Title: Esittäen
Alkuperäinen:
Faking ItAuthor: Moretta (jonka luvalla tämä on käännetty)
Translator: Winga
Genre: Angst, Tragedy
Character(s): Harry (Hermione, Ron, Draco)
Rating: S
Warnings: Itsetuhoisuus
Summary: Harry ei ole niin onnellinen, kuin miltä vaikuttaa. Se on kaikki esitystä. Tahtooko hän koskaan lopettaa sitä kaikkea? Jopa pelastajan täytyy tuntea jotakin...
Disclaimer: Hahmot ovat Rowlingin, tarina Moretan.
T/N: Pidän Moretan tarinoista, joten tässä jälleen yksi teille.
EsittäenEsitän olevani onnellinen.
Halaan, nauran, viihdytän, mutta se kaikki on vain petosta.
Valeinnostusta. Valeiloa. Valeonnea.
Mitä antaisinkaan kuullakseni itseni nauravan uudelleen. Kunnon naurua, oikeaa naurua, naurua vatsasta, sydämestä.
Mitä antaisinkaan omistaakseni sydämen.
Mitä antaisinkaan omistaakseni sielun.
En tunne. Olen tunnoton. Muistan, kerran, rakastamisen. Se on epämääräinen pala muistoa, kaiku tunteesta, mutta se on siellä. En vain muista miten se tehdään.
Ei, minä valehtelen. Minä tunnen. Koko joukon asioita. Välinpitämättömyyttä. Kuolleisuutta. Ärtymystä. Vihaa.
Pidän kiinni viimeisestä. Se on elämänviivani, ymmärrättehän, koska viha on kiihkoa ja kiihko voi mennä kumpaankin suuntaan. Se voi olla viimeinen mahdollisuuteni tuntea.
Tahdon tuntea, minun pitää tuntea. Ja jos se, että saan itseni vihaamaan, on ainut keino, niin olkoon.
En ole puhunut Hermionelle siitä. En edes anna Ronin lähestyä aihetta.
Näen heidän kuiskailevan, aamiaisella, käytävillä, oleskeluhuoneessa. He miettivät, mitä minulle on tapahtunut, miksi pikku hiljaa työnnän heitä luotani, miksi silmieni alla on tummat renkaat, miksi olen koko ajan hiljainen, miksi en nuku, miksi pysyn poissa muiden luota elleivät he tule luokseni.
He eivät ymmärtäisi, että yritän suojella heitä.
Suojella heitä minulta. Koska jonakin näistä päivistä saatan räjähtää enkä halua heidän olevan lähelläni, jos se tapahtuu. Kun se tapahtuu. Tiedän, että se tapahtuu.
Joten odotan sen ajan tulemista ja viekkaasti saan heidät kaikki itseäni vastaan, toivoen, että he joskus antavat minulle anteeksi.
Joskus mietin kumpi saa minut ensin, Voldemort vai sieluni kuolleisuus. Ankeuttajan suudelma ei vaikuttaisi, se ei olisi mahdollista. Olen jo vain kuori pojasta, miehestä, joka joskus olin, kuinka se voisi olla pahempaa?
Malfoy on katsellut minua kummasti. Epäilen, että hän tietää jotakin, mutta se ei muuta mitään.
Olen kyllästynyt esittämään onnellista. Kyllästynyt elämään esittämääni elämään. Kyllästynyt elämään.
Joten hyvästi julma maailma ja onnea.
