Kirjoittaja Aihe: Luota muhun, kyllä sä pysyt pystyssä [K-11] (slash, draama, fluff) ILMOITUSASIAA 21.4.2012!  (Luettu 67645 kertaa)

Tuhatkaunokki

  • ***
  • Viestejä: 76
  • up to the top of the hill
nyt on jo YLIHUOMINEN  eikä jatkoa näy! Nyt olemme kaikki surusurusurullisia. Ja pääsen lukemaa sen jatkon didden vasta maanantaina, kun nyt on keikkailuviikonloppu ja pitää ravata ympäri kaupunkia ja jonottaa päiviä pitkiä tuolla napapakkasessa. Ikävää. ;< Mutta jatkeleppas kumminkin. Nopeasti. Kiitoksia :--) Ja tuli vähän randomkommentti.
Who cares where we go on this rutted old road
In a world that may say that we're wrong.
 
Emmylou Harris

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 856
  • kiero ja sarkastinen
Ihmiset hyvät, tuskin se jatko tulee yhtään nopeammin, vaikka kuinka kyselisi. Keskitytään tarinan kommentoimiseen ja jätetään pelkät kerjäykset pois, jooko? Ihmiset kyllä yleensä päivittävät tarinoitaan heti, kun se on mahdollista.
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


foxrain

  • kettu kääpiöksi
  • ***
  • Viestejä: 513
  • Days before you came, freezing cold and empty.
    • foxrain's world
Joo, anteeksi kaikille, muistin vasta aamulla että lupasin laittaa sen jatkon jo eilen  :o Nyt kuitenkin tulin postaamaan sen :)

Kiitos Pics :)
Kettu naamallesi täältä!

Blogin osoite vaihtunut, foximaailman löytää nykyään nimellä foxrain forest.

DBSK ♥ MCR ♥ Jaeho ♥ Frerard ♥

foxrain

  • kettu kääpiöksi
  • ***
  • Viestejä: 513
  • Days before you came, freezing cold and empty.
    • foxrain's world
Ikäraja: S
Genre: draama, homopoikasöpöily ;)
Yhteenveto: Toisilla menee hyvin, toisilla taas hyvin.

A/N: Aish, tämäkin on vaan tällanen tyhmä väliosa. Laitan kympin sitten muutaman päivän sisään (en sano mitään tarkkaa päivää niin ei tule sydänsuruja :D)^^ Kiitos kaikille kommentoineille!<3

IX

Maanantain matematiikan tunnilla Santeri ei saanut laskettua yhtään ainoaa tehtävää. Osaksi se johtui siitä, että Tommi lähetteli hänelle koko ajan typeriä lappuja, joiden joutuminen Tatun käsiin olisi varmaan tuonut hänelle mustan silmän. Toinen syy oli itse Tatu, joka ilveili hänelle luokan toiselta puolelta, ja Santerin kaikki keskittyminen meni siihen, että hän ei olisi nauranut ääneen. Hän kuitenkin huomasi, että Pete katseli heidän pelleilyään murhaavasti, ja kun Santeri yritti hymyillä tälle ystävällisesti, hän sai osakseen vain tuplasti tappavamman mulkaisun. Myös hänen päässään vilkasta kehää pyörivillä ajatuksilla oli osansa puhtaaseen ruudukkoon vihkon sivulle kirjoitetun tehtävänumeron perässä.

Santeri oli melko varma, että Tatu oli arvannut hänen olevan homo ja hyväksynyt sen, mutta siitä hän ei ollut aivan yhtä tietoinen, että oliko tämä tajunnut myös sen, että Santeri oli häneen ihastunut. Voihan tämä olettaa vaikka, että Santeri himoitsi Tommia tai Eliasta. Nyt edellisen yön asiaa ajateltuaan paljastuminen ei ollutkaan niin kamala asia, koska Tatu ilmeisesti yhä piti hänestä ja halusi olla hänen ystävänsä. ”Vähintään”, pieni toiveikas ääni hänen korvansa juuresta piipitti, mutta Santeri ei uskaltanut antaa moisille ajatuksille valtaa, koska pettymys olisi suurempi, jos kävisikin ilmi, että Tatu oli yhä hetero.

Koulun jälkeen Tatu, Pete ja Sami seisoskelivat koulun pihalla lähellä pääovia. Pete ja Tatu olivat luvanneet jäädä Samin seuraksi siksi aikaa, kun tämän äiti tulisi hakemaan hänet. Koskiset olivat lähdössä Jyväskylään Elisa-äidin vanhempien luokse koko loppuviikoksi. ”Siis ootsä oikeesti sen Santun kaveri?” Pete kysyi hämmästyneenä, ja Tatu nyökkäsi. ”Jjuu, mitäs ihmeellistä siinä on? Se on ihan hirmu kiva!” Tatu puolusti heidän ystävyyttään. Petelle tuntui olevan ylitsepääsemättömän vaikeaa tajuta, että joku, joka pystyi olemaan aidosti iloinen ilman alkoholia eikä vetänyt mitään roolia, saattoi olla hyvä tyyppi. Pete itse oli kovakuorisin ihminen, jonka Tatu oli koskaan tuntenut. Hänellä oli kyllä tyttöystävä, mutta Janita oli aivan samanlainen kuin Pete, ja siksi heillä menikin niin hyvin. Kumpikin eli omassa pikku kotelossaan, ja he olivat onnellisia pysytellen ulkona toistensa asioista. Tatu itse olisi määritellyt sen enemmänkin seksisuhteeksi kuin seurusteluksi, mutta Pete oli hänen tietääkseen pysynyt Janitalle uskollisen jo yli vuoden, mikä suoraan sanoen äimistytti Tatua.

Sami ei sanonut tapansa mukaan mitään, mutta Tatu tiesi tämän olevan hänen puolellaan. Kun Pete ei olisi sotkemassa pakkaa ärhentelyllään, he puhuisivat kaikesta asiallisesti ja rauhallisesti. Sami ei kiihtynyt koskaan. Tatu ei ollut ikinä kuullut hänen korottavan ääntäänkään – edes Peten edesottamukset, rasittava ärhentely, valitus ja typeryydet eivät saaneet häntä kimmastumaan. Tatu oli aivan vakuuttunut, että äiti Teresa ei ollut kuollut vaan oli naamioitunut suomalaiseksi Sami Koskiseksi ja piilotteli täällä miltä sitten piileskelikään, aivan niin kuin Elviskin oli Porissa pullanpaistajana.

”Mun mielestä sun ennakkoluulot Santtua kohtaan on aivan naurettavia. Et sä nyt voi hyvänen aika määritellä ihmistä hyväks tai huonoks tyypiks sillä perusteella, että se sai ala-asteella paremman uskonnon kokeesta ku sä”, Tatu jatkoi selvästi ärtyneenä. Peten ja Tatun väliset riidat aiheutti lähes poikkeuksetta se, ettei Pete tajunnut pitää suutaan kiinni ajoissa. ”No mulle ihan sama, mut en mä kyllä sitä sen perusteella oo luokitellu. Se vaan on kunnon no-lifer lukutoukka, joka hengaa niiden nyhvöjen kaa ku ei parempaa seuraa uskalla ettiä – ” Pete ei ehtinyt jatkaa, kun joku vastasi Tatun selän takaa: ”Sitä kututaan uskollisuudeks ystäviä kohtaan, mutta mitäpä sä siitä tietäisit.” Tatu kääntyi kauhistuneena kohtaamaan Santerin jääkylmät silmät. Hän ei ehtinyt sanoa mitään, kun poika oli kuiskannut hiljaa: ”...Kivat kaverit sulla.” Sitten hän häipyi paikalta lähes juosten.

Tatu ei epäröinyt hetkeäkään, vaan lähti siltä istumalta Santerin perään. Tällä kertaa hänen ei tarvinnut anella Santeria pysähtymään, sillä Santeri itse oli pysähtynyt nurkan taa. ”Mä niin toivon et sä kuulit, mitä sanoin”, Tatu sanoi hiljaa. Santeri nosti kyyneleisen katseensa häneen ja hymähti: ”Joo, kyl mä kuulin, kiitos. En mä sulle mitää loukkaantunukaa, toi Pete ei vissiin vaan ihmeemmin välitä musta...” hän nieleskeli.

Hänestä ja Tatusta tuskin voisi tulla avoimesti ystäviä, jos Tatun muut kaverit suhtautuivat häneen noinkin lämpimästi. Santeri ei voinut ymmärtää, mitä Petellä oli niin kovasti häntä vastaan. Oliko poika muka mustasukkainen Tatusta? Sitä Pete ei koskaan suostuisi myöntämään, mutta se vaikutti ainoalta järkevältä vaihtoehdolta, ellei poika sitten oikeasti inhonnut kaikkia muita ihmisiä paitsi omia ystäviään.

Yhtäkkiä Santeri vetäisi niin terävästi henkeä, ettei happi tuntunut edes auttavan mitään, koska hänen hengityksensä salpaantui. Tatu oli vetänyt hänet tiukkaan halaukseen ja painoi päätään hänen olkaansa vasten. ”Mulle on ihan sama mitä joku Pete susta ajattelee. Se vitun aasi saa hoitaa ite omat ongelmansa, mä alan olla kyllästyny sen ättäröintiin”, Tatu tilitti hampaitaan kiristellen. Santeri hymyili helpottuneena ja kietaisi myös kätensä Tatun alaselän ympäri. ”No se on hyvä se, mutta jos sä kuitenkin yrittäisit puhua sille ennen ku katkaset välit sen kaa.” Santerin harmiksi Tatu irrotti pian otteensa ja katsoi tätä lämpimin silmin. ”Sä oot varmaan parasta mitä mulle on tapahtunu.”

Santeri ja Tatu sopivat tapaavansa seuraavana iltana, maanantai-iltapäivisin Tatulla kun oli käsipalloharjoitukset. Illemmalla sinä päivänä Santeri meni käymään Tommin luona ja kertoi kaiken, mitä oli tapahtunut. Tommi oli todella innoissaan hänen puolestaan, mutta Santeri näki, että jotain muutakin oli tapahtunut. ”Tommi, miks sä hymyilet koko ajan? Ihan ku sä oisit ottanu jotai”, itsekin hyväntuulinen Santeri kysyi nauravaisesti. ”Mmh, musta tuntuu että mulla ja Elinillä on sittenki toivoo”, Tommi myhäili tyytyväisenä. ”Mitä? VAU! Eikä, mistä sä tiiät?” Santeri innostui. Tätä hän oli odottanut niin kauan, ja viimeinkin se tapahtui!

Tommi kertoi Elinin soittaneen iltapäivällä melkein heti koulun jälkeen ja kysyneen, oliko Tommilla mitään tekemistä. Tekemättömät läksyt unohtaen Tommi oli tietenkin sydän pamppaillen vastannut, että ei, miten niin ja silloin Elin oli kysynyt häntä kahville kanssaan. He olivat tavanneet puolta tuntia myöhemmin läheisessä kahvilassa ja jutelleet kaksi ja puoli tuntia. ”No, mistä te puhuitte? Tai siis, puhuitteko te mitään teistä tai sillee?” Santeri hihkui kärsimättömänä. Tommi rykäisi salaperäisesti ja vastasi tahallaan viivytellen: ”Noo, ei nyt varsinaisesti... mutta sitten jossain vaiheessa tuli puhetta ihastumisesta, nii sit se kysy et miltä mun mielestä tuntuu olla ihastunu. Mä meinasin eka mennä paniikkiin, mut sit mä sanoin että no sen tyypin kanssa on sellanen olo ettei olis missään mieluummin. Sit Elin vaan et ’...mulla on sun kanssa sellanen olo.’”

Tommi lopetti kertomuksensa ja odotti Santerin reaktiota. Santeri teki parhaansa, ettei huutaisi ääneen. Hän pinnisteli pitääkseen äänensä normaalina ja sanoi vain: ”No voiko enää selvemmin sanoo? Nyt sovit sen kanssa huomiselle uuden tapaamisen, kutut sen vaikka teille ja katot mitä tapahtuu. Ja viestit sille myös, että oot sen kaa samoilla linjoilla! Tommi tää on aivan mahtavaa, aaaa mä sekooon”, Santeri sopotti suu niin vaahdossa, että Tommia alkoi naurattaa. ”No kai mun sun neuvoihin kannattaa luottaa ku oot noilla keinoillas Tatunki iskeny”, hän kiusoitteli.

Santeri virnisti hänelle, mutta vakavoitui sitten. ”No en mä tiedä oonko mä sitä mitää iskeny...” hän huokaisi. Hän ei nimittäin vieläkään voinut tietää, mitä Tatu hänestä ajatteli. Hän oli kyllä heidän halatessaan tuntenut Tatun sydämen takovan samaa tahtia kuin hänen omansa, mutta se saattoi johtua vaikka säikähdyksestä, tai jostain. Halaaminenkin saattoi olla vain merkki, että Santeri oli Tatulle tärkeä – ystävänä. ”Kyllä noiden sun kertomien juttujes perusteella vähä siltä kuulostaa”, Tommi intti kulmaansa merkitsevästi kohottaen. Santeri kohautti hartioitaan. Olisipa jo huominen.
Kettu naamallesi täältä!

Blogin osoite vaihtunut, foximaailman löytää nykyään nimellä foxrain forest.

DBSK ♥ MCR ♥ Jaeho ♥ Frerard ♥

Kaura

  • ***
  • Viestejä: 26
  • kiitos avasta, kanelitanko.
aww, oliko hieman söpöä tai jotain.

tykkäsin ihan hirveesti tästä luvusta. tässä tapahtu paljon, vaikkei pituus mikään pitkä ollutkaan, mutta ei se mitään! (:
toi halauskohta oli niin suloinen, et tuli kauhee awwitus kohtaus. varsinkin siinä lopussa, kun Santtu pohti sitä sydämen pamppailua.
ja tosi kivaa, kun tommille ja elinille tuli vihdoin jotain. (;

jatkoa!
The show must go on.

Belladonna

  • Vieras
Oikeesti nää saa mut hymyilemään :D .
Mä vaan hymyilen ja hymyilen ku luen, ja hymyilen muutes vieläkin.

Toi Tatu oli kyllä ihana, ku se sillee anto halin<3

Mut jostai syystä, nää Pete ja Sami oli parhaita tässä osassa. Niistä ois kiva luke myöhemminki jotain, kenties??

äää, eniwei, nopeesti jatkoa! :D

Dannie

  • ***
  • Viestejä: 53
Lainaus
aaaa mä sekooon
NIIIN MÄKIN !!!! AAAAAAAA MUT PAHEMMIN HIHIHIHIHIHIHIHIHIHI JATKOA ON TULLUT <3, VIHDOIN!
:D jöööö.

Kävin oikeesti koko ajan kattoo et onks jatkoo :'D paitsi tänää en muuten ku aamul ku olin koko päivän pois mut sit ku tuun niin täällä se on <3 aw.

en muista et oonko sanonu tätä jo enkä jaksa lukee mun vanhoi kommenttei mut oikeesti tykkään siitä et tääää etenee aika hitaasti 8) eikä tyylii et ekas luvus tutustutaa ja tokas tunnustetaan jo rakkaudet. koska musta se on aika..... no en tykkää 8) mut täs on jo vaik kuin paljon tullut lukuja (ne on kyl liian lyhyitä >8( siin sulle rakentavaa :''D) eikä ne vieläkää silleee tiedä toistensa tunteita ja tatuki sai tietää santun homoudestaki vast edellises osas :D mut nii tää on niiin ++++++ asia :D koska se on kivempaaaa<3 eiku oikeesti, ootan aina et tapahtuis jo jotai (8 mut samal toivon ettei kuitenkaan :D koska se on realistisempaa. ja musta tähän väliin sopi loistavasti tällänen väliosa 8D <3 oikeeeeesti. joo. :D mäki mun kommenttii<33333<69


okei :d lolz yritän nyt jotai :D


aijooo rakastuin tähän osaan 8)♥ älä kysy miks mut aww. nii et muute arvaa monesti oon lukenu nää kaikki osat kokonaan ja silleee awawawawwawawawawaaw :d 8___D hmmmm...

ah nyt on pakko quotteilla pari aw kohtaa 8)<3

Lainaus
että Tatu oli yhä hetero.
yhä 8'D
 
Lainaus
”Mun mielestä sun ennakkoluulot Santtua kohtaan on aivan naurettavia. Et sä nyt voi hyvänen aika määritellä ihmistä hyväks tai huonoks tyypiks sillä perusteella, että se sai ala-asteella paremman uskonnon kokeesta ku sä”,
<3

Lainaus
”...Kivat kaverit sulla.”
mmmm.... 8( mäki suorastaan rakastan petee<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<333<< -.- ''' :D no eiku oikeesti, pete ja elias on sellassii hahmoi joista en tykkää just niiden luonteen takii :dddd :D  angst xD

Lainaus
Yhtäkkiä Santeri vetäisi niin terävästi henkeä, ettei happi tuntunut edes auttavan mitään, koska hänen hengityksensä salpaantui. Tatu oli vetänyt hänet tiukkaan halaukseen ja painoi päätään hänen olkaansa vasten. ”Mulle on ihan sama mitä joku Pete susta ajattelee. Se vitun aasi saa hoitaa ite omat ongelmansa, mä alan olla kyllästyny sen ättäröintiin”, Tatu tilitti hampaitaan kiristellen. Santeri hymyili helpottuneena ja kietaisi myös kätensä Tatun alaselän ympäri. ”No se on hyvä se, mutta jos sä kuitenkin yrittäisit puhua sille ennen ku katkaset välit sen kaa.” Santerin harmiksi Tatu irrotti pian otteensa ja katsoi tätä lämpimin silmin. ”Sä oot varmaan parasta mitä mulle on tapahtunu.”

