Kirjoittaja Aihe: Pilviä (junien kuulutuksia ja korkokenkien kopinaa), S  (Luettu 1800 kertaa)

Contessa

  • ***
  • Viestejä: 711
ikäraja: s

-

Sinä lupasit meille pilvikaupunkeja heliumpallojen purjehtiessa kauemmas, talvinen sade putosi pisaroina nenälleni mutten uskaltanut hymyillä. Sinun suusi nurkat kääntyivät vinoon.
Minä tiesin aina (tiesinhän?), mutta sinä kai aina uskoit elämän porttien aukeavan meillekkin vielä joskus.

Kahvilan nurkassa oli petunioita ja sinä sanoit niiden olevan kauniita, minä pidin enemmän ruusuista mutta pysyin hiljaa. Moottoriteiden tuulet tarttuivat huiviisi ja piirsit tähdistön huuruiseen ikkunaan.
Sinä etsit minulle Pohjantähden ja piirsit sen päälle sydämen.

Sinä yritit pelastaa minut vaikka olit rikki itsekin, repaleisia laastareita käsivarsissa ja liikaa meikkiä, hame sotkua jaloissa ja mutaa korkokengissä. Kaksi katkennutta, murtuneilla käsillä korjattu ei voi kestää, ja ehkä sinäkin jotain aavistit, sillä sinunkin silmissäsi tulet jäätyivät.

Jätit huulipunajälkiä kylpyhuoneen peiliin, korkokenkien kopinaa käytäviin ja puuterihuiskun pöydälle, minä siivosin ruusunlehtiä lattialta ja itkin.
Enhän minä verijälkiä seuratessani piikkejä huomannut, vaikka elämän arpia etsiessäni kohtalo korvaani kuiskailikin. Minä kuulin vain hunajaa äänessäsi ja tuulten huminaa rautatieaseman penkillä. Sinun junasi ei koskaan tullut tai ehkä myöhästyit.

Meidän pilvikaupunkimme leijuivat hiljalleen pois.

Sinun huulillasi maistoin elämän värikirjon lisäksi kuoleman talven vaihtuessa kesään, ja kuiskatessasi "au revoir" korvaani minä tiesin sen päättyneen.

Minun ääneni hukkui saapuvien junien kuulutuksiin huutaessani perääsi.
« Viimeksi muokattu: 22.06.2012 05:11:57 kirjoittanut Contessa »

tumblrpoetryicons
'til the veins run red and blue

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 847
Vs: Pilviä (junien kuulutuksia ja korkokenkien kopinaa), S
« Vastaus #1 : 13.06.2012 21:33:21 »
Heipat kommenttikampanjasta!

Näin lyhyttä tekstiä, jossa ei ole juurikaan alkutietoja, on oikeastaan todella hauska kommentoida. Olen tässä nyt miettinyt noin vartin, mitä kaikkea sanottavaa mulla on tekstistä ylipäätään ja myös sen sisällöstä. Olen miettinyt ikuisuuden tekstin tapahtumia, sen kirjoitusasua ja yrittänyt saada kiinni henkilöhahmoista, joista en kuitenkaan ole saanut kunnolla otetta, vaikka olenkin luenut tämän nyt kolme kertaa enemmän tai vähemmän huolella. Ja itseasiassa tykkäsin siitä, miten arkipäiväiseltä, ohivilahtavalta ja etäiseltä tämä tuntui. Teksti vain ikään kuin kulki silmien ohitse, porautui tajuntaan, mutta kun sen oli lukenut, se ei jättänyt suurta muistijälkeä, ja kun aloin miettiä, miksei, ymmärsin, että eihän siinä ollut mitään, mikä sen jäljen olisi jättänyt, tekstin tapahtumathan kertovat myös omalla tavallaan unohtamisesta ja siitä, kuinka vaikeaa asioista on pitää kiinni. Hetken jokin tuntuu pysävältä, toisessa hetkessä se on poissa, eikä mitään muuta ole jäljellä kuin muisto.

En oikeastaan itsekään tiedä, mitä tässä selitän, mutta pointtina se, että kokonaisuutena tämä oli hyvin mielenkiintoinen, koska jätit niin paljon arvailun varaan, käytit niin paljon erilaisia kielikuvia, etkä sanonut mitään ihan suoraan, ja siksi, että koko teksti tuntui musta aukkokohdilta, joista osan olit täyttänyt kokonaan, osan puoliksi ja osan jättänyt kokonaan tyhjiksi, ja tykkäsin siitä kovasti.

Tekstin rakenne ja sisältö olivat siis mielenkiintoisia, mutta niin oli myös tarina, jonka pitkän miettimisen jälkeen päätin kertovan kahden tytön välisestä rakkaudesta. Aluksi ajattelin kertojan voivan olla myös poika, mutta kielikuvat ja kauniit ajatukset toivat enemmän mieleen tytön.

Tämä on mielipidekysymys, mutta musta sanajärjestys olisi sopinut näin päin paremmin muuhun tekstiin:
Lainaus
mutta sinä kai aina uskoit elämän porttien meillekin joskus vielä aukeavan
-> elämän porttien aukeavan meillekin vielä joskus

Ja sitten löysin vielä pikkuisen typon:
Lainaus
liikaa meikkiä

Kokonaisuutena oikein mukava lukukokemus, tykkäsin!

lindor

  • ***
  • Viestejä: 27
    • one flew over the peacock's nest
Vs: Pilviä (junien kuulutuksia ja korkokenkien kopinaa), S
« Vastaus #2 : 15.06.2012 00:32:31 »
Todella kaunis, haikea teksti. Pidän kirjoitustyylistäsi. Tunnelma oli jokseenkin häilyväinen, ikään kuin teksti olisi ollut vain ajatus, joka harhailee sinne tänne. Ja päällimmäisenä tunteena kaipuu. Ranskalainen hyvästely kruunaa kaiken.
Kiitos lukunautinnosta! :)
Minä
en tiedä
mitään

mutta osaan ajatella

Contessa

  • ***
  • Viestejä: 711
Vs: Pilviä (junien kuulutuksia ja korkokenkien kopinaa), S
« Vastaus #3 : 22.06.2012 05:12:26 »
Solembum, oi, kiitos todella paljon aivan järjettömän ihanasta kommentista! :3 itse ajattelen tekstin femmenä, saahan tämän hetiksikin kokea mutta omasta mielestäni kertoja on liian tyttö ollakseen poika (jos tajuat mitä tarkoitan. :'D) korjailen nuo molemmat, kiitos paljon!

Lindor, aww, kiitos paljon kommentista ja lukemisesta, todella kiva että tykkäsit :3 !

tumblrpoetryicons
'til the veins run red and blue