Kirjoittaja Aihe: Remus | K-11 | Regulus/Remus  (Luettu 2979 kertaa)

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 532
  • 707
Remus | K-11 | Regulus/Remus
« : 31.08.2014 14:21:44 »
Fandom: Harry Potter
Vastuunvapaus: J.K. Rowling omistaa hahmot ja maailman, josta kirjoitan ilman rahallista korvausta - omaksi ilokseni.

Nimi: Remus
Kirjoittaja: Odo
Ikäraja: K-11
Varoitukset: maininta kuolemasta
Genre: yksipuolinen romantiikka, draama
Paritus: Regulus/Remus

A/N: Blokin murtamista jälleen kerran. Tuntuu, että aina kun saan jotain kirjoitettua iskee päälle uusi blokki, haha. Oli kuitenkin hauska kirjoittaa taas tauon jälkeen ja idea tuli eilen yöllä. Oli kuitenkin niin myöhä ja unilääkkeet vaikuttivat, että en voinut heti aloittaa kirjoittamista. Piti miettiä ja kokeilla jonkun verran ennen kuin sain kiinni siitä, mitä eilen olin hakenut takaa. Eikä tästä tietenkään tullut sellaista, mitä olin suunnitellut, haha. Kaikkien palojen piti olla lyhyitä, kuten ensimmäinen, mutta teksti kohdat tuntuivat venähtävän, kun pääsi taas kirjoittamisen vauhtiin. Oli mukava kirjoittaa itselleen uudesta parituksesta ja omasta mielestäni tämä on ihan hyvä. Ei parasta tasoani, mutta ihan mukiin menevä ja tästä sitä voi taas nousta ylöspäin. Mietin otsikkoa useamman tunnin ja ainut, mikä mulle tuli mieleen oli "Remus", vaikka pidänkin sitä vähän hölmönä. Toisaalta ficci kuvaa Remusta Reguluksen näkökulmasta ja käsittelee alusta loppuun Remusta niin ei se nyt kaukaa haettua ole. Tuntuu vain hassulta nimi otsikkona, mutta olkoon. Otsikointi taidot selkeästi pahemman kerran ruosteessa.


Remus

1.

Regulus oli aina pitänyt Remuksesta.

Remus oli käynyt kylässä Kalmanhanaukiolla joskus lomilla. Koulussa Regulus oli tavannut Remuksen Siriuksen kanssa. Niin hyviksi ystäviksi oli yllättävää, kuinka vastakohtia he olivat toisilleen. Rauhallinen Remus, joka luki kirjoja ja Sirius, joka kujeili Jamesin kanssa. Reguluksen mielestä tyyneys oli mukavaa, sellaista ei ollut heillä kotona.

"Regulus, tiedätkö missä Sirius ja James ovat?" Oli pääsiäisloma ja Remus oli tullut taas kylään. "Olen katsonut jo yläkerrasta, mutta kumpaakaan ei näy."

"He ovat varmaan ulkona." Remus lähti kohti aulaa ja ulko-ovea kiitettyään. Regulus olisi halunnut puhua edes hetken pidempään.

2.

"Mitä sinä luet?" Regulus ei ollut keksinyt muutakaan kysyttävää, kun oli huomannut Remuksen kirjastossa. Yksinkertainen ja viaton kysymys, josta Remus ei voisi aavistaa mitään. Oikeastaan se oli ollut juuri sopiva, ei liikaa, mutta ei niin vähäinen että siihen ei tarvitsisi vastata. Pergamenttirullat pöydällä odottivat kirjoitusta.

"Historiaa", Remus vastasi nostaen katseensa kirjasta, johon oli syventynyt. Uurteet otsalla olivat kertoneet Regulukselle, että toinen oli keskittynyt lukemaansa. Ehkä hänen ei olisi sittenkään pitänyt keskeyttää. Eikä Regulus edes tiennyt, mitä hänen olisi pitänyt enää Remukselle sanoa. Sanat tuntuivat unohtuneen, vaikka Regulus olikin miettinyt niitä selatessaan kirjojen selkämyksiä muutaman hyllyn päässä.

"Etsitkö Siriusta?" Remus hymyili ja Regulus hymyili takaisin. "En", Regulus vastasi totuuden mukaisesti ja toivoi, että Sirius ei saapuisi paikalle Jamesin kanssa.

