Ficin nimi: Surrender yourself to me
Kirjoittaja(t): deltotus
Oikolukija/Beta: -music-
Tyylilaji/Genre: humour, romance
Ikäraja: S //Sansku muutti ikärajan uusien sääntöjen mukaisiksi. (:
Paritus/Päähenkilöt: James, Lily/Severus
Vastuuvapautus: Kappale ei ole oma, vaan Billy Talentin Surrender. //Sansku lisäsi vastuuvapautuksen.
A/N: Osallistuu Oi Doris – eli lauluista teksteihin -haasteeseen.
She reads a book from across the street
Waiting for someone that she'll never meet
Talk over coffee for an hour or two
She wonders why I'm always in a good mood
Katselen häntä ikkunasta. Hän lukee kirjaa. Se ei ole epätavallista, sillä hänen periaatteidensa mukaan vauhdikkaaseen elämään voi mahtua niinkin tylsää tekemistä kuin lukeminen. Tämä kuuluu niihin lukuisiin Lily Evansin tapoihin, joita en allekirjoita. Vaikka olen suunnitellut itselleni täydellisen tulevaisuuden hänen kanssaan, en usko, että alentuisin lukemaan kirjoja. Yksikään nainen ei pysty lamauttamaan minua tylsäksi pehmopöllöksi, jonka elämän suurin kohokohta on toimia lasten teekutsujen vierailevana tähtenä. Ei ainakaan muutamaan vuosisataan. Minulla ei ole mitään hätää, jos en satu keksimään Viisasten kiveä ilmiömäisillä aivoillani.
Hän on niin kaunis. Punaiset hiukset varastavat ison osan huomiosta. Ne laskeutuvat keveinä laineina hänen olkapäilleen korostaen vihreiden silmien säihkettä. Yleensä ilmeikkäät kasvot ovat jähmettyneet naamioksi. Odotan edes pientä hymynkaretta hänen kasvoilleen. Silmäni selittävät sen olevan turhaa. Naputtelen sormiani ikkunaan ikuistaen sormenjälkeni lasiin ja mietin, onko joku kangistanut hänet. Pidän sitä hyvin epätodennäköisenä, mutta harkitsen silti meneväni auttamaan pulassa olevaa kaunista neitoa. Tulen toisiin ajatuksiin, kun muistelen viimeisiä 47 kertaa, kun olin tämä vuonna häirinnyt hänen ah-niin-pyhää lukemishetkeään. Jokaisella kerralla olen löytänyt lopulta poskestani Lilyn käden muotoisen läimäytysjäljen. Avuttoman prinsessan osa näytelmässä ei sopisi hänelle. Prinsessoilla on vaaleanpunaiset röyhelömekot, täytekakkua aivojen tilalla ja reilusti vähemmän temperamenttia. Tapitan häntä vielä hetken. Arvelen näyttäväni siltä, että saan pian noukkia silmäni jalkojeni juuresta. En tänään jaksa välittää. Keskityn vain Lilyyn. Ei merkkiäkään haavoittuvaisuudesta tai herkkyydestä. Voima ja itsevarmuus kulkevat käsi kädessä hänen kanssaan kuin jästien jeesusteipillä kiinni teipattuina. Hän on ainutlaatuinen.
Killing time before she struts her stuff
She needs support and I've become the crutch
She'll never know how much she means to me
I'd play the game but I'm the referee
Ennen hän vain vihasi minua. Tosin, uskon hänen yhä inhoavan minua vähintään sydänjuuriaan myöten, mutta toivon väliemme menevän lämpimämpään suuntaan. Minut ylennettiin ö-luokan ystäväksi viime keskiviikkona. Tämän parannuksen syynä on, että kävimme kohteliaan keskustelun ilman raivoamista ja väkivaltaa. Puhuimme säästä. Sirius väittää minun olevan epätoivoinen ja pakkomielteinen. Hän suosittelee viettämään enemmän aikaa Mungon mielenterveysvelhojen kanssa. Koska yritän leikkiä optimistia parhaani mukaan, en masennu parhaan ystäväni puheista. Joka tapauksessa nyt tästä on suunta vain ylöspäin. Ylös taitaa olla pitkä matka, mutta mitäpäs pienistä, kun on itse iso. Ö-luokan ystävän toimenkuvaan kuuluu tarvittaessa tunteenpurkauksien aikana nyrkkeilysäkkinä toimiminen. Nämä purkaukset voi jakaa kahteen luokkaan: psyykkisiin ja fyysisiin. Jaottelu ei muuta tosin mitään, sillä olen joka tapauksessa molempien uhri. Viimeisten kolmen vuoden tutkimusten tuloksena Lily mieluummin viettäisi hääyönsä Voldemortin kanssa, kuin suostuisi luottamaan minuun. Se on minusta jo paljon. Henkilökohtaisesti en pidä Voldemortia hääppöisenä sulhasehdokkaana.
