Author: Neiti Syksy
Beta: -
Fandom: How I met your mother (suom. Ensisilmäyksellä)
Pairing: Lily/Robin, Lily/Marshall
Rating: K11
Warnings: Seksiin päin viittaava alustus, mutta ei tarkka.
Genre: Ust eli toteutumaton seksuaalinen jännite
Disclaimer: En omista niin mitään kyseisestä sarjasta. Omistan vain vilkkaan mielikuvituksen ja lisäksi Lilyn vihjailut Robinin haluamisesta, joten minä kirjoitin niitä todeksi. En saa rahaa kirjoituksillani.
Summary: Lilyn suloinen uni.
A/N: Teksti osallistuu Salainen ystävä -haasteeseen ja tämä on SparklingAngelille. <3 Tekksti osallistuu myös Multifandom-haasteeseen, tietenkin fandomilla HIMYM.
Tämä teksti on lyhyt pätkä siitä, mitä kenties Lily voisi haaveilla unissaan. Mietin pitkään, teenkö tästä K18-version, mutta päätin pysyä tällaisessa hieman kevyemmässä pätkässä, toisaalta tämä oli niin hauskaa kirjoittaa että miksi en voisi hieman vaihtaa miljöötä ja sitten oikein rietastella. Mutta anyways, olkaahan hyvät!
Ainiin ja iso kiitos Saappaaton, että jaksoit lukaista läpi ja hieman kertoa mielipidettä ja korjailla. Kiitoksia sinulle, että univelkani ei tästä näy JA myös nimestä. <3
__________________________________________________________________
SULOINEN UNI
"Lily Aldrin, nosta kätesi ilmaan hyvin rauhallisesti, sillä teidät on pidätetty!" kajahti ääni tyhjässä hallissa. Punahiuksinen nainen nosti epäröivästi molemmat kätensä. Hänellä ei ollut mitään hajua, mitä teki tyhjässä hallissa, päällään ainoastaan topatut rintaliivit ja jokin alaosan ihmeellinen korvike.
"Mitä minä olen tehnyt?" Lily huusi ja vastusti kiusausta kääntyä taakseen katsomaan.
"Rikkeesi on liiallinen seksikkyys, mistä aion rangaista sinua", hänen korvaansa kuiskattiin samalla kun sormet avasivat rintaliivien hakaset auki. Lily tunsi selässään kynnen vetävän hentoa viivaa alaspäin lapaluiden välistä, pitkin selkärangan juovaa. Samaaan aikaan Lily tunsi, kuinka takana oleva henkilö painautui hieman lähemmäksi, ja kuinka pieni kieli lipaisi suoraan hänen korvantaustansa takaa. Hän ei voinut estää itseänsä hieman värähtämässä.
Hallissa oli viileä ja Lily ei rehellisesti sanottuna tiennyt, oliko hän kylmissään vai kiihottunut (todennäköisesti molempia). Hän ei pystynyt sulkemaan suutansa sen jälkeen, kun näki kahlitsajansa. Hän tunnisti kyllä naisen, joka oli ollut Lilyn paras ystävä jo seitsemän vuotta. Seitsemän pitkää vuotta ja ensimmäistä kertaa hänkin antautui heidän yhteydelleen.
Robin Scherbatsky näytti kertakaikkiaan tyrmäävältä. Ei yhtään kuivalta poliisieukolta vaan kuumalta. Poliisinhaalarit olivat enemmnäkin vain sinistä kangasta siellä täällä, antamassa illuusion peittävästä vaatteesta. Lily oli aina ollut hieman kateellinen Robinin rinnoille, jotka näyttivät niin terhakoilta hänen omiinsa verrattuna. Mutta hitot siitä nyt, tärkeintä oli, että Lily pääsi nauttimaan yksinoikeudella kaikesta siitä, mitä hän oli aikaisemmin vain ihaillut kauempaa.
Joten kun Robin nojautui painaakseen huulensa Lilyn huulia vasten, Lily ei epäröinyt käydä kimppuun intohimoisemmin. Se pieni kirsikanmaun vivahde sai Lilyn villiksi ja pian, pian hän saisi tuntea nuo punaiset kynnet ympäri kehoansa. Ehkä jopa kirsikanmakuiset huuletkin.
"Lily? Lilypad?" mumiseva ääni syöksyi Lilyn uneen ja hän heräsi rajusti säpsähtäen. Nainen ei voinut uskoa, mitä juuri tapahtui. Viimeinkin hän näki kuumempaakin kuumempaa unta ja hänen aviomiehensä kehtasi herättää? "Onko kaikki hyvin?"
"On tietenkin, Marshmallow. Älä huolehdi", Lily vastasi miehelleen. Vaikka häntä ärsytti unen yhtäkkinen katkeaminen, ehkä hän voisi käyttää silti sen hyödykseen. "Et jaksaisi herätä sen verran, että voisit tehdä minulle tuhmia?"
Ja kuten saattoi arvata, Marshall oli heti hereillä. Ainakin osa miehestä oli ja se riitti Lilylle. Sillä vaikka Marshall oli kaikkea muuta kuin hänen unessaan oleva seksikäs naispoliisi (Lily koetti epätoivoisesti unohtaa ajatuksen Robinista naispoliisina), mies oli silti hänen aviomiehensä.
Parasta laatua, Lilyn elämänkumppani.