"Etsin kirjaa Tuhat taikayrttiä ja sientä." Regulus ei keksinyt muutakaan sanottavaa ja muisti heti, että hänellä pitäisi olla kirja omana. Se oli ollut listassa lukuvuodelle tarvittavista kirjoista. "Unohdin omani kotiin, eikä äiti ole vielä ehtinyt lähettää sitä minulle." Se oli valhe, mutta eihän valkoinen valhe haitannut.  "Voit lainata minun kirjaani." Remus oli aina ollut kiltti.

3.

Syyskuun 11. päivä. Regulus vaelsi laiturilla ykdeksän ja kolmeneljännestä ja oli kadottanut Siriuksen jo kauan aikaa sitten. Luultavasti Sirius oli etsinyt muut kelmit, sillä nimellä Regulus oli kuullut nelikkoa kutsuttavan. Walburga ja Orion eivät olleet tulleet saattamaan veljeksiä laiturille.
Junaan noustessaan Regulus huomasi siellä olevan täyttä. Väkeä oli käytävillä tai ystäviensä kanssa omissa osastoissaan. Regulus ei löytänyt vaunusta ketään tupatovereistaan ja he saattoivat olla missä vain, eikä heitä ollut näkynyt laiturilla.

Regulus oli nähnyt itseään vanhemman Severuksen luihuisesta, mutta poika oli keskittynyt puhumaan punahiuksisen Evansin kanssa. Regulus tiesi tytön nimen, sillä Sirius oli kertonut hänestä. James oli kuulemma ihastunut Evansiin, mutta Regulus tiesi, että Severus tapaili tyttöä - salaa tosin tupatovereiltaan, mutta Regulus oli nähnyt heidät käytävillä ja tiluksilla.

"Täällä on aika täyttä." Remuksen ääni sai Reguluksen säpsähtämään. Regulus ei muistanut milloin Remus olisi aloittanu keskustelua hänen kanssaan ilman, että lause olisi sisältänyt nimen "Sirius." Mitä asiaa Remuksella olisi ollutkaan ystävänsä pikkuveljelle? Heitä kaksi vuotta nuoremmalla kaiken lisäksi. Regulus hymyili nopeasti ja toivoi, että Remus ei huomannut.

"Niin on", Regulus vastasi lyhyesti. Remus katseli nyt ympärilleen ja etsi katseellaan kelmejä. Niin Regulus ainakin arveli. "Onko sinulla jo istumapaikka?" Remus oli puhunut hänelle toistamiseen, mutta kai se oli vain luonnollista, kun kerran oli aloittanut. "Ei ole."

"Tulisitko istumaan kanssani? Tuolla näyttäisi olevan tyhjää. Luulisin ainakin." Regulus mietti, miksi Remus ei istuisi ystäviensä kanssa. Hänen ei tarvinnut kysyä, sillä Remus kertoi hänelle: "James ja Sirius istuvat tyttöjen kanssa. James tuntui olevan tuohtunut siitä, että Kalkaros oli riidellyt Lilyn kanssa. Sirius seurasi tietysti Jamesia, sillä Lilyllä on hänen mielestään kaunis ystävä. En millään muista tytön nimeä, vaikka viime vuonna en muista Siriuksen muusta puhuneen." Regulus huomasi, että Remus puhui Severuksesta nimellä, vaikka muut kelmeistä käyttivät yleensä haukkumanimiä, kuten Ruikuli tai Snivellus. Remus oli kohtelias, jopa luihuiselle.

"Onko sinulla tyttöystävää?" Regulus ei ollut tarkoittanut sanojaan ääneen sanottaviksi, mutta ne olivat vain karanneet huulilta. Hänen olisi ollut viisaampaa kiusoitella Siriuksen tyttöystävästä tai kysyä, mistä Severus ja Lily olivat riidelleet.
"Ei. Onko sinulla?" Remus virnisti. "Ei", Regulus tunsi punastuvansa, sillä hän ajatteli Remusta. He löysivät istumapaikan ja juttelivat loppumatkan kesälomasta ja tulevasta lukuvuodesta.

4.

Regulus oli tapaillut jo hetken aikaa Oliviaa, joka oli hänen vuosikurssinsa korpinkynsi. Olivia oli hiljainen, mutta viisas ja luki paljon. Regulus piti rauhallisuudesta ja keskusteluista, joita he kävivät yhdessä. Hänen aikaansa vei kuitenkin paljon ystävät, jotka kokoontuivat useasti viikossa. Heillä oli yhteinen päämäärä, sillä pimeyden voimat kiehtoivat heistä jokaista. Myös Regulusta, sillä hän oli halunnut jotain, mitä tavoitella. Hän oli jo melkein unohtanut Remuksen käydessään viimeistä vuottaan Tylypahkassa.

Remus ei enää vieraillut Kalmanhanaukiolla, kun Sirius oli muuttanut pois. He eivät olleet tavanneet kahteen vuoteen.

5.

Remus taisteli Feeniksin killassa. Regulus oli arvellut sitä, vaikka ei ollut saanut siitä varmaa tietoa. Hänelle oli ollut kuitenkin selvää, että James ja Sirius kuuluivat siihen, samoin Peter Piskuilan. Remus oli aina puolustanut heikompia, eikä Regulus ollut uskonut hetkeäkään, että Remus olisi jäänyt pois jostain niin tärkeästä.

Reguluksella oli kuitenkin nyt oma aate, palvella Pimeyden lordia, joukkoa joka tuhoaisi Feniksin killan. Regulus ei ollut kertonut Mestarilleen epäilyksistä Remusta kohtaan. Hän oli salannut tietonsa, vaikka tiesi, että siitä voisi saada rangaistuksen. Hänen ei ollut kuitenkaan tarvinnut kertoa, sillä Severus oli vakoillut Pottereita - entisiä kiusaajiaan, joille kantoi kaunaa. Pimeän lordista oli mielenkiintoista, että Feeniksin killassa oli ihmissusi, vaikka tiesikin Dumbledoren suvaitsevaisuudesta.

Regulus toivoi, että Pimeän lordi säilyttäisi Remuksen hengen. Hän pelkäsi, että jotain niin hyvää katoaisi.

6.

Kuolemansa hetkellä Regulus suri Jamesia, joka oli kuollut taistellessaan vastapuolella. Hän mietti vieläkin, miten Piskuilan oli pettänyt Potterit ja tullut Pimeyden lordin luokse salaisuuden haltijana. Regulus ei tiennyt pitäisikö hänen olla iloinen vai ei, sillä lordi oli epäillyt Remuksen olevan salaisuudenhaltija. Se olisi tarkoittanut kidutusta aina kuolemaan asti, sillä Remus ei olisi koskaan pettänyt heitä. Regulus tiesi sen.

Hän oli iloinen, että Remus oli hengissä. Hän itse kuolisi, mutta se olisi askel Pimeyden lordin kuolemaan. Remus saattaisi pelastua, samoin moni muu, sillä aate johon Reguluskin oli uskonut oli väärä. Regulus ei katunut päätöstään.
« Viimeksi muokattu: 03.09.2014 17:54:41 kirjoittanut Odo »
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Kuurankukka

  • Onnenhileet
  • ***
  • Viestejä: 865
  • T'hy'la
Vs: Remus | K-11 | Regulus/Remus
« Vastaus #1 : 31.08.2014 22:55:12 »
Regulus/Remus-parituksessa on jotain hurjan kiehtovaa, tummaa ja mystistä joka kertaa kun siihen törmää, enkä pettynyt nytkään. Remus toimi nimenäkin itse asiassa aika hyvin, se kertoi kuinka tärkeä Remus Regulukselle loppupeleissä oli, Remus oli Regulukselle eräänlainen valopiste ja kiinnekohta. Kaiken keskellä Regulus jaksoi myös uskoa hyvyyteen ainakin jollain tapaa pitäessään Remusta hyvänä, ehkä Remus vaikutti myös Reguluksen lopulliseen päätökseen vaihtaa puolta?

Pidin tekstistä kaiken kaikkiaan todella paljon: tässä oli mukavan tasainen kulku, joka johti kohti Reguluksen kuolemaa, ilman että teksti oli kuitenkaan mitenkään erityisen synkkä tai ahdistava. Minulle jäi ehkä vähän surullinen fiilis korkeintaan, jotenkin jäi nimittäin tuntumaan ettei Remus koskaan saanut tietää Reguluksen tunteista(?) vaan kaikki jäi pieneksi, huomaamattomaksi salaisuudeksi. Ficci keskittyi selvästi Remuksen hyviin puoliin: kaikkien arvostamiseen, auttamishalukkuuteen, ihmisläheisyyteen ja oikeudentajuun ilman, että hyviä puolia kuitenkaan pakotettiin lukijalle mitenkään liikaa. Tarina oli pieni mutta kiinnostava, Regulus jäi lukijalle samaa aikaan arvoitukseksi mutta tuli myös tutuksi.

Mukavaa että kirjoitit tämän, toivottavasti saat blokkisi pian selätettyä. Kiitos tämän kirjoittamisesta, tykkäsin c:
Einmal ist keinmal


Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 532
  • 707
Vs: Remus | K-11 | Regulus/Remus
« Vastaus #2 : 01.09.2014 00:04:00 »
Kuurankukka, kiitos ihanasta kommentistasi. <3

Remukselle tosiaan jäi salaisuudeksi Reguluksen tunteet. Luulen, että Regulus löysi kirjoissakin oikeudenmukaisuuden vaihtaessaan puolta ja tässä yksi syy siihen voisi olla Remus. Oikeastaan olet ajatellut lukiessasi tekstiä enemmän kuin minä. :'D En mitenkään tarkoituksella nostanut esille Remuksen hyviä puolia (tai miettinyt oikeastaan mitään, kunhan kirjoitin) tai tuohon päätökseen ja  niin pois päin. On mukava kuulla, että lukija huomaa erilaisia asioita, joita ei itse välttämättä ole tullut edes ajatelleeks. Olen vähän sellainen "kunhan kirjoitan fiiliksen mukaan" -tyyppi ja sitten tekstiin eksyy ulottuvuuksia, joita en ole tullut edes ajatelleeksi.
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Zarroc

  • Epäilyttävä hirviö
  • ***
  • Viestejä: 1 379
Vs: Remus | K-11 | Regulus/Remus
« Vastaus #3 : 03.09.2014 16:24:41 »
Kommenttikampanjasta hyvää päivää :3

Uhhuh, Regulus/Remus. Olen aina pitänyt Reguluksesta hahmona, hän on jotenkin niin salaperäinen ja synkkä ja jää usein isoveljensä varjoon. Myös jostain syystä Remukselle parittamisesta olen pitänyt, koska Remus on ihmissusi ja kuuluu luonnostaan pimeälle puolelle, kuten Reguluskin. Heistä tulisi todella hyvä pari, vaikka he ovatkin luonteeltaan niin eriävät.
Otsikkokin kaikessa yksinkertaisuudessaan tiivisti todella hyvin tekstin sisällön 8'D Remushan tässä on koko maailman napa käytännössä.

Mitähän tästä osaisi sanoa... oikeastaan mitään ydinjuttuja ei jäänyt mieleen, kuusi aika tiivistä ja toisiinsa sointuvaa pätkää. Olit saanut mukaan sen, kuinka Remus oli aina kohtelias myös Severuksesta puhuttaessa ja sen, kuinka Regulus kaipasi toisinaan Remuksen rauhallisuutta.

Tässä oli oikeastaan juuri hyvä paketti sellaisenaan, ei minulla ole mitään järkevää sanottavaa.

Kiitos!

~ Zar

Sinä olet minun elämäni valo jonka takana on pimeys
Avasta kiitokset Ingridille & bannerista Vaniljelle.

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 532
  • 707
Vs: Remus | K-11 | Regulus/Remus
« Vastaus #4 : 03.09.2014 20:46:37 »
Zarroc, kiitos ihanasta kommentista! <3

Regulus tosiaan on aivan ihana hahmo. Tämä nyt oli hieman erilainen näkökulma, mitä olen Reguluksesta aiemmin kirjoittanut, mutta hauskaa oli silti. Pitää katsoa, jos saisi joskus lisääkin paritettua Regulusta Remukselle. :)
« Viimeksi muokattu: 17.04.2015 20:52:03 kirjoittanut Odo »
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

haryu

  • pRINsessa
  • ***
  • Viestejä: 2 219
  • the gay ships are the yay ships
Vs: Remus | K-11 | Regulus/Remus
« Vastaus #5 : 03.09.2014 22:48:41 »
Mä en edes tiedä miksi luin, mutta en suinkaan kadu :) mm.. Ehkä vähän raremmat ja inhottavat paritukset vetää mua puoleensa. Tai sitten tuo ihanainen nimi <3
Mulle tulee Reguluksesta mieleen sellainen puhdasverisyysvimmainen vanhempiensa suosikkipoika inhottava pikkuinen kuolonsyöjä. Kiitoksia Siriukselle (tai oikeastaan JKR saa kunnian) siitä että tällainen mielikuva asettui päähäni.
Mä taas ihmettelen miten paljon voi kertoa noinkin vähillä sanamäärillä.
Regulus oli jotenkin sulounen ja tosi mukavn oloinen, ei yhtään sellainen kammotus joka minun pääkopassani piileksii. Remus olisi kyllä loistava pari Regulukselle nyt kun oikeasti ajattelee (se että niiden nimet kuulostaa hienolta yhdessä on totta kai plussaa)
Jes, sivusin aiheesta. Mulla on vaan jotenkin sekava olo tän jälkeen ja sitten se näkyy kommentissa. Wau, vikassa pätkässä oli kyllä pakko nostaa hattua sekä sulle että Reguluksesse. Niin ihanan epäitsekästä ajattelua, jota ei ikinä osaisi odottaa kuolonsyöjältä.
Mutta nyt mä panen pisteen tälle löpinälle. Kiitokset paljon tästö :
-Ways
« Viimeksi muokattu: 18.05.2015 02:29:01 kirjoittanut Otaku »
Myrsky vesilasissa, etten jopa sanoisi. -Biitti

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 532
  • 707
Vs: Remus | K-11 | Regulus/Remus
« Vastaus #6 : 04.09.2014 16:58:55 »
Springways, oi miten suloinen kommentti! <3

Suosittelen tutustumaan enemmän Regulus ficceihin. Finistä lyötyy helmiä, jotka voivat parantaa mielikuvaasi tästä luihuispojasta. ;) Itse tykkään kirjoittaa Reguluksesta ja omassa päässäni Regulus on enemmän sukunsa paineen alle kuin pahapoika. Tietysti näen iänmyötä Reguluksen itsenäisempänä ja vahvempana, mutta Orionin ja Walburgan pojalla(/pojilla) ei ole varmasti ollut helppo lapsuus ja nuoruus. Regulus on päässyt mukaan trilogiaani Suvun ylpeys ja sen innoittamana aion kirjoittaa kokonaisen raapaletrilogian vain Reguluksesta. Siitä voi jo päätellä, miten paljon hahmosta tykkään. :D

Tuossa mainitsitkin, että et uskonut Regulukselta noin epäitsekästä ajattelua, mutta ei pidä unohtaa, että Regulus uhrasi oman henkensä tuhotakseen Voldemortin. Hieno mies, vaikka väärän polun aluksi valitsikin.
« Viimeksi muokattu: 17.04.2015 20:50:17 kirjoittanut Odo »
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Vilna

  • pinkki bebe
  • ***
  • Viestejä: 1 382
  • © Claire
Vs: Remus | K-11 | Regulus/Remus
« Vastaus #7 : 17.04.2015 20:23:18 »
No niin, nyt sitten vihdoin terkkuja KK:sta. c: Pahoittelen tässä jälleen myöhästymistä, vaikka en teinkin jo yksärillä.

Mä valitsin tän tekstin parituksen perusteella, koska en oo koskaan vissiin lukenut mitään tällä parituksella, vaikka tää onkin tosi potentiaalinen. Mieluummin melkein sitä lukisi tästä parituksesta kuin sitä Sirius/Remusta, kun tässä on sellanen erilainen vivahde. Reguluksesta tykkään hahmona kanssa, mutta siitä ei tule koskaan oikein luettua siitä huolimatta. Mä luen ylipäätänsä aika harvoin enää suomenkielistä fanfictiota. :c Tyhmää sinänsä.

Pohdit itekin tuota otsikkoa A/N:ssä ja ymmärrän mitä oot ajanut takaa, mutta toisaalta oisin halunnut jonkun vähän kiinnostavamman. Mulla otsikko vaikuttaa äääärimmäisen paljon siihen, että tartunko tekstiin vaiko en, ja täytyy myöntää että en olis ilman KK:ta varmaan tarttunut. :c Mutta makuasioitahan nää on, ja onhan toi otsikko sinänsä erikoinen ja huomiota herättävä, kun harvoin sitä törmää tämmöseen. Tykkäsin siitä, että tää oli jaettu osiin, ehkä tää olisi ollut raskaampi lukea yhtenäisenä tekstinä.

Tykkäsin tästä tekstistä monesta jutusta: mