin, hän on kauhean ylimielinen! Hän kai kuvittelee olevansa hauska! Minusta hän on ällöttävä, Evelina sanoi.
–   Niin, hän ja ne muut kelmit.. Hyi! Jessy vahvisti.
- Paitsi se Lupin, hän on aika mukava..
- EVELINA! Lily ja Jessy karjaisivat.
- Tai no, onhan Mustakin aika komea, mutta puolet koulusta kuolaa hänen peräänsä niin että käytävä peittyy kuolaan siinä missä hän on kävellyt! Se on ällöttävää!
Ovi avautui ja Evelina hyppäsi ylös sängyltä. Lilyn Petunia-sisar astui sisään nenäänsä nyrpistäen.
–   Lily, äiti käski sinut ja nuo friikit ystäväsi syömään, ruoka on valmista, tyttö tiuskaisi.
-   Selvä, me tulemme pian. Lily soi alistuneen katseen ystävilleen ja nousi ylös. Tytöt kävelivät käsi kädessä keittiöön.
________________________________________________________________
-   Sarvihaara! Mitä sinä unelmoit? Sirius Musta kysyi kiinnostuneena ystävältään. James Potterin kauniit unelmat Lily Evansista murskaantuivat siinä silmän räpäyksessä kun hän hätkähti hereille. James kampesi itsensä pystyyn upottavasta säkkituolista ja loi vihaisen katseen sinne, missä oletti Siriuksen olevan.
-   En mistään, ainakaan sellaisesta mikä sinulle kuuluu, hän tiuskaisi. Sirius pyöräytti silmiään ja hyppäsi alas sängyltä, jolla oli vielä hetki sitten loikoillut. James tuijotti yhä haaveksivasti eteensä, jolloin Sirius tuli epäluuloiseksi ja käveli ystävänsä eteen. Hän istahti Jamesin eteen ja alkoi tarmokkaasi heiluttamaan kättään tämän edessä.
– Hyvä on, Anturajalka! Olen hereillä! James parahti.
–   Mitä sinä nyt haluat, poika kysyi epäluuloisena nähtyään Siriuksen kasvot sentin päästä omistaan.
–   Ruokaa, ruokaa, vatsa huokaa, LISÄÄ RUOKAA! Sirius mankui. James työnsi ystävänsä kauemmas ja nousi vastahakoisesti tuolistaan.
–   Mutta sinähän söit juuri, James kummasteli nähdessään ystävänsä hotkivan jo kuudetta leipää.
–   Mikhään hei olhe mahhdothontha, Sirius virnisti suu täynnä ruokaa. James peruutti kammoksuen, mutta purskahti sitten nauramaan.
____________________________________________________________
Lily uitti lusikkaansa murokupissa saaden kummastuneita katseita ystäviltään.
–   Hei Lil, mikä sinun on? Jessy kysyi varovaisesti. Lily laittoi leipäviipaleen hajamielisesti maitokuppiinsa ja antoi sen uiskennella siellä.
–   Yhm, tyttö murahti. Tytöt olivat olleet Lilyn luona yötä, ja nyt he olivat kaikki hiukset pystyssä aamupalalla. Evelina kurkotti kättään pöydän yli ja heilutti sitä Lilyn kasvojen edessä.
–   Lily! Jessy ja Evelina karjaisivat yhtä-aikaa.
–   Häh? Lily kysyi pöllämystyneenä.
–   Leipäsi ui maidossa, Jessy virnisti.
–   Mitä, ei kai, Lily säikähti. Tytölle tuli äkkiä kiire pyydystää leipää maidostaan ja Jessy ja Evelina vilkaisivat toisiinsa merkitsevästi.
–   Lil on seonnut, Jessy kuiskasi Evelinalle. Tummatukkainen tyttö nyökkäsi. Tytöt vilkaisivat Lilyä, joka oli saanut ongittua leivän ja mutusti läpimärkää paahtoleipää hiukset pystyssä.
–   Seonnut se on, Evelina kuiskasi huolestuneena. Jessy nousi ylös tuolistaan ja käveli ystävänsä luo.
–   Lil, mikä sinulla on? Jessy kysyi hiljaa. Lily katsoi hetken eteensä ja purskahti sitten itkuun.
–   Michael.. Michael jätti minut.. Hän lähti.. Hän meni sen Korpinkynnen perään.. Sarah Cornyn! Lily niiskaisi ojentaen kirjettä Jessylle.