Olen vannonut suurta ja kuolematonta rakkauttani hänelle viimeisten laskelmieni mukaan 78 kertaa tämän vuoden puolella. Jokaisesta 78 kerrasta olen saanut vastaani raivoryöpyn tai naisellisen läimäytyksen poskelle. Olen kestänyt kaiken urheasti valittamatta, mutta minusta hän käyttäytyy nurinkurisesti. Siinä ainoassa jästielokuvassa, jonka olen nähnyt, mies joutui vastaavan kohteeksi, kun kertoi pettäneensä naista. Käteni kulkeutuu puolihuolimattomasti pörröttämään pääni päällä sijaitsevaa karvakasaa, jota usein myös tukaksi kutsutaan. Tätä menoa sekin harvenee ja häviää turhautuneisuuteni myötä kuin Siriuksen piparipurkin sisältö. Kaljuus, täältä tullaan!
Surrender
Every word, every thought, every sound
Surrender
Every touch, every smile, every frown
Surrender
All the pain we've endured until now
Surrender
All the hope that I lost, you have found
Surrender yourself to me
Luulen tuntevani hänet, mutta en tunne. Hän on arvaamaton kuin vesikauhuinen Justin Bieber. Se minua juuri ihastuttaa. Ei siis Justin Bieber, vaan se arvaamattomuus. Aivot tuovat toki oman lisänsä hänen viehättävyyteensä. Tylypahkasta löytyy sellaisia tyttöjä mielin määrin, joiden älykkyysosamäärä jää miinuksen puolelle. Ne harvat jotka erottuvat edellisestä idioottiporukasta ovat lähes poikkeuksetta rumia, kuolaavia, inhottavia, karvaisia tai muuten omituisia. On olemassa yksi poikkeus, ja se on hän. Yllättävää, eikö? Lily on yleisesti tunnettu hyväsydämisyydestään ja hän onkin aina suojelemassa rumia ankanpoikasia, kiusattuja rasvatukkaisia luihuisia ja sydänsuruisia kolmasluokkalaisia. Pitäisikö minun valmistaa monijuomalientä, juoda sitä Ruikulin hiuksilla terästettynä, hurmata Lily ja lentää saman tien Pääsiäissaarille romanttiselle häämatkalle? Voisin astella hänen eteensä, ja hän olisi heti minun pauloissani, koska näyttäisin siltä säälittävältä rasvaklöntiltä, jonka kanssa hän viettää mieluummin aikaa kuin minun. Hyvin omituista. Kuka viettää aikaa koukkunenäisen rasvaletin kanssa, kun voisi valita komean ja suositun huispaajan? Ja oikea vastaus on… *rumpujen pärinää* …Lily Evans! Onnitteluni voittajille, ja toivotan hyvää illanjatkoa. Voitot voi noutaa kautta maan Jorma & Jokamaunrakeet- kioskeista. Minun ei tarvitse vilkaista kuponkia varmistaakseni häviöni.
Olen tottunut voittamaan, mutta tänään en sitä tee. En onnistu. Huomenna arpa voi suosia minuakin. ”Eteenpäin”, sanoi mummo lumessa.
Even though I know what I'm looking for
She's got a brick wall behind her door
I'd travel time and confess to her
But I'm afraid she'd shoot the messenger
Tiedän helvetin tarkkaan, mitä haluan. Jos kertoisin tämän Anturajalalle, hän nauraisi puolikuolleena lattialla ja yrittäisi samalla tanssia ripaskaa Beethovenin tahtiin. Hän on vain sattunut olemaan paikalla, kun olen joutunut käymään läpi ah-niin-traagisen-elämänvaiheeni, joka tunnetaan paremmin puberteettina. Tämän karmean vaiheen aikana Sirius on joutunut kuulemaan ylenpalttiset rakkaudentunnustukseni Lilylle, ja ajoittaisen turhautumiseni tuohon tyttöön, kun olen kironnut hänet maan alle kahdeksan kielen jokaisella kirosanalla. Jälkimmäistä en ole tehnyt koskaan punapään ihastuttavassa seurassa, koska arvostan liikaa henkiriepuani. Olen kyllä siitä huolimatta ollut koko ajan samaa mieltä Lilyn ihanuudesta. Mikäli tunnen Anturajalkaa, hän uusisi valtavan naurunpyrskähdyksensä tässä kohdin, ja joutuisin odottamaan kolme varttia ennen kuin hän saisi muodostettua kokonaisia lauseita. Parempi vaihtoehto on minun itsetuntonikin kannalta jättää kertomatta mitään vastaavaa hänelle, koska hän keksii jo nyt tarpeeksi virnuiltavaa minun ja Lilyn viha-rakkaussuhteesta, joka on esittänyt vasta huonomman puolensa minulle.
Jos henkistä itsepuolustusta on mahdollista harjoittaa, uskoisin Lilyn sitovan vyötäisilleen mustan vyön. Hän olisi lajinsa legenda ja voittaisi jokaisen vastustajan. Hänen harmikseensa lajia ei ainakaan vielä löydä virallisten olympialajien uljaasta joukosta.
Lily on ainakin kehittänyt melkoisen vastustuskyvyn minua kohtaan ja tuntuu hylkivän minua kuin tarttumatum-loitsulla varustettu anorakki vettä. Tämäkin on hieman ontuva vertaus, sillä loitsun kuluessa sen teho heikentyy, mutta Lily Evans pitää minuun kahden metrin turvavälin, kunnes kuolema meidät lopullisesti erottaa.
I think I found a flower in a field of weeds
I think I found a flower in a field of weeds
Searching until my hands bleed
This flower don't belong to me
I think I found a flower in a field of weeds
I think I found a flower in a field of weeds
Searching until my hands bleed
This flower don't belong to me
This flower don't belong to me
Why can't she belong to me?
Tänään elämäni taisi romahtaa. Päivä alkoi hyvin. Muodonmuutosluokan edessä juttelin Lilyn kanssa melkein niin kuin ihmisillä on tapana. Sitä olisi voinut kuvata sivistyneeksi. Sain hänet jopa nauramaan. Se on suurin saavutukseni tähän mennessä. Tunsin toivonkipinän kasvavan liekiksi sisälläni. Ehdin jo riemuita. Olin varma päivän onnistuneisuudesta. Asia ei ollutkaan niin.
Paikalle pöllähti inhottavan limainen klöntti nimeltä Severus Kalkaros. Hän ei katsahtanutkaan minuun, vaan suuntasi suoraan Lilyn luo, naurahti ja suuteli tätä suoraan huulille minun töllistellessä järkyttyneenä vieressä. Lily kietoi sirot kätensä Ruikulin niskan taakse ja vastasi suudelmaan turhan innokkaasti. He olivat liian rakastuneita huomioimaan muuta maailmaa keskittyessään kaulailemiseen.
Tarvittiin Kelmien komppanian loput kolme jäsentä pitämään minusta kiinni, jotten ryntäisi kädet ojossa kuristamaan Kalkarosta erittäin raa’asti ja väkivaltaisesti. Minun olisi tehnyt mieli muuttua hirveksi ja runnella Ruikuli sarvillani niin pieniksi palasiksi, että hänet olisi voitu haudata tulitikkuaskissa limaisten sukulaistensa läsnä ollessa keskelle Kiellettyä metsää, jossa hänen hautansa peittyisi sammaliin hämähäkit ja muut kaltaisensa iljettävät olennot seuranaan. Muiden rohkelikkojen katseet kohdistuivat minuun. Osa heistä oli peloissaan, osa ihmeissään ylimitoitetusta reaktiosta ja osa piti minua selvästi järkeni menettäneenä. Olin niin raivoissani, että saatoin näyttää mielipuolelta. Mielipuolenakin taidan olla seksikäs, sillä Michelle Stewart jaksoi luoda minuun ihastuneen toiveikkaita katseita, jotka yrittivät saada minut huomaamaan hänet.
Every word, every thought, every sound
Every touch, every smile, every frown
All the pain we've endured until now
All the hope that I lost, you have found
Istuin tarvehuoneessa. Tikkataulu, johon on taiottu Kalkaroksen kuva, oli muuttunut lukuisista rei’istä lähes tunnistamattomaksi. Huoneen keskellä roikkuva nyrkkeilysäkki heilahtelee yhä viimeisten nyrkinlyöntien jäljiltä. Jälkeenpäin ajateltuna, en toiminut järkevästi. Tein itseni naurettavaksi Lilyn edessä vaikuttamalla mustasukkaiselta. En tarvitse enää Lilyä. Hän pitää luusereista. En ole sellainen. Olen suosittu komea James Potter, jokaisen tytön unelmien täyttymys. Tähän päättyy James Potterin rakastan-Lilyä-mielettömästi- elämänvaihe. Loppujen lopuksi se olikin pelkkää kärsimystä ja jahkailua. En ymmärrä, miten jaksoin sitä niin kauan. Rakkaudeksi sitä kai kutsutaan. Rakkaus on tuskaa ja tappaa vauhdikkaan elämän. Jätetään se siis kokonaan pois päiväjärjestyksestä.
Raahaan Anturajalan tänään juomaan tuliviskiä Tylyahoon vanhan elämäntyylini palauttamisen kunniaksi ja voin samalla kysyä häneltä, jos hän kirjoittaisi minulle listan iskemisen arvoisista tytöistä. Alan taas elää omalla tavallani.
Surrender
I never had the nerve to ask
Surrender
Has my moment come and passed?
Surrender
I never had the nerve to ask
Surrender
Has my moment come and passed?
Surrender
I never had the nerve to ask
Surrender
Has my moment come and passed?
Surrender
I never had the nerve to ask