;ooo<<3<3<3<33< ooooowww aw hiihihhh aaaaa ihana rakastuin rakastuin rakastuin kertaa tuhat <3 eiw apua oikeesti omnomnom ihana <3 aaaa sekos <3 varsinki toi ”Sä oot varmaan parasta mitä mulle on tapahtunu.” ei voi sanoo noi ihanasti ;o <3 aaaaaaaaaaaaaaqqqqq <3 sekosin niin pahasti _D mut ooooooooaaaaaaiiiiii<3 *Q*

ai joo ja en kauheesti lue mitään hettijuttui (no siiiis eihän tää ookkaa en sitä väitäkkäää :D) mut tykkään Tommista ja Elinistä <3 tai no siiis ne ois oikeesti kiva pari 8)<3 ni tää oli kiva kohta aaaaaa
Lainaus
Sit Elin vaan et ’...mulla on sun kanssa sellanen olo.’”
8))) ja se on musta kiva et täs on muitaki hahmoja ja niistäki kerrotaa ettei pelkästää tatusta ja santustaa :D vaik ne täs pääosas onki <3


okei mä oon kommentoinu tätä jo kauan ku en oo keksiny mitä sanon ja väsyttää mut haluun kommentoida nyt heti omnom ja se kymmenes osa kiitos ja NOPEESTI 8) kiva koukutus <3 mut ei voi mitää :')

I'M LOVIN' IT :D<3

JOOO RAKASTAN JA JATKOA <3

/////hohohohohohoo oli pakko tulla lukee viel uudestaanki :')♥♥ ärg en jaksa oottaaa seuraavaa osaa lol vasta tää tuli mut ..... ´wwwwww`

////eivvvv--- täää unohtu sanooo :'D niiin siis tää on lemppari ♥ halusin vaan sanoo <3
« Viimeksi muokattu: 04.10.2009 03:41:42 kirjoittanut Dannie »

foxrain

  • kettu kääpiöksi
  • ***
  • Viestejä: 513
  • Days before you came, freezing cold and empty.
    • foxrain's world
Kaura: Kiva että tällainen lyhyt, tönkkö väliosakin kelpasi :D Joo,  onhan ne tuollaisia söpöstelijöitä koko porukka. Tommi ja Elin on ehdoton pari ja totta kai niiden välille piti pistää tapahtumaan ;) Kiitos kommentista!

Belladonna: Hyvä jos sain sut hymyilemään :) Nää kommentitkin saa mut aina hymyilemään, kiitos siitä^^ Samista ja Petestä kyllä kuuluu myöhemminkin, en halua jättää niitä pelkiksi turhiksi sivuhahmoiksi. 8)

Dannie: Kiitos loistavasta aamun piristyksestä! Naurahtelin sillee hölmösti ku luin tuota sun kommenttia XD Joo, se jatko vähän viivästyi mutta sain kuin sainkin postattua :) Hyvä jos odotus palkittiin x3

Oon sun kanssa niin samalla aaltopituudella ton hitaan etenemisen suhteen! Välillä meinaan sortua kirjoittamaan semmoista nopeatempoista tekstiä mutta sitten hidastan tarkoituksella koska se on vaan niin paljon realistisempi sillee^^

Osien pituus häiritsee itseänikin ja yritän aina tunkea sinne jotakin väliin niitä pidentämään, mutta vaikea keksiä mitään sopivaa ja järkevää niin ne sitten jää tuollaisiksi kääpiöiksi... Tai itse asiassa se on ollu vaan tämän ficin ongelma, toisessa jota mä kirjotan samaan aikaan ku tätä on sellasia 8-9-sivuisia lukuja... :"D

Het ei ole minunkaan juttuni mutta en halunnut Satutanterin olevan ficin ainoa paritus, ja olisi aika epätodennäköistä että yhtäkkiä koko Santerin lähipiiri olis homoja :DDD Plus Tommi ja Elin on just perfect pari^^; Mä ite pidän Petestä vaikka se onkin aika kusipää. Huohh mun hyvä miesmaku :"D

Kiva että pidit (ilmeisesti :"D) ja kiitos kommentista!

Jatkoa tulee ensi viikon aikana KUNHAN ehdin vaan postata. Aika paljo kaikkee kouluhommaa meneillään mutta onkopa tuo minua ennenkään estänyt dataamasta normaaliin tahtiin... 8)
Kettu naamallesi täältä!

Blogin osoite vaihtunut, foximaailman löytää nykyään nimellä foxrain forest.

DBSK ♥ MCR ♥ Jaeho ♥ Frerard ♥

Cherina

  • Täystuho
  • ***
  • Viestejä: 534
  • Eikö kaikissa ole ripaus hullua... minussa ainakin
Aww!
Tää on ihan sairaan ihana! Santtu on just tollanen ihana tyyppi, johon mä pystyn jotenkin kovin helposti samaistumaan. (kun se on tollanen "nörtti" ja muutenkin) <3
Tatukin on ihan sairaan ihana. Rakastuin siihen kanssa (taas asia jossa pystyy samaistumaan Santtuun).

Sun tekstissäs on sellasia kivoja kohtia, jotka saa ääliömäisen virneen nousemaan kasvoille ja rupesivat naurattamaan ihan hiveästi, esimerkiks vaikka tää:

Lainaus
Tatu sai raivata tiensä viidakkoveitsellä seitsemäsluokkalaisten sannien läpi,

Tommi on kanssa sellanen sympaattinen tyyppi, sopii loistavasti sivuhenkilöksi tähän. Ja Elin kanssa. Toivottavast niillä menee jatkossa hyvin...

Pete on taas sellasta ihmistyyppiä josta mä en pidä. Keskeyttää aina, ei ymmärrä, laukoo muka-hauskoja vitsejään, juoppo jne. I hope that Tatu "jättää" sen ton Santerin välikohtauksen jälkeen. Se on niin ilkee Santulle...  *moottorisahan kanssa valmiina*

Sonja on sellanen hauska hahmo, johon mä kanssa pystyn samaistumaan. Se suorapuheisuus ja pirteys on jotenkin niin... niin... Sonjamaista? On kiva että Tatullakin on joku ystävä jolle se voi puhua Santusta. Sonjan ja Tatun keskustelut oli kyllä repeilyttäviä luettavia, ääliövirne taas käytössä.

1.osa
Perseentuijottelua. Olin sillai että: rakastukaa!!!!!

2. osa
Mä olin jotenkin niin toiveikas kun Santtu päätti lähtee kanssa sinne bileisiin. Ja sitten Santtu joutuu pääsee saattamaan Tatun kotiin. Aww. Ja se ehdottelu. Kylkyl, umpihomoja molemmat, Tatu kanssa, vaikkei sitä itse vielä tiennytkään.

3.osa
Tatu ooli niin sulonen tullessaan juttelemaan Santulle ja nolostuessaan. Hehe. Santtu pisti takasin. Voi että mä repesin kun Santtu kerto Tatulle mitä se oli tehny.
Punasteleva Tatu <3
Kiva että Elin sai tietää Santun homoudesta. Se on kiva hahmo

4.osa
Söpöä! Tatu saattamassa Santtua <3 *kuola valuu*
Santulla on tosi kiva äiti. Santtuuu!!! Sun ois pitäny kysyy se mese!!!! No, kyllä sitä myöhemminkin ehtii...

