Otsikon perusteella kattelin "tjaa, taas jotai Johnlockia..." ja olin jo kääntymässä takaisin mut sit luin tiivistelmän ja !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Olen yhtä huutomerkkiä!!! Mut mm-hm, lainaanpa ennen tekstin aloittamista nopeaa Mustikselta yhen jutun, jonka huomasin:
Hän oli aina pitänyt petroolinsinisestä kashmirvillaisesta kaulaliinastaan, hän ajatteli ohimennen ← ensinnäkin petroolinsinisen ja kashmirvillaisen välissä on yksi ylimääräinen välilyönti, sitten oikeinkirjoitus olisi: ”petrolinsinisestä” ja ”Kashmir-villaisesta”. Lisäksi lauseesta nyt saa sellaisen käsityksen, että joku muu "hän" kuin Sherlock olisi pitänyt siitä huivista tuon "hän ajatteli ohimennen" - jutun takia.
Nimittäin tuossa on kashmirvillainen kirjoitettu ihan oikein. Se tulee pienellä ja yhteen. Vaihtoehtoinen kirjoitusasu tuolle on sit kašmirvillainen. Ja lisäks 'petroolinsininen' todella on 'petroolinsininen' eikä petrolinsininen. Se on
kaunis väri. Mut valitettavasti hieman muita virheitä löysin:
’’Tässä me olemme’’, Sherlock totesi, ’’Sinä minun haudassani. Mutta tähänhän me olimme kokoajan suuntaamassa. Koko ajan on erikseen. Lisäks jos jatkat replaa tuolla tavalla, että laitat pätkän "Sherlock totesi" perään pilkun etkä pistettä, niin silloin seuraava repla alkaa pienellä alkukirjaimella (tässä tapauksessa sana 'sinä'). Mutta jos taas korjaatkin tuon 'totesi' sanan perässä olevan pilkun pisteeksi, niin sitten toi iso kirjain on ihan oikein.
Hassua, ehkä maailma tosiaan on liian pieni meill molemmille.Meille, ei meill.
Hänen äänenesä hiipui puheentekeleensä loppua kohti.Äänensä, ei äänenesä.
Hän puristi huuliansa tyytymättömänä.Huuliaan, ei huuliansa (omistuspääte on tarpeeton tässä -- huh, mulla oli itellä aikoinani kauheita ongelmia näiden kaa).
Kuin neonvalo keksiyön kaupungissa.Keskiyön, ei keksiyön..... ellei rouva Hudson oo leiponut keksejä koko Lontoolle? :DD
Mutta tuota ajatusta hän ei koskaan myöntäisiPiste puuttuu virkkeen lopusta.
Mmh joo, Mustis sanoikin jo otsikosta, en oo ihan täysin samaa mieltä sen kaa kaikesta (halveksunta, turvaratkaisu yms.) mutta asian ytimestä me ollaan samaa mieltä. Kun mä avasin tän tekstin, mä todella oletin et tää teksti olis englantia (onneksi ei sitten ollut, huh). Suomenkielinen teksti, suomenkielinen otsikko. Englanninkielinen teksti, englanninkielinen otsikko. Mutta toisaalta... jossain tapauksissa saatan ymmärtää sen tyylikeinona (jota voikin sitten vapaasti kritisoida). Tässä kohtaa en kuitenkaan pitänyt siitä. Tää teksti
ansaitsis jonkun hienon suomenkielisen otsikon, jonkun kuvaavan mutta ei liian kuvaavan, voi luoja oon ite niin surkea keksimään otsikoita...
Tästä kyllä hieman näkyi se, et tää on kirjoitettu nopsaan, ja vielä yöllä, sinuna olisin odottanut aamuun ja jäänyt editoimaan tätä -- mutta toisaalta, musta vakavasti tuntuu siltä että mä en olis saanut mitään läheskään näin hyvää tuossa ajassa. :DD Joten oot kyllä huikean nopsa kirjoittaja suhteutettuna laatuun! Mutta Mustiksen tavoin munkin on kritisoitava tän tekstin ulkonäköä (joka olis ajanut mut tieheni ellei tiivistelmä olis ollut niin houkuttava). Nää on tietty puhtaasti makuseikkoja, mut mä en ite pitänyt noista sisennyksistä (välilyöntejä ennen uuden kappaleen alkua) vaan olisin tahtonut ihan kunnon enter-napin painalluksen väliin. Plussaa kuitenkin siitä, et replat oli sentää omilla riveillään! Niiden asettelussa ei oo mitään moittimista.
Pidin ihan hirveesti sun jostai rohkeista sanavalinnoista! Et valinnut mitään tylsää taivaansinistä tai tummansinistä tai vaaleansinistä tai mustikansinistä, vaan otit
petroolinsinisen. Kashmirvillainen oli myös ihana yksityiskohta, samoin vertauskuva "kuin neonvalo keskiyön kaupungissa", oih! Sherlockin viimeinen repliikki sai mut ihan asdfghjkl, koska Reichenbach ja kaikki ne sadut ja tsiisus. Tuli kauheet feelsit. </3 Mut haha, pakko tarttua vielä yhteen juttuu Mustiksen kommentissa! Meinaa se oli kirjoittanut et
"esimerkiksi se, miten aurinko nousee idästä (luonnollista ja kaikkihan sen tietää, mutta silti oli mukavaa lukea se)" ja tuota... mä en tiennyt? :DD Mulla on valtavasti tietoa monista asioista, mut tän suhteen olin täysin tietämätön. Siis mitä hittoa oikeesti?!?! Mite se voi nousta idästä, jos sitä tuijottaessa se aurinko kuiteki näyttää olevan suoraa edessäpäin?! Ja kumpi suunsa itä ees on, vasen vai oikea?! Oh my gosh...