Hei Lily

Terve Lily. Ikävä kyllä minun on jätettävä sinut, sillä olen huomannut Sarahin(Sarah Corny)sopivan paremmin arvolleni. Hyvästi siis, Lily.

Terveisin; Michael Storm


Jatkoa tulee viimmeistään huomenna!
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 00:16:29 kirjoittanut Vanilje »

tumblrpoetryicons
'til the veins run red and blue

Contessa

  • ***
  • Viestejä: 711
Vs: Kaunis myös sisältä
« Vastaus #1 : 11.08.2009 20:13:57 »
Luku 2.

– Moi Kuutamo! Sirius huudahti ilahtuneena. Ruskeahiuksinen poika virnisti hiukan.
–   Terve vain, Anturajalka, mukava nähdä sinua ja Sarvihaaraa välillä, Remus Lupin sanoi. Sirius, James ja Remus olivat laiturilla 9 ¾. James virnisti ja hyppäsi Tylypahkan pikajunaan laukkuaan raahaten.
–   Voi hitsin hitsi, taasko nuo pyörät jäivät lukkoon, James manasi itsekseen hänen laukkunsa pysähtyen paikoilleen laiturille ja kieltäytyen itsepäisesti liikkumasta. Remus naurahti ja mutisi jonkin loitsun kohti laukkua. Samassa pyörät liikkuivat taas ja James lennähti käytävälle. Sirius nauroi vatsaansa pidellen kun James kömpi penkille istumaan.
–   Naura sinä vain, James mutisi harmissaan.
–   Hei, katso Sarvihaara, Evans on tuolla! Sirius huudahti. James hyppäsi penkiltään ja vilkuili kiinnostuneena eri suuntiin.
–   Missä, missä? James kysyi kärsimättömänä. Hän pörrötti muutenkin sekalaista tukkaansa niin että se oli vielä sotkuisempi ja etsi katseellaan Lilyä. Remus ja Sirius nauroivat ystävänsä touhotukselle. Lily huomasi Jamesin kiinteän tuijotuksen ja käänsi katseensa nopeasti pois. James huokaisi ja istahti pettyneenä paikalleen. Sirius virnisti.
–   Ei taida Lilyn-piiritys onnistua? hän kysäisi huvittuneena.
–   Ei onnistu, ei, James totesi myrtyneenä.
–   Mutta joskus minä hänet vielä saan, hän puhkui jo täynnä uutta tarmoa.
–   Kunhan vain keksisit miten, Sirius naurahti. James kohautti olkapäitään ja hymyili pienesti.
–   Minä en kyllä ymmärrä mikä minussa on vialla…


Lily käänsi katseensa heti huomattuaan Jamesin tuijotuksen. Kaikkein vähiten hän halusi pojan huomaavan kyyneleet tytön vihreissä silmissä. Lily pyyhkäisi kyyneleet poskeltaan ja avasi vaunuosaston oven. Jessy avasi suunsa ja aikoi selvästikin nousta penkiltään nähdessään Lilyn punareunaiset silmät. Lily esti ystävänsä aikeet päättäväisellä päänpudistuksella. Jessy aukaisi suunsa ja sulki sen taas. Lily istui Jessyn ja Evelinan väliin. Evelina kuunteli musiikkia Lilyn antamasta MP3:sesta selvästikin muissa maailmoissa kun taas Jessy tuijotti edelleen Lilyä huolestuneena. Lily vajosi pikkuhiljaa omiin ajatuksiinsa. Miten Michael oli saattanut? Viime syksynä vannottu ikuinen rakkaus ei ollut kestänyt puolta vuottakaan. Ja hetki sitten Lily oli ajatuksissaan avannut väärän oven ja yllättänyt tahtomattaan Michaelin ja Sarah Cornyn. Kun hän näki heidät siinä pienessä siivouskomerossa nuoleskelemassa toisiaan, hän oli ymmärtänyt sen viimein. Michael oli jättänyt hänet. Ja silloin Lily oli itkenyt. Lopulta Lilyn peitti pimeys, joka ei laskenut vielä pitkään aikaan..

-   Lily! Äh, ei hän kuule.
-   LILY! Jessy, miten me saamme hänet hereille?
-   Huudetaan yhtä aikaa?
-   Nyt! LILY!