5.luku
Elias... Mörh. Tylsä tyyppi. Ni. Ja Pete kanssa. Aina keskeyttämässä Tatun ja Santerin (meinasin kirjottaa Satun ja Tanterin XP) helliä hetkiä (niin mitä?)
Painiaa!! Ihana Tatu <3 (miten mä oon melkein joka luvun kohdalla ihquttanut Tatua? No kun se vaan on niin ihQ XD) Santtu voitti(ko?)!!
Tajushan Tatu olevansa homo (ainakin melkein)

6.luku
Sonjan ja Tatun mesekeskustelu kyllä repeilytti. Tatuhan on selvästi umpihomo <3
HomoHomoHomoHomoHomoHomo
Poor Tatu. *säälii*

7.luku

Lainaus
”Sit mä oon aina välillä katellu sitä salaa ja aatellu, että se on kauheen kiehtova ja syvällinen, että ois kiva selvittää, mitä sen tyynen pinnan alla oikein piilee. Sit se ite kai on aatellu mustaki jotenki sillee, ku se aika usein kattelee mua, ja jos katon takas, ni se kääntää päänsä pois...” Tatu keskeytti nähdessään Sonjan ilmeen.
”Mitä?” Sonja oli tukehtua kahviinsa. ”No ai että mitä! Siis tajuatko sä Tatu, miltä tuo kuulostaa? ’Se tuijottelee mua aina salaa ja harrastaa painia mun kaa’. Se on niin ihastunu suhuuuun!” Sonja ulvoi ja taputti hoikkia käsiään yhteen riemuissaan kuin kyse olisi ollut hänen ihailijastaan eikä Tatun. Heeeetkinen. Mikä ihailija?!

Sori, oli ihan pakko quottaa toi koko pätkä. Sonjan ja Tatun keskustelu oli niin nerokas, tää kohta yhtenä niistä. Santtuhan on ihan selvästi ihastunut. Kyllä kyll. IHASTUNUT!
Sonjan ja Santun tapaaminen oli kiva. Lasu <3
LÄTKÄSSÄLÄTKÄSSÄLTKÄSSÄ!

8.luku
Toi yhteenveto sai kyllä pahimman repeämiskohtauksen ikinä XD. Nerokasta.
MOLEMMAT on sulosia punastuessaan. Varsinkin Tatu...
Sammy! Menitkin karkaamaan juuri siinä tilanteessa! Murh!

9.luku
HALII!!! JES!!!! *iloinen*


Tää on ihan sairaan hyvä! Laitathan lisä jatkoo piakkoin, sillä täällä on taas yksi koukuttunut. <3
Ai niin, tuli näköjään hiukkasen pitkä kommentti. Hups.
TEAM SOLMIO

Dark and cloudy world, black and white, and it's all mine.

And it's TOTALLY AWESOME!

Gasolina-

  • Seinähullu
  • ***
  • Viestejä: 43
    • Gasolinan-  ANGSTILISTA
Lainaus
Ällö jätkä, ei se oo sen ongelma jos feilaan mun opinnot ja joudun ässän kassalle töihin.”
”Haaveammattinsa kullakin”, Santeri virnisti kiusoittelevasti.
:D Ihana.

Lainaus
sonyaa^^ sanoo (21:19):
·   hauskoja orgioita, meen kattoo tv ;DDD
·   jätkä on umpihomo... <3
Sain jonkun ihme hihityspuuskan.  :D
Söpöä♥

Lainaus
”Sä oot varmaan parasta mitä mulle on tapahtunu.”
Tässä mun aivokapasiteetti teki tenän. Oikeesti, jäädyin.   ???
Ja sain maailman isoimman aww-kohtauksen. ♥

Tässä on nää mun järkevät kommentit taas vauhdissa :-\
Saa taputtaa, mutta sen voin sanoa, että rakastuin tähän tarinaan.
JATKOA janoan 8)

This happiness is mixed with pain

foxrain

  • kettu kääpiöksi
  • ***
  • Viestejä: 513
  • Days before you came, freezing cold and empty.
    • foxrain's world
Gasolina-: Kiitos quottailusta ja loistavaa että tykästyit! ;)
Kettu naamallesi täältä!

Blogin osoite vaihtunut, foximaailman löytää nykyään nimellä foxrain forest.

DBSK ♥ MCR ♥ Jaeho ♥ Frerard ♥

Nuutti|

  • Tekopyhä sankari
  • ***
  • Viestejä: 573
  • Alt er love
    • Itsetuntovaurio
Mitä ihmettä on tapahtunut!? Miksi mä en ole huomannut että Satutanteria on jatkettu?! o.o'' *potkaisee itseään päähän*
Mutta omnomnomn, vähän suloista taas. Mä meen ja hakkaan sen Peten. >8((
Se santun itkukohtaus oli vähän söppänä. :3 <3

”Jjuu, mitäs ihmeellistä siinä on? Se on ihan hirmu kiva!”
Sain jonku awwittelu-kohtauksen tossa, tuli mieleen sellanen suloinen tatu kimittämässä. x)) <3

Tatu oli aivan vakuuttunut, että äiti Teresa ei ollut kuollut vaan oli naamioitunut suomalaiseksi Sami Koskiseksi ja piilotteli täällä miltä sitten piileskelikään, aivan niin kuin Elviskin oli Porissa pullanpaistajana.
Mistä sä näitä juttuja revit? :'))


Yhtäkkiä Santeri vetäisi niin terävästi henkeä, ettei happi tuntunut edes auttavan mitään, koska hänen hengityksensä salpaantui. Tatu oli vetänyt hänet tiukkaan halaukseen ja painoi päätään hänen olkaansa vasten. ”Mulle on ihan sama mitä joku Pete susta ajattelee. Se vitun aasi saa hoitaa ite omat ongelmansa, mä alan olla kyllästyny sen ättäröintiin”, Tatu tilitti hampaitaan kiristellen. Santeri hymyili helpottuneena ja kietaisi myös kätensä Tatun alaselän ympäri. ”No se on hyvä se, mutta jos sä kuitenkin yrittäisit puhua sille ennen ku katkaset välit sen kaa.” Santerin harmiksi Tatu irrotti pian otteensa ja katsoi tätä lämpimin silmin. ”Sä oot varmaan parasta mitä mulle on tapahtunu.”
TUITUI, vähän kohtaus. Viimein Santtu/tatua, vaikkakin aika pientä ja harmitonta sellaista. :3 Kuitenkin, WOWWWWW. *w*

Joo, mun rakentava kommenttini oli nyt tässä.
Hope et pety paljoa, mun kommenttini ei sisällä YHTÄÄN MITÄÄN.
Kiit♥s, jatkoa piannn. <3

Suklaamurunen
Imagination is more important than knowledge.
ava&banner by auroora

Malcolmina

  • ***
  • Viestejä: 14
Aww, teinipoikaslash on jotenkin vaan lähimpänä mun sydäntä♥

Tykkäilen tosi paljon, kirjotusvirheitä ei juurikaan ole, ja silloin kun joku osuu silmiin oon liian innostunu lukemaan eteenpäin että jaksaisin sitä ajatella :_D

Mm. Välillä edetään aika nopeesti, olis ehkä kivempi jos pojat harkitsisivat tätä vähän kauemmin mut voin uhrata pitkäaikaisuuden näihin yhteisiin kokemuksiin joita pojilla on XD
Mut se on vähän hassua miten pojat reagoi tosi herkästi joihinkin asioihin, varsinkin Santeri tuntuu herkistyvän itkun partaalle aika useinkin :o

Erityisesti tykkäsin siitä, kun pojat paini muttei alkanu pussaileen (~o3o)~ se ois ollu jo ehkä hieman liian nopeeta toimintaa.
Yleisesti kumpikin hahmoista on tosi kivoja. Voisin tietty sanoo et vähän kliseisiä mut oikeesti, onko enää mahollista kirjoittaa teinislashia ilman kliseisyyttä? EI TASAN OLE. Amen.

Nyt toivoilen jatkoa mahdollisimman pian tietty... Mutta kenties voin _VÄHÄN_ aikaa odottaa :_D ja lueskelin jotain a/n:ää tuolla välissä jossa puhuit jatko-osasta... Odotan sitä jo nyt~

Hienoa rakentavaa palautetta tässä juu, mutta jos kirjoitat jatkoa lupaan kommentoida rakentavammin! (Keppi ja porkkana...)

PIKAISIIN PÄIVITYKSIIN kiitoksia :_D

~ina
"I believe in the imagination. What I cannot see is infinitely more important than what I can see."
-Duane Michals

foxrain

  • kettu kääpiöksi
  • ***
  • Viestejä: 513
  • Days before you came, freezing cold and empty.
    • foxrain's world
Suklaamurunen: Jälleen kerran loistavaa että tykkäsit ja kommasit <3

Malcolmina: Oihh, kiitos rakentavasta! Kirjoitusvirheitä saattaa olla, olen vähän harvapiikkinen typoharava :D Teinipojat ovat tunnetusti impulsiivisia  ::) Olen yrittänyt kyllä pitää etenemistahdin hitaanlaisena, mutta välillä käy jännitys sitten varmaan liian suureksi niin hurahtaa vähän nuo tapahtumat eteenpäin... :)

Joo, pojat on kyllä tosi kliseisiä, etenkin Santtu. Se on sellainen itkupilli, en edes tiedä miks mä siitä sellasen kirjotin O_o Mutta kai se sopii jotenkin tähän kun Tatu taas on tuollainen kovis XD Mutta totta, teinislash ilman kliseitä on jotakin aivan muuta kuin teinislashia.

Jatko-osasta puhuin, koska tämä loppuu muuten niin tönkösti, mutta tosiaan en ole kirjoittanut sitä vielä sanaakaan. Mulla on toinen ficci puolivalmiina, sen varmaan teen suurin piirtein loppuun ennen kuin alotan Satutanteri Kakkosta kirjoittamaan :D

Kiitoskiitos kivasta kommentista :)
Kettu naamallesi täältä!

Blogin osoite vaihtunut, foximaailman löytää nykyään nimellä foxrain forest.

DBSK ♥ MCR ♥ Jaeho ♥ Frerard ♥

foxrain

  • kettu kääpiöksi
  • ***
  • Viestejä: 513
  • Days before you came, freezing cold and empty.
    • foxrain's world
Ikäraja: K-7 buahhahhah >8D
Genre: draama, romance. (kuinniinää on aina samat?  :P)
Yhteenveto: A S I A A N

A/N: Örhärh, nopea eteneminen on lahja. Toivottavasti tykkäätte kuitenkin :) Kommenttia kiitoos. Ai niin, ja toivottavasti tää (n. nelisivuinen) riittää pituudeltaan ;) Täytyy kyllä myöntää etten mä ite kamalasti pidä tästä osasta. Siis tää kumminkin on hirveen lässy ja ähh, mutta en millään jaksa kirjottaa tätä uudestaan. AIGZ.  :-X

X

”Haluisitsä nyt vaihtoehtosesti tulla meille?” Tatu kysyi hymyillen, kun he lähtivät yhtä mukaa koulusta tiistai-iltapäivänä. ”Kun mähän sillon Miettisen jälkeen lupasin kiittää sua kahveilla”, hän lisäsi hieman jännittyneenä. ”Joo, ois siistiä nähä sunkin talo näin päivänvalossa”, Santeri myöntyi mielellään. Hän oli itse asiassa joskus miettinyt, oliko Tatun mielestä tämän kodissa jotain vikaa tai noloa, kun hän ei koskaan ollut kutsunut Santeria sinne. Tietenkään Santeri ei kehdannut tunkeutua, mutta hän oli kutsusta enemmän kuin mielissään. Hän tapaisi uudestaan Tatun adoptioäidin Marian vähän miellyttävämmässä ja huomattavasti vähemmän kiusallisessa tilanteessa ja hänen siskonsa Nellan... Yhtäkkiä hän tajusi jotakin. ”Muute Tatu, sä et koskaan puhu sun isästä. Onks sun vanhemmat eronnu vai?” Santeri kysäisi varovasti. Hän toivoi, ettei ollut osunut kovin arkaan paikkaan. Tatun ilme tummui. ”En mä puhu siitä ku ei se jätkä ansaitse sitä.” Sitten hän huokaisi ja kertoi Santerille koko surullisen tarinan.

Santeri ei voinut uskoa, että joku voisi tehdä niin paskamaisesti sekä Marialle että Tatulle, tai ylipäätään yhtään kenellekään. Adoptoida nyt lapsi naisen kanssa, ja jättää sitten kumpikin yksin, kun he eniten tukea tarvitsivat! Kun Tatu kertoi Juhanista – hän ei kutsunut miestä edes isäkseen, koska hänen mielestään isäksi kutsutuksi tuleminen ansaittiin – hänen äänensä tihkui pelkkää halveksuntaa ja katkeruutta. Santeri tunsi valtavaa sääliä seitsemänvuotiasta pikku-Tatua kohtaan. Hän hipaisi pojan käsivartta. ”Sä et tosiaan mitään kevyttä koulua oo käyny.”

Tatusta oli hämmästyttävää, miten helppoa Santerille oli kertoa näinkin raskaasta asiasta. Hän oli arvannut tämän; Santerille hän pystyi avautumaan ja hän oppisi ajan myötä luottamaan vaikka henkensä tämän käsiin. Tatu hymyili. ”Mä en oo koskaan kertonu muille ku Sonjalle, edes Pete ja Sami ei tiedä koko tarinaa.” Se oli totta – pojat eivät olleet kyselleet enää mitää sen jälkeen, kun Tatu oli tokaissut kylmästi, että hänen isänsä oli häipynyt ja hyljännyt hänet. Santeri oli otettu. ”No mä en todellakaan kerro kellekään, mut sori mä en oikein osaa sanoo tohon mitään ku oon nii järkyttyny. Miten kukaan voi tehä tollasta, toihan on siis ihan sairasta... Korealaisparat ku saivat sen riesakseen, toivottavasti ampuivat sen Pohjois-Korean puolelle”, hän tilitti vimmastuneena. Tatu ei ansainnut tuollaista – kukaan ei ansainnut, mutta ei ainakaan Tatu. Santeri toivoi, ettei koskaan eksyisi Koreaan, koska muuten jokaiselle vastaantulevalle länsimaalaiselle miehelle saattaisi käydä köpelösti. Tatu hymyili huvittuneesti Santerin uhoamiselle. Hän päätti koskaan olla suututtamatta Santeria, koska ei halunnut tulla ammutuksi Pohjois-Koreaan.

Tatu oli pohtinut tunteitaan Santeria kohtaan jo kaksi kokonaista yötä, ja alkoi menetettyjen yöunien hinnalla olla aika sujut vastapaljastuneen homoutensa kanssa. Hän ei enää hävennyt sitä, kun Santeri sai hänen sydämensä lyömään hieman kiivaammin tai sitä, että Santerin ajatteleminen sai hymyn kirpoamaan väkistenkin hänen huulilleen eikä sitä, että kaikki Santeriin liittyvät tunteet korostuivat tuhatkertaisiksi. Jos joku joskus uskaltaisi loukata tai satuttaa Santeria, hän ei todellakaan vastaisi teoistaan.

Hän pelkäsi jo valmiiksi Peten puolesta, kun poika joutuisi hänen hampaisiinsa kommentoituaan Santeria ja hänen ystäväpiiriään. He eivät olleet puhuneet mitään edellisiltapäivän välikohtauksen jälkeen, sillä koulussakin Tatu oli pitänyt jäätävää hiljaisuutta yllä silloin, kun ei ollut onnistunut välttelemään törkeää ystäväänsä. Oli Pete jotain yrittänyt sanoa, mutta se oli liittynyt käsipalloharjoituksiin tai johonkin muuhun yhtä asiaankuuluvaan – anteeksipyyntöä tai mitään minkäänlaista katumusta osoittavaa ei viileän hyvännäköisen mopopojan suusta ollut ainakaan vielä kuulunut, eikä Tatu sitä kyllä ihmetellytkään. Itse asiassa, jos Pete olisi tullut häneltä anteeksi pyytämään, Tatu olisi saattanut lentää perseelleen silkasta hämmästyksestä.

Siltikin Tatu kihisi raivosta. Mikä oikeus Petellä muka oli tulla arvostelemaan muita ihmisiä sillä tavalla?! Hän ei itse ollut sen parempi – itse asiassa hän oli Santeriin verrattuna moraalisesti ja eettisesti hyvin paljon huonompi ihminen! Eikä hän edes tuntenut Santeria, miten hän saattoi sanoa hänestä niin törkeästi typerien juorujen ja ennakkoluulojen perusteella... ”Tatu, mikä sulla on? Sä näytät kauheen vihaselta”, hänen vierellään kävelevä Santeri huolehti. Hän pelkäsi yhä loukanneensa Tatua kyselemällä tämän isästä. ”Eiku aattelin vaan Petee, et miten mä tapan sen. En osaa päättää kirveen ja lekan välillä”, Tatu mutisi myrkyllisesti.

”Hei et oikeesti mee nuijii sitä mun takia, ei se mitää. Eihän se ees tunne mua ni kai se voi sillee sanoo”, Santeri säikähti. Hän kyllä tiesi, ettei Tatu ollut väkivaltainen, mutta tämä kuulosti aidosti raivostuneelta. Toisaalta Santeria hymyilytti. Tatu oli siis hänen puolestaan valmis hakkaamaan kolmanneksi parhaan kaverinsa?

Santerin helpotukseksi Tatu virnisti. ”No en en, mut kyl mä sen kanssa vähä juttelen”, hän lupasi uhoa uhkuen. Santeria nauratti. ”Joo, no senkun.” He kävelivät hetken hiljaisuuden vallassa, kunnes Tatu äkkiä pysähtyi. ”No ni, tässä mä asun”, hän ilmoitti. Santeri ei ajatuksiltaan ollut edes huomannut heidän saapuneen kertaalleen tutun talon kohdalle. ”Lets kou insaid, mister”, Tatu kehotti kauniisti sanottuna särmikkäällä englannilla.

Huittisten talo oli sisältä aivan yhtä upea kuin ulkoakin. Lattiaa peitti vaalea laminaatti ja siellä oli siistiä ja kodikasta. Keittiö oli valoisa ja keväiseen puutarhaan antavan suuren ikkunan ääressä oli ainakin kuusi henkeä ääreensä vetävä punertava puinen ruokapöytä. Tatu kehotti Santeria istuutumaan siksi aikaa kun hän keittäisi kahvia. Pian pojat istuivat toisiaan vastapäätä Tatun keittämää kahvia hörppien. ”Sä keität hirmu hyvää kahvia”, Santeri kehaisi totuudenmukaisesti.

”Eiks äitis ja siskos oo kotona?” Santeri kysyi heidän hetken keskusteltuaan. Tatu pudisti päätään ja kahvinsa nielaistuaan selitti: ”Äiti tulee vasta kohta töistä ja se hakee kotimatkallaan Nellan iltapäiväkerhosta.” Santeri nyökkäsi. Hän halusi kovasti tavata Tatun perheen, sillä puolentoista viikon takaisen juttutuokion perusteella Maria Huittinen oli vaikuttanut erittäin mukavalta ja sydämelliseltä naiselta.

Elli-Noora ja Tatu olivat jutelleet vain vähän, kun Tatu oli ollut Santerin luona. Santerin äiti oli kuitenkin kehunut Tatua mukavaksi ja fiksuksi pojaksi ja antanut heille siunauksensa – ikään kuin Santeri muka sellaisia kaipailisi, kuten poika oli äidilleen kyrsiintyneenä huomauttanutkin. Hän oli kuitenkin ollut enemmän kuin kiitollinen, kun hänen rakas äitimuorinsa oli tajunnut pitää suunsa kerrankin kiinni. Santerin kolmesta sisaruksesta Tatu oli nähnyt vain Timin, johon poika oli ihastunut heti. Santerista Timi oli lähinnä rasittava, mutta Tatu ja kakkosluokkalainen äkäpussi tulivat hämmästyttävän hyvin toimeen. ”Mä voin myydä sen sulle”, Santeri oli ehdottanut toiveikkaasti, mutta Tatu oli nauraen kieltäytynyt kunniasta. ”Ei kiitti, mulla on jo Nella.”

Mari ja Arttu eivät kumpikaan enää asuneet kotona, koska Mari oli kaksikymmentäviisi ja Arttukin jo kaksikymmentäkaksi vuotta. He opiskelivat kaupungissa, Mari vähän yli sadan kilometrin päässä, missä Sonjakin asui, ja Arttu pääkaupunkiseudulla. Siksi hän kävikin heillä vain noin kerran kuukaudessa. Silloinkin hän lähinnä tappeli vanhempiensa kanssa ja aiheutti kireän tunnelman. Hänen lähdettyään kaikki palautui normaaliksi, mutta silti vanhemmat aina odottivat vanhimman poikansa vierailua.

Marin ja Santerin välit olivat hyvät ja he olivat ihan läheisiäkin, läheisimpiä sisarusten joukosta. Santeri yritti aina selittää Marille, mitä hänen poikaystävänsä päässä liikkui, kun Mari ei itse naisen logiikalla tajunnut. Mari ei tiennyt Santerin homoudesta, mutta oli kyllä pistänyt merkille, etteivät 16-vuotiasta velipoikaa naiset kiinnostaneet – eivät koskaan olleet. Artun ja Santerin välit olivat viileän asialliset. Veljellisintä, mitä he tekivät, oli se, kun Arttu kiusasi Santeria tytöistä. Santeri odotti vesi kielellä sitä päivää, jona hän sanoisi: ”Sorry bro’, I’m gay.”

Juuri kun Santeri ja Tatu olivat saaneet kahvinsa juotua, ovi kävi ja pieni tyttö selitti jotain hyvin kiivaaseen tahtiin. ”Ihan selvästi sun sisko”, Santeri virnisti Tatulle. ”No mitenni?” tämä kysäisi hölmistyneenä. ”No ihan sama tahti ku selität, päläpäläpäläpälä”, Santeri nauroi ja Tatu näytti tälle kieltä. Pehmeää, notkean näköistä kieltä...

”No moi!” Maria Huittinen tervehti tullessaan suoran eteiskäytävän päässä sijaitsevaan keittiöön kahden suuren ruokasäkin kanssa. ”Nytkö sinä ja Tatuskakin olette sitten ystävystyneet? Tai sitten viimeksi kysyessäni olit niin humalassa, ettet muistanut, kuka poikani on”, Mari kysyi huvittuneena muistellen Santerin ”emme me itse asiassa ole edes kavereita” -mutinaa. ”No ollaan me nyt, mut ei me sillon oltu, enkä mä ollu humalassa... pahasti”, Santeri virnisti viattomasti. Hän jutteli hetken Tatun äidin kanssa, mutta sitten kärsimätön Tatu kiskoi hänet mukanaan eteiskäytävän vasemmalla puolella sijaitsevaan huoneeseensa. Vieressä oli Nellan huone.

”Sori tää ei oo missään priimakunnossa, vaikka kyl mä eilen vähä siivosin ku keksin kuttuu sut meille”, Tatu hymyili ja heilautti kättään lattian suuntaan. Santeria nauratti, sillä huone oli aivan Tatun näköinen – ja hänen silmissään aivan yhtä sekaisin kuin se viimeksi hänen siellä käydessään oli ollut. Lattialla lojui yhä siellä täällä yksinäisiä paitoja ja sukkia. ”Toivottavasti ei samat yksilöt kuin päiviä sitten”, Santeri ajatteli huvittuneena. Koulukirjat olivat arvoisellaan paikalla pölyisessä nurkassa, eikä koulupöydällä oltu läksyjä tehty ainakaan viimeisen kahden viikon aikana, sillä se oli ääriään myöten täynnä sekalaisia papereita ja muuta roinaa.

Pojat istahtivat petaamattomalle sängylle ja jutustelivat jotain. Juuri kun Santeri oli kertomassa hänen, Tommin, Eliaksen ja Elinin viimekesäisestä festarimatkasta, hän huomasi ilkeän virneen, joka viipyili Tatun pehmeillä huulilla. ”Se meidän teltta vuoti ku seula ja sit... mitä?” hän keskeytti tarinansa. Tatun virne muuttui virnistykseksi, ja ilman mitään ennakkovaroitusta hän loikkasi Santerin kimppuun.

”Mä en suostu häviimään painissa alimitotetulle huijarille!” Tatu ilmoitti hyökättyään Santerin päälle. He aloittivat uudestaan tasaväkisen kamppailunsa, joka oli jäänyt Santerin luona kesken. Santeri nautti tilanteesta, vaikkei voinutkaan olla ihmettelemättä asetelmaa. Tatu siis tiesi hänen olevan homo, mutta halusi silti painia hänen kanssaan? No, se ei voinut olla kovin huono juttu. Se taas puolestaan oli hirvittävän huono juttu, että kumpikin poika oli periksi antamaton jääräpää, eivätkä he ikinä halunneet luovuttaa ensimmäisenä. Kumpikaan ei oikein päässyt voitollekaan, koska vaikka Tatu oli fyysisesti vahvempi kuin Santeri, niin tämä oli Tatua ovelampi.

Puolen tunnin paini päättyi jälleen samaan asetelmaan kuin viimeksikin – Santeri oli jäänyt alakynteen ja huohottava Tatu makasi hänen päällään. ”Joko myönnät tappios?” hän penäsi, mutta Santeri ravisti päätään. ”En varmasti, koska sit sun ego paisuu näääääääin isoks – ” Santeri yritti levittää käsiään tehosteeksi, mutta Tatun rautainen ote ei hellittänyt. ”Pidätsä mua noin tyhmänä?” tämä irvaili alistamalleen ketulle. ”Huijasinhan mä sua viimekskin”, Santeri huomautti omahyväinen hymy kasvoillaan. Tatun silmät kaventuivat ovelan hymyn hiipiessä tämän huulille. ”Joo niin teit, siitä pisteet sulle. Mut mä en mee toista kertaa samaan lankaan”, Tatu ilmoitti ja kumartui hieman lähemmäs Santerin kasvoja tuijottaen tiiviisti tämän tummiin silmiin.

Santeri kohotti toista kulmaansa haastavasti. ”Etkö?” hän varmisti epäsanttumaisen flirttaileva pilke silmäkulmassaan. Hän kohotti päätään kokeilevasti. Pojat tunsivat toistensa poukkoilevat sydämenlyönnit. ”En”, Tatu vahvisti ja laski päätään vielä muutaman sentin. Sen seurauksena heidän huulensa osuivat yhteen. Santerilta oli mennä taju. Tatu suuteli häntä!

Santerin huulet olivat pehmeät ja makeat, kun Tatu laski omansa varovasti niiden päälle. Hän tunsi vastauksen eleeseensä ja huokaisi mielessään helpotuksesta. Hän ei ollut tulkinnut heidän keskusteluaan lenkkipolulla väärin. Lisäksi Sonja oli ilmeisesti ollut oikeassa. ”Pitää ostaa hänelle jotain kivaa”, Tatu muistutti itseään suudellessaan Santeria. Hän painautui intohimoisemmin toista poikaa vasten ja löysäsi otettaan tämän ranteista. Lopulta hän päästi kokonaan irti ja antoi käsiensä vaellella Santerin pörröisenruskean tukan seassa. Kohta hän tunsi Santerin melko suuret kädet selällään ja huokaisi.

Paini oli nyt vaihtunut intohimoiseen kielten kamppailuun. Santeri ei itse edes huomioinut kyyneltä, joka tipahti hänen sulkeutuneen silmänsä kulmasta, mutta Tatu pisti sen merkille ja katkaisi suudelman raskaasti hengittäen. ”Santtu, sä itket! Oonks mä niin kauhee vai?” hän kysyi hämmentyneenä, vaikkei tarkoittanutkaan viimeistä. Santeri irrotti Tatun selkää hieroneen kätensä ja pyyhkäisi märän tipan poskeltaan hymyillen. ”No et tietenkään! Tää on vaan sitä... Ähh, tää on pitkä juttu.” Hän kömpi istualleen Tatun sängylle ja Tatu kapusi hänen viereensä. Hän katsoi pelokkaasti Santeria peläten kuulevansa jonkin kauhean tarinan, jonka johdosta he eivät voisi koskaan olla yhdessä, ja hän joutuisi pettymään taas kerran.

”No, jos et oo sattunu huomaamaan, ni mä tykkään susta”, hän aloitti. Tatu hymyili onnellisena. ”Kyl mä huomasin, ja sit mä huomasin senkin, et mä tykkään susta kans, mut puhutaan siitä kohta.” Santeri nyökkäsi ja jatkoi. ”No, mä oon tykänny susta seiskaluokalta asti... melkein siitä ekasta päivästä lähtien”, hän tunnusti vuosia sisällään pitämän asian. ”SEISKALTA?!” Tatu älähti eikä kyennyt peittämään hämmästystään. Miten hän ei ollut tajunnut mitään? ”Njuu, tuotahh, joo”, Santeri ähki vähän vaivaantuneena. ”Ja kieltämättä on joskus ollu aika masokistista kattoo sun elämänmenoo vierestä...” hän sanoi vähän alakuloisesti hymyillen. Kaikki Tatun tyttöystävät, ihailijat, hyväksikäyttäjät, juopposeikkailut, paskanpuhujat... Santeri tunsi nuo kaikki, koska kukaan ei kiinnittänyt häneen huomiota eikä siksi välittänyt, tajusiko tai kuuliko hän jotain vai ei.

”Mä oon niin pahoillani...” Tatu henkäisi järkyttyneenä. Hän ei ollut koskaan tullut edes ajatelleeksi, että joku aivan vieras ihminenkin voisi kärsiä hänen edesottamuksistaan. Santeri naurahti: ”Ai miks muka? Ethän sä voinu tietää et joku ’no-lifer lukutoukka, jonka ystävät on säälittäviä’ tykkää susta. Kuitenkin, tää on nyt vähä niinku sellanen dream come true, ja siks mä itken.” Tatu mutristi suutaan Pete-lainaukselle, muttei sanonut siihen mitään. ”Niin no, en kai mä... Mäkin aina huomasin sut, oon jo pitkään aatellu et oot kamalan kiehtova tyyppi, mut sit en jotenki oo kehdannu tulla tekemään tuttavuutta...” Tatu kertoi, ja Santeri tyrskähti. ”Ai sä et oo kehdannu? No huhhuh, kaikki ei uskois jos kuulis!”

He keskustelivat yli tunnin siitä, millaista oli olla homo, miten he olivat ihastuneet toisiinsa, mitä he tekisivät seuraavaksi. Santeri halusi ehdottomasti olla avoimesti yhdessä, mutta Tatu oli vielä epävarma uudesta identiteetistään. ”Mä en tiiä kestänks mä sitä kritiikkiä joka me kohdataan”, hän huokaisi väsyneenä. Hän oli aina ollut huono siinä, koska häntä oli kohdeltu niin julmasti päiväkodissa ja ensimmäisinä kouluvuosina. Santeri kohotti toista kulmaansa tyytymättömänä ja kysyi: ”No kai sä haluut ees olla yhdessä mun kaa?” Tatu kohotti katseensa salamannopeasti Santeriin ja henkäisi: ”Totta kai! Toivottavasti sä et nyt luule, että susta tulee vaan yks nimi mun seurustelukumppanien nolottavan pitkään listaan, koska niin ei todellakaan käy! Mä tiesin jo sillon torstaina ku me juteltiin kunnolla ekan kerran, että sä oot jotain erityistä... Sit mä tajusin, että mä voin oppia luottamaan suhun, ja sit mä tajusin olevani ihastunu suhun...”

Nyt kun mietti, niin kaikki oli oikeasti käynyt todella nopeasti. Vain jokusen päivän tutustuttuaan he olivat tunteneet aivan uniikkia yhteyttä. Tuntui kliseisesti siltä kuin he olisivat tunteneet aina. Kun Santeri oli seitsemännellä luokalla ihastunut hyvännäköiseen, itsevarmaan ja haasteelliseen Tatuun, hän ei ollut koskaan edes kuvitellut, että heistä voisi oikeasti tullakin jotain. Hän oli ihannoinut Tatua niin kuin julkkista, etäältä ja turvassa. Jollain asteella hän oli pelännyt, että jos hän joskus pääsisi lähemmäs poikaa, hänen käsityksensä tästä osoittautuisikin aivan vääräksi – että Tatu olisikin oikeasti se täysi kusipää, jollaisena moni häntä piti.

”No mä toivon, ja uskonkin ettei niin käy. Ja totta kai me mennään siinä aikataulussa joka molemmille sopii, meillä ei oo mikään kiire”, Santeri rauhoitteli. Tatu rentoutui, tuo kuulosti loistavalta. ”Loistavaa”, hän kuiskasikin, käheästi, ja kumartui lähemmäs Santeria. He olivat niin uppoutuneet toiseen suudelmaansa, etteivät kuulleet lainkaan, kuinka ovi aukesi ja joku pysähtyi ovenrakoon.
Kettu naamallesi täältä!

Blogin osoite vaihtunut, foximaailman löytää nykyään nimellä foxrain forest.

DBSK ♥ MCR ♥ Jaeho ♥ Frerard ♥

Dannie

  • ***
  • Viestejä: 53
Ahaaa, arvaappas mitä. Aattelin, et oiskohan tähän tullu jatkoa, ja päätin, et jos on, teen läksyt *kröhm..* ja saan lukee tän sitten palkkioks :_D no suoraan sanottuna en ees uskonu, et on tullu 8'Dd arvaa vaan meinasinko kiljuu ku huomasin et täs on sittenki uus osa ilmestyny :')<3 No joo. Kello oli khyl niin paljon et onneks tajusin pitää suuni kiinni xD lol. No rupesin kyl hihittelee ja rupee tekee läksyjä. Oli kyl tuskaa :D (paitsi espanja ja kiinnosti varmaa iha sikana). Koko ajan vaa ootti et koska pääsee lukee :D no lopulta sit pääs<3 iiiiih.

ja jos nyt menis sitte siihe varsinaisee kommenttiin----


Vih-doin-kin sitä asiaa. Sitä on silleen kyllä odotettukkin 8')<3

Oijjj söpö tuo Santerin reaktio kun Tatu kertoi miten Juhani teki niille :D:D:DD aww.

Lainaus
Hän päätti koskaan olla suututtamatta Santeria, koska ei halunnut tulla ammutuksi Pohjois-Koreaan.

Hajosin tossa aika kivasti :DD hoooo tarviin jeesusteippiii tack.

Lainaus
Hän pelkäsi jo valmiiksi Peten puolesta, kun poika joutuisi hänen hampaisiinsa kommentoituaan Santeria ja hänen ystäväpiiriään
<3 Voi Pete parkaa.... :D


Lainaus
”Eiku aattelin vaan Petee, et miten mä tapan sen. En osaa päättää kirveen ja lekan välillä”, Tatu mutisi myrkyllisesti.

Mä voin auttaaa !!! Ota kirves :------D mukavampaa. Ei vaa, tää oli kans sellanen awawawwawawwawawawawawwawaww kohtaus ^o^ (vitsi ku käytän hienoja sanoja 8DD). voi sitä Tatua.

Lainaus
”Lets kou insaid, mister”, Tatu kehotti kauniisti sanottuna särmikkäällä englannilla.
oukei lets kou ten :----Ddd hiihihihihihiii (okei?) 8D tollee on kiva kirjottaaa enklantiaaa (8 sorrun siihen itte aina ja pelkään ettei kukaa ikinä tajuu x'D mut joo oli taas tärkee tieto 8'(((

Lainaus
”Sä keität hirmu hyvää kahvia”, Santeri kehaisi totuudenmukaisesti.
toi hirmu häiritsee tuolla 8'''D no okei, ei häiritse, mulle tulee vaan semmonen pikkulapsi mielee ('8 tai sit täällä asuvat teinit jotka menee päiväkodin pihalle dokaa vauhtihirmuu okei kiinnosti.

SORRY BRO' I'M GAY ahahahahhaaa ihana<3

okei ja seuraava quote on myös vika quote koska en jaksa quottailla enempää hyvii kohtii koska muuten tää menee pelkästään quottailuks, mutta hyvii kohtii oli kyl silti ppaaaaaaaaaaaljon näiden lisäksi<3 mut tää oli pakko laittaa:

Lainaus
Santeri kohotti toista kulmaansa haastavasti. ”Etkö?” hän varmisti epäsanttumaisen flirttaileva pilke silmäkulmassaan. Hän kohotti päätään kokeilevasti. Pojat tunsivat toistensa poukkoilevat sydämenlyönnit. ”En”, Tatu vahvisti ja laski päätään vielä muutaman sentin. Sen seurauksena heidän huulensa osuivat yhteen. Santerilta oli mennä taju. Tatu suuteli häntä!

oooooooooooooooooooo ! the kiss AW<3 kuolin ♥ luin ton kohan varmaa seittemän kertaa, ennen kuin maltoin jatkaa lukemista :')<3

Oli sillee aaa vihdoinkin ja hih tatu aloitti<3 okei ois ollu outoo jos santtu ois alottanu mut juuu~~~
ja sit se ku tatu vaa "hyökkäs" santun kimppuun, meinasin kiljuu ^wwww^ aaaaaaaaaaaaqqqq <3 hmmm mitäs muuta no vaikka mitä ärsyttää ku en muista mitä piti sanoo ja sit muistan myöhemmin mut en jaksa laittaa >___>>> :D näin tää menee aina.

no sanon vaa et oli hyvä osa ei huono ollenkaan ! 8) ja awww kohta lää loppuu ;___;_;;__;;; angstaan jo valmiiks :d *angstaa* en jaksa kyl angstaa enempää, ei tää viel lopu mut hööö-



AINIIIN VOI TYHMÄ SINÄ KUN TUOLLAISEEN KOHTAAN JÄTIT EI SAA  >8'oo haluun tietää kuka sieltä tulee!!! :D koska se voi olla kuka vaan..

hmmm--- hammaskeiju ? 8) okei en yritä arvaa enempää koska mun arvaukset harvoin osuu oikeeseen.

Joo ei siinä sitte mitään kiitos tästä awwwwittelun täytteisestä osasta ja JATKOA ehdottomasti ja nauti tästä mahtavan loistavasta kommentista ja tää on ihana ja sä oot ihana ja jatko olis ihanaa ja meen nukkuu moi.

rfgih<frhglksfglszfgj kiiiiiitooos jatkoa <3

ps. sori rändöm no ei :D

pervo15

  • ***
  • Viestejä: 6
Et sä jättää tohon kohtaan se on liian julmaa. haluamme lisää jatkoa kiitos!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Ziri

  • Bändäri
  • ***
  • Viestejä: 131
  • 7.3.2010... <3
Voihan.. ööh voihan.. No ihan sama, sä oot ilkeä ;D (no et)! Ei saa jättää tuollasseen kohtaan! Aiaiai. Mutta taidanpa arvata kuka siellä ovella on.. Oisko joulupukki? :D
En suinkaan ole outo..
~Ziri
..Ja pienimmän muurahaisen äiti huusi:
 "Hyvä Jalmari! Tapa se!"

SaranQ

  • ***
  • Viestejä: 32
Kuolin. Naw. Aw. Sä oot liian hyvä ;__; JATKOAAAAAAAA pian. Tä oli ihana. Mä en keksi mitään muuta ku et mahtavaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa! ihii rakastan sun kirjotustyyliä
Let's get drunk and freaky fly

foxrain

  • kettu kääpiöksi
  • ***
  • Viestejä: 513
  • Days before you came, freezing cold and empty.
    • foxrain's world
Paljon kommaa, eahhhh kiiitoooos! ^__^

Dannie: Kiitos kieltämättä mielenkiintoisesta kommentista :"D No ei, piristit mun iltaa, kiitos kiitos^^ Kiva jos mä inspiroin ihmisiä potkimaan itteensä perseelle. Jos joku haluaa inspistä niin mä voin luvata olla postaamatta seuraavaa osaa ennen ku se on saanu jotain tehtyä :") No joo, ehkä vähän ilkeetä muita lukijoita kohtaan 8)

Jesari korjaa kaiken ;) Sori, mun on pakko saada aina tunkea Korea kaikkialle koska oon vaan niin ylitsepääsemättömästi rakastunut siihen maahan 8D Toivottavasti ei haittaa mutta ottakaa se vaikka mun tavaramerkkinä :")

Ja Pete-parkaa on syytäkin voivotella 8) No ei, mutta tuosta kyllä kuuluu vielä samoin ku Petestäkin, tosin siinä joskus tulevassa kakkososassa sitten enemmältikin...

Mä kirjotan Santun repliikit suurinpiirtein samalla tavalla kun mä ite puhun, koska mä oon hirveen (hirmu 8"DDDD) huono kirjottamaan puhekieltä, ja ite siis käytän tuota hirmu-sanaa :D Mutta mun sanavarasto nyt tunnetusti onkin ihan helvetin tyhmä, että en ihmettele jos kuulostaa hölmöltä XD

Ja se meni totta kai niin päin että Tatu hyökkää eikä Santeri =") Ei mitään miettimistä. :P Totta kai teille pitää jotain odotettavaa jättää ;) Cliffhanger, baby.

Äänestys: Kuka ovella seisoo?

Ehdotus                                                              Ääniä
BRITNEY SPEARS                                            1
PÄÄSIÄISPUPU                                                 1 000
HAMMASKEIJU                                                 1
HARRY POTTER                                                3
JOULUPUKKI                                                      1
KAALIMATO                                                        1
KUOLLUT MICHAEL JACKSON                1
PETE                                                                         1
TARJA HALONEN                                             1                            

Palkintoa ei ole mutta saattepa iloisen mielen jos olitte oikeassa :D

Kauniita unia (tulivat ilmeisesti tarpeeseen... XD) No ei nyt oikeasti. Kiitos kommentista! :DDD

pervo15: Kiitos kommasta, kivaa että loppu jätti sinutkin kitumaan >; )

Ziri: Arvauksesi on hu0mioitu :D Olen ilkeä ihminen, tiedän, tappakaa :( Mutta kiitos kommentista ;)

SaranQ: Hahah, kiitos että maistuu :)

Aish, nämä kommentit niin inspaa mua. Itse asiassa en vieläkään ole saanut tuota loppua kirjoitettua mutta en mä kyllä ole kirjoittanut ollenkaan tässä viime aikoina. Nyt uskon että saan tän kuitenkin viimeisteltyä, koska mulla alkoi SYYSLOMA *aaltoja* :D Jatkoakin on ihan luvallista odotella ensiviikon aikana.^^
« Viimeksi muokattu: 16.10.2009 14:44:33 kirjoittanut foxrain »
Kettu naamallesi täältä!

Blogin osoite vaihtunut, foximaailman löytää nykyään nimellä foxrain forest.

DBSK ♥ MCR ♥ Jaeho ♥ Frerard ♥