Kirjoittaja Aihe: Kaksoiselämä, K-11  (Luettu 1488 kertaa)

thefirenationattacked

  • naisten nainen
  • ***
  • Viestejä: 63
Kaksoiselämä, K-11
« : 05.11.2012 19:05:20 »
Kirjoittaja: thefirenationattacked
Tyylilaji: tajunnanvirta
Ikäraja: K-11
Haasteet: Itsetutkistelun lukuvuosi

A/N: Nonniin, eka julkaisemani teksti finissä! Kritisoida saa oiken olan takaa, koska en todellakaan ole täydellinen.



                                                                       Kaksoiselämä


Kesällä tyttö on iloa, naurua ja filosofisia ajatuksia elämästä, hän tarkoittaa höyhenen-kevyitä aamukännejä, ruotsalaisia lauluja, tupakansavua yössä, ja kaikkea sitä, mitä ulkopuoliset eivät nää. Tyttö on tulta tulta tulta ja laskee tähtiä taivaalla.

Ennen esitystä hänelle toivotetaan jalan katkomisia, mutta tyttö virnistää, sanoen että se on jo vanha juttu, kaulan katkominen olisi jännittävämpää. Vitsille nauretaan ja luvataan tuoda kukkia esityksen jälkeen, koska tyttö on ystävä ja hänestä välitetään ja hän saa varmasti pian pääosan.
Ulkopuolisille tyttö on vain kasvot ihmisjoukossa, tanssiva jalkapari viimeisessä kohtauksessa. Joku saattaa hämärästi muistaa hänen sanoneen mitä tilaatte ja saisiko olla muuta ja kahvi tulee tuota pikaa.
Ihmiset taputtavat ja hän hymyilee, etuhampaat vinossa, vaikka jääkin seisomaan kädet tyhjinä.

Hän istuu terassin kaiteella, hohkaa valoa pimeyteen, jalan vispatessa kitaran sointujen tahtiin ja muut laulavat, mutta hän on hiljaa. Hiljaa hiljaa hiljaa harmaa savu kohoaa kirpeään yöilmaan rohtuneiden huulien välistä ja savu haisee epäonnistumiselta ja huulet viinalta.
Mutta tyttö on tulta tulta tulta ja hänellä on hauskaa. Hän nauraa ja hymyilee, etuhampaat vinossa, ja poika kuvaamataiteen tunneilta pitää häntä hauskana ja pyytää tupakan jämiä ja pohjat oluesta. Poika hymyilee, niinkuin ystäville hymyillään, eikä puhu tytölle enää.
Tyttö ei osaa laulaa, mutta kesä on lyhyt, niinkuin Tomas Ledin saneli kahdeksankymmentä-luvulla, eikä tyttö ollut silloin vielä syntynyt, mutta hän tuntee klassikot ja hän laulaa laulaa laulaa. Nanananana nana, sommaren är kort, det mesta regnar bort.

Kesä on katoavaista, mutta krapula-aamuna aurinko paistaa, joten tyttö nauraa ei millekkään, tanssii pimeässä, polttaa keuhkonsa puhki ja juo maksansa pilalle, än, yy, tee nyt! Koska pian sataa taas ja tyttö itkee, koska suuri määrä vettä tukahduttaa liekin.

Syksyllä tyttö on hiljaisuus, harmaus ja epätoivo, pieni varjo nurkassa, joka ei ole yhtä kenenkään kanssa, hän on sadepilvet taivaalla ja purkka kengänpohjassa, kaikki ne ikävät asiat, joista ulkopuoliset haluavat eroon. Hän ei ole tulta tulta tulta, eikä hän laske tähtiä.
« Viimeksi muokattu: 05.11.2012 19:08:38 kirjoittanut thefirenationattacked »
Sie sind das essen und wir sind die Jäger!

StaCa

  • Vieras
Vs: Kaksoiselämä, K-11
« Vastaus #1 : 07.11.2012 15:50:42 »
Tässähän oli symppistä kuvailua. Ja tuo alun Tyttö on tulta tulta tulta ja laskee tähtiä taivaalla on hieno. Pikkuisen siellä oli silmään tökänneitä kielioppijuttuja:
höyhenen-kevyitä -> höyhenenkevyitä
kahdeksankymmentä-luvulla -> kahdeksankymmentäluvulla tai 80-luvulla

Kesä on niin usein tuollainen. Kyllä siitä tunnisti monta mennyttä. Om du va här.

thefirenationattacked

  • naisten nainen
  • ***
  • Viestejä: 63
Vs: Kaksoiselämä, K-11
« Vastaus #2 : 09.11.2012 20:44:06 »
Iiik, kommentti! Oikee illan-piristys! Mä aloinkin kirjottamaan tätä, kun rupesin muistelemaan menneitä kesiä ja yritin parhaani mukaa tuoda esiin sitä fiilistä, toivottavasti onnistuin. Kiitti, kun vaivauduit kommentoimaan :D!
Sie sind das essen und wir sind die Jäger!