Nimi: Yksi tanssi vain
Ikäraja: K11
Paritus: Jack/Hanie, Hanie/Hector(Barbossa)
Vastuuvapaus: PotC kuuluu luojilleen, minä vain leikin. Yön kappaleesta Hän tanssi kanssa enkeleiden viimeiset sanat.
Yhteenveto: Jack muistelee menneitä, kun menneisyys ja nykyisyys palaa yhteen
Fandom: PotC
Haasteet: Fandom10 ja Harrastushaaste tanssilla
Oma sana: Mä selailin yks päivä vanhaa paperipinoa ja yhden tarinan otsikko kuului Yksi tanssi vain. Se kuulosti mun mieleen ällöttävän siirappiselta, romantiikkaa, je. Hanie on sama Hanie, joka seikkailee myös pidemmässä PotC ficissäni Laivanupotusta.
Yksi tanssi vain
”Mutta Jack, sehän oli vain yksi tanssi. Ei se niin paljon voinut merkitä.”
Kapteeni Jack Sparrow pohti nuoren tytön sanoja. Sanoja, jotka oli lausuttu vain muutama päivä aikaisemmin huulilta, joita Jackilla oli jo nyt ikävä. Vain yksi tanssi. Tanssi, joka merkitsi Jackille enemmän kuin tyttö osasi odottaakaan.
Jack puristi rommipulloa kädessään. Hän nojasi Mustan helmen kaiteeseen, laivan, jonka hän oli vihdoin saanut, mutta jolla ei ollut enää mitään merkitystä. Ei nyt, kun tyttö oli kadonnut.
Hanie. Niin kaunis, niin nuori. Kadonnut Hector Barbossan mukaan. Tyttö oli suostunut pieneen, lyhyeen tanssiin, jonka aikana Jack oli ollut toinen mies. Ja sitten... Tuulenhenkäys ja tyttö oli poissa. Hanie. Jack muisti vieläkin, miltä tuntui koskettaa tytön norsunluunvalkeaa ihoa, tämän pehmeää poskea ja suudella tämän verenpunaisia huulia.
Aikaisemmin Jack ei ollut rakastunut. Hän oli kyllä maannut useamman tytön kanssa ja nauttinut siitä. Jackilla oli ollut vain yksi tavoite: Musta helmi. Nyt, kun hänellä oli laiva, hänellä ei ollutkaan mitään. Vain laiva ja miehistö. Vain pieniä paloja hänen elämästään.
Hän muisti, miten Hanien ruskeat saappaat kaikuivat, kun he tanssivat Tortugan kapakassa, siellä, missä he aikoinaan olivat tavanneet. Hän muisti Barbossan kateellisen katseen, muisti Hanien hennot kädet ympärillään ja näki jokaisen askeleen uudestaan. Vain rommi auttoi unohtamaan.
Jack muisti, miltä Hanie oli näyttänyt tanssiessaan. Tyttö oli nauranut, hänellä ei ollut ollut sitä miekkaa huotrassa, vaan miekka lepäsi Barbossan sylissä tanssin aikana. Hanie oli ollut kuin enkeli, merirosvoenkeli. Niin kaunis, niin nuori. Hanien hiukset olivat pyörähtäneet tytön mukana ja vaikka hänellä oli ollut vain musta, normaali pitkähihainen ja mustat nahkafarkut, hän oli ollut kauniimpi kuin koskaan aikaisemmin.
Kun pieni tanssi oli loppunut, Hanie oli hämmästyttänyt yleisöään vielä hieman piruetilla. Hän oli niiannut, kumartanut, nauranut. Eikä ollut sanonut sanaakaan Jackille, vain poistunut. Loi häneen nopean, kiitollisen katseen ja katosi Barbossan mukaan. Kuin tulenliekki, tuulenhenkäys. Ja Jackille jäi vain rommi.
Jack huokaisi syvään. Hän katseli rommipulloaan, joka oli vielä puolillaan ja omaksi hämmästyksekseen hän heitti pullon niin pitkälle mereen, kuin vain sai.
”Enpä ole aikaisemmin nähnyt, että jätät tilaisuuden rommin juomiseen käyttämättä”, Jack kuuli liian tutun äänen takanaan ja kääntyi.
Hanie. Nuori nainen seisoi hänen takanaan, vain muutaman metrin päässä. Jack tuijotti naista hämmentyneenä, otti sitten askeleen eteenpäin. Yhden. Toisen. Kolmannen, kunnes oli jo naisen luona, kädet tämän ympärillä, kasvot tämän kasvoja vasten. Ei ollut enää etäisyyttä, ei edes valtamerta. He olivat yhtä.
”Miksi palasit?” Jack ei voinut olla kysymättä.
”Koska sinä merkitset enemmän, kuin Hector. Enemmän kuin kukaan muu”, Hanie sanoi. Hän suuteli Jackin lämpimiä huulia, tunsi miehen kädet vartalollaan, rinnoissaan, kaikkialla. He makasivat Mustan helmen kannella, suutelivat aivan kuin eivät olisi koskaan aikaisemmin suudelleet. Sitten, aivan liian pian, Jack nousi ylös ja ojensi kättään Hanielle.
”Saanko yhden tanssin?”
”Vaikka miljoona”, Hanie vastasi tarttuen käteen. Jack nosti tytön ylös kannelta, siirsi kätensä tämän vartalolle. Hanie puolestaan laski kätensä Jackin hartioille ja he pyörivät, pyörivät olemattoman musiikin tahtiin. Kumpikin tanssi kanssa enkeleiden.
Kun hän vain tanssi kanssa enkeleiden
Tanssi pienen tanssin
Lähti näytöksensä jälkeen kuin tulenliekki vaan
Hän tanssi kanssa enkeleiden
Vain yhden valssin
Vaan tiedän etten koskaan voi häntä unohtaa