Lily heräsi hätkähtäen.
–   Mphhäh? Hän sopersi nähdessään molemmat ystävänsä karjumassa nimeään naama punaisena.
–   Sanoimme vain, että sinun pitäisi vaihtaa kaapu päälle, olemme kohta Tylypahkassa, Jessy kertoi avuliaasti. Lily nyökkäsi ja kaivoi laukustaan koulukaapunsa. Tyttö veti kaavun päälleen ja vilkaisi ikkunasta ulos. Tylypahkan aseman valot näkyivät jo.


-   Sarvihaara! SARVIHAARA! Sirius huusi Jamesin korvaan. James vilkaisi Siriusta ärtyneenä.
-   Mitä nyt? hän kysyi tylsistyneenä.
-   Ei mitään, Sirius virnisti. James pyöritteli silmiään ja tarkisti hiuksiensa olevan mahdollisimman sotkuiset ennen kuin nousi ylös laukku toisessa kädessä.
-   Tule jo, Anturajalka, myöhästymme kohta! Juna lähtee takaisin Lontooseen muutaman minuutin kuluttua. Sirius nousi myös ja kiilasi käytävälle Jamesin eteen.
-   Missä Kuutamo ja Matohäntä ovat, James kysyi pyyhkiessään pölyä kaavustaan.
-   Menivät edeltä. Tule jo, Sirius hoputti kärsimättömänä heilutellen ah-niin-ihastuttavia-hiuksiaan.
-   Kuule Antura, kai muistit varmistaa ettei täällä ole tyttöjä? Katsos, muuten hukumme kohta kuolaan heidän huomattuaan sinut, James kysyi tosissaan.
-   Hahhahhaa, ollaanpa sitä tänään hauskoja! Mutta ei se mitään, minä olen laiturilla ennen sinua, Sirius virnisti ilkikurisesti. James pinkaisi Siriuksen ohi ja syöksyi laiturille vain viisi sekuntia ennen käytävällä kaahailevaa Siriusta. Pojat juoksivat linnaan yrittäen kampittaa toisensa joka toisella askeleella kummankaan siinä onnistumatta. Viimein pojat saapuivat Suureen Saliin.
-   Oih, anteeksi, neiti Kimbery, Sirius pyysi törmätessään Jessyyn.
-   Kaikin mokomin, tyttö puhahti ja käänsi selkänsä pojille. James ja Sirius istahtivat Remuksen ja Peterin viereen.
-   Mikä kesti? Remus suhahti(Hän suhahti, sillä Dumbbis piti juuri puhetta)
-   Eiphäs täshä mithään, Sirius mussutti suu täynnä kaikkia herkkuja.






tumblrpoetryicons
'til the veins run red and blue

Contessa

  • ***
  • Viestejä: 711
Vs: Kaunis myös sisältä
« Vastaus #2 : 20.08.2009 13:31:04 »
Luku 3, Dumbbis ja nälkäinen Remus

Pian pojat olivat popsineet koko pöydän tyhjäksi välittämättä lainkaan nälkäisistä ekaluokkalaisista, joita Dumbbis oli kätellyt koko seremonian ajan välittämättä lainkaan että oli kätellyt joka kaikkia vähintään kerran. Pienet ekaluokkalaiset kuolasivat Siriuksen lautasta joka oli kukkuroillaan pihvejä, perunoita ynnä muuta hyvää. Sirius ei huomannut ympärillään parveilevia, lattialla kituvia lapsia ennen kuin Remus pukkasi häntä kylkeen.
- Auts, Kuutamo, mitä sinä teet? Hän kysyi kiukkuisena.
- Käsken sinua antamaan pikkuisille ruokaa, Remus sanoi vilkuillen ekaluokkalaisia jotka olivat kummasti nousseet ylös Remuksen puhuessa ruuasta. He katsoivat Siriusta kostein silmin.
- Ei onnistu, tästä ei riitä, Sirius sanoi jyrkästi. Ja kippasi koko lautasellisen suuhunsa. Ensin yksi tytöistä alkoi nyyhkyttämään. Sitten toinen. Lopulta kaikki ekaluokkalaiset parkuivat kuorossa Siriuksen ympärillä.
- No hyvä on, minä annan teille ruokaa, Remus parahti. Pikkuiset pyyhkivät silmiään ja katsoivat Remusta toiveikkaasti. Poika loi kaipaavan silmäyksen pihveihin ja makkaraan mutta ojensi lautasensa lähimmälle pikkutytölle. Pikkulapset kävivät ruuan kimppuun kuin nälkäiset pulut. Pian he olivat tehneet selvää pihveistä, makkarasta, salaatista ja perunoista. Sitten he kerääntyivät Remuksen ympärille luoden rumia ilmeitä Siriukseen.
- Kiitos setä, sanoi eräs pikkutyttö vähän liiankin pikkutyttömäisesti. James oli tukehtua pihviinsä ja Sirius hakkasi häntä selkään nauraen samalla vedet silmissä.
- Kuulitko? Hän.. hän pitää Kuutamoa SETÄNÄ! Sirius tyrskähteli.
- Eipä mitään, Remus sanoi katsoen ikävöiden Jamesin herkullisen näköistä pihviä.. Lopulta Remus oli saanut varastettua Jamesilta pihvin(Hei Antura, mihin minun pihvini saapasteli?) Siriukselta kaksi pihviä(Sarvihaara, miksi sinä veit pihvini? - Enpäs! - Veithän!) ja Peteriltä nakin.(Kuka vei nakkini?
- Haluatko että ajattelen tuon kaksimielisesti? - Ei kiitos, Sirius.)
Hänelle jäi silti nälkä, joten hän alkoi mussuttaa pöytäliinaa kunnes McGarmiwa tuli valittamaan.


Dumbledore oli saanut viimmein saanut puheensa pidetyksi. Pojat olivat ymmärtäneet sen verran, että Tylypahkassa pidettäisiin tervetuliais tanssiaiset. Tytöt olivat kuolanneet Siriuksen perään koko puheen ja Remus oli kuolannut Jamesin lautasella ollutta makkaraa. Remus oli tietysti nälkäinen lahjoitettuaan ruokansa pikkuisille ekaluokkalaisille.
Dumbbis oli taikonut Suuresta Salista oivallisen tanssisalin pienine pöytineen. James istui pöydässään koska kukaan ei ollut tullut hakemaan häntä tanssimaan, vaikka toki James tiesi että pojan piti mennä hakemaan tyttöä. No, joka tapauksessa James istui pöydässään Remuksen, ja Peterin kanssa, sillä Sirius oli mennyt tanssimaan Jessyn kanssa. Tyttö oli tietysti onnesta soikea, sillä oli yleisesti tiedossa että Sirius oli koulun komein seiskaluokkalainen.
- Nuo kaksi ovat umpirakastuneita, Remus tuhahti viitaten kohti tanssivaa paria joka pyörähteli taitavasti pöytien lomitse.
- Miksei Lily voi olla yhtä helppo suostuteltava, James pohti.
- Kiva että edes jollakin on hauskaa, Peter tuhisi onnellisena ystävänsä puolesta.
- Sarvihaara, mikset mene pyytämään Lilyä tanssimaan? Sirius kysyi tanssittuaan tarpeeksi lähelle.
James nyökkäsi Jessyn kanssa tanssivalle Siriukselle joka sai paljon vihaisia katseita pojilta vietyään heidän tyttöjensä huomion. James asteli rennosti kohti Lilyä.

(laita taustalle soimaan Britney Spearsin Everytime)

- Hei Lily, mentäisiinkö mekin tanssimaan? James kysyi viekkaasti.
- Ei mentäisi, Lily huudahti nopeasti.
- No mutta, Lily-kukkaseni, et kai sinä halua seinäruusuksi jäädä, James kysyi kohottaen samalla kulmiaan.
- James Potter, onko se niin vaikeaa ymmärtää, MI-NÄ EN O-LE LI-LY-KUK-KA-SE-SI! Lily tavasi painottaen sanaa “en”
- Näytetään niille jotain, poika virnisti ilkikurisesti. Hän otti tytöstä kiinni ja vei Suuren Salin keskelle vastausta odottamatta. Lilyn päässä naksahti. James aikoo suudella minua! JAMES POTTER! Silloin Lily löi. James katsoi tyttöä pöllämistyneenä ja hieroi kipeää poskeaan. Lily tosiaan osasi lyödä!
Penkeiltä alkoi kuulua vihellyksiä ja taputusta.
- Lily, mitä.. James kysyi
Lily katsoi poikaa järkyttyneenä ja vihaisena.
- Lily, en minä tarkoittanut.. James koetti selittää.
- Anna minun olla! Lily huusi raivoissaan ja juoksi kohti makuusalia.
- Mutta..
- Etkö sinä kuullut! Minä käskin sinun häipyä? ETKÖ SINÄ TAJUA?! Lily nyyhkytti hysteerisenä pamauttaen oven kiinni.
- Lily.. Evans! LILY! MINÄ RAKASTAN SINUA! James karjaisi oven läpi.
Tyttö käänsi oven lukkoon. Poika odotti tytön alkavan itkeä tai huutavan. Mutta Lily lauloi. James jäi hiljaa oven taakse kuuntelemaan. Hän ei halunnut häiritä tyttöä kun oli viimmein päässyt näin lähelle tätä.

Every time I try to fly I fall
Without my wings, I feel so small
I guess I need you baby
And every time I see you in my dreams
I see your face, it's haunting me
I guess I need you baby

Lily lauloi. Hän ei kuitenkaan aikonut vajota samalle tasolle tuon jättilaulajan tasolle. Hän vain rakasti tätä laulua. Siitä kuulsi tietty surumielisyys. Ja surullinen Lily olikin. Hän piti Jamesista, mutta ei sillä tavalla kuin James kuvitteli. Hän ei tulisi ikinä rakastamaan Jamesia. James ei ikinä oppisi. Tyttö pyyhki kyyneleet silmistään ja laskeutui sängylleen harjaamaan valtoimenaan kiemurtelevia punaisia hiuksia. Äkkiä tyttö kuuli ulkoa tuhisevaa ääntä. Lily työnsi päänsä ovesta ja näki edessään nukkuvan Jamesin. Tyttö katsoi suloisesti tuhisevaa poikaa. Tyttö hymähti, sulki oven ja haki huoneesta viltin ja levitti sen Jamesin päälle. Äkkiä hän kuuli äänen seasta sanoja.
-Lily… Rakastan.. sinua.. Ja sen jälkeen poika jatkoi nukkumistaan alkaen samalla kuorsaamaan.

- Sarvihaara, Remus sanoi hiljaa saaden Jamesin heräämään hätkähtäen.
- Sinunkin pitäisi mennä nukkumaan, hän jatkoi yhtä hiljaa. James katsoi kelloaan.  Puoli kaksitoista. Hän oli nukahtanut tyttöjen makuusalin oven eteen ja nukkunut ainakin kaksi tuntia. James nousi ylös pudottaen punamustaraidallisen peiton päältään.
- Mistä kummasta tuo ilmestyi, James hämmästyi. Remus kohautti olkiaan ja virnisti vinosti.
- Lily kai, tai sitten Kimbery tai joku muu tytöistä. Hän oli joka tapauksessa tosi kiltti. muuten olisit varmaan paleltunut. Täällä nimittäin vetää, Remus huomautti.
- Huomasin sen itsekin, kiitos vain, James virnisti. Pojat virnistivät ja kävelivät kohti makuusaliaan. He onnistuivat herättämään kiukkuisen Siriuksen ennekuin he pääsivät nukkumaan.
« Viimeksi muokattu: 20.08.2009 13:57:59 kirjoittanut Contessa »

tumblrpoetryicons
'til the veins run red and blue

Kelmitär

  • Vieras
Vs: Kaunis myös sisältä
« Vastaus #3 : 16.09.2009 17:38:26 »
hyvä hyvä jatkoa

terkku

  • ***
  • Viestejä: 33
  • Always keep fighting!
Vs: Kaunis myös sisältä
« Vastaus #4 : 16.09.2009 19:28:28 »
tosi hyvä.tuo everytime sopi musta tohon kohtaan niin hyvin  :D mutta jatkoa! ja millon tulee??? ??? kiitos!
Harry/Draco <3
Koti on siellä missä sydän asuu.

Contessa

  • ***
  • Viestejä: 711
Vs: Kaunis myös sisältä
« Vastaus #5 : 23.09.2009 15:26:35 »
Tulee jatkoa kun pääsen omalle koneelle:)

tumblrpoetryicons
'til the veins run red and blue