Pelkäsin, että tulikohan tästä vähän liian tekotaiteellinen kaikkine kielikuvineen..
Jos jonkun sanan tahtoisin poistaa suomen kielestä, se olis 'tekotaiteellinen'. Siis aaaaah! Taide on taidetta. Liittäisin tekotaiteeseen "liian hienon kielen/muun asian" sijaan ehkä kaupallisuuden ja rahanahneuden. Että se motiivi tehdä taidetta ei lähde itsestä, vaan tuottojen karruttamisesta. Toisaalta, voihan tässäkin yhteydessä joskus syntyä jotain, mitä muut nimittää taiteeksi... Pointtini kuitenkin on se, että älä kutsu omia tuotoksias tekotaiteellisiks! Tai pelkää sitä, että tuliko liian tekotaiteellinen. Koska lukijoita on niin erilaisia ja kaikki tykkää eri asioista! Mun mielestä tässä oli ihan sopivasti esim. vertauskuvia, tai no, ehkä aaaaaaavistuksen olisin jotain karsinut, siis kertonut yksinkertaisemmin, selkeämmin, mutta seikka on niin mitätön etten ees viitti syventyä tähän tän enempää. Mun mielestä tää teksti oli edelleen tosi rohkea muutamien yksityiskohtien osalta, ja näin tässä, ja sussa kirjoittajana, kauheesti potentiaalia. Mieluummin sit kirjoittaa vähän ontuvan ja horjuvan tekstin, joka uskaltaa tehdä erilaisia valintoja, kuin tasaisen ja hyvän, joka pitäytyy vanhoissa malleissa. Jokainen 'kuin' sana tuolla oli kuin musiikkia mun korvilleni, mut se saattaa johtuu ehkä siitä, et mullon nyt sellainen kausi, että (yli)kulutan niitä ite.
Toi omenakohta oli kans joteki ovela viittaus Reichenbachiin, tosin mulla itelläni tuli ekana mieleen Luther (tv-sarja), jossa se päähenkilö Luther (...) syö omenaa ja heittää sen sit maahan. Hah. Mutta tän jälkeen osasin yhdistää tän Jimiin, vielä kun samaan aikaan oli puhe saduista... oh. Tykkäsin hirveesti tästä tunnelmasta, tää oli aluks jotenkin kepeä ja sellainen... vapautunut? Uskon et Sherlock kyllä olikin jollain tasolla vapautunut, kun Moriarty kuoli, koska kyllähän se pelkäs sitä niin paljon. Mut sit lopussa oli jo sellaista haikeutta, mikä melkein sai mut kyyneliin, okei okei, nyt tätä kommenttia kirjoittaessani oon ihan just itkemässä. Goosh. Pitää kerätä itteni kokoon. Noin. Huh.
Uskomatonta miten minimalistisella kielellä sä sait näin suuren tunnelatauksen tähän kirjotettuu. Niin ja hei:
Kiitokset vielä kritiikistä ja kehuista, otan oppia seuraavalle kerralle jos vielä jotain kirjoitan.
Tuolla varmaan pitäis lukee
kun, eikä jos? Ens kerralla vaan suosittelen esilukijaa ja hienoista editoimista, vaikka ei tää paha ollut näinkään. Pidin tästä kyllä ehdottomasti! : ) Kiitos paljon tekstistä, tällä oli hyvä aloittaa sunnuntaipäivä. ♥
//
//EDIT: On vai? Mun wordi oli siis väärässä. :DD Se vaan herjas noita, tyhmä wordi, ei pitäs kuunnella sitä.
Word on
aina väärässä, siks en ees vaivaudu käyttämään sitä. Kotuksen sivut yms. on paljon luotettavampia. :DD
/// AI NIIN! Mähä heitin tän "Sherlock vierailee Moriartyn haudalla" tuol tv-sarjat-topas -- KIITOS KUN KIRJOITIT TÄN! ♥ Musta tuntuu etten saanut nyt lainkaan muodostettuu sanoja siitä, miten paljon feelsejä tää oikeesti muhun aiheutti, olin hei jo itkemässä, mut... aaaaah. KIITOS! <3
////
Sisi, en vieläkään tajua tota ilmansuuntajuttuu. :DD Päinvastoin: sekotit mut entisestään! Ja mä vielä suoritin partiossa suunnistus-taitomerkin... voi
luoja.
///// Kiitos
Sisi-opettaja! :DD Nyt tajusin! Toivottavasti tästä tiedosta on vielä joskus hyötyä...
////// Viimeinen muokkaus: oh vau, tän luettavuus parani huomattavasti heti, kun saatin vähän enteriä tuonne! : ) Nyt tää miellyttää mun silmääni, haha. Good job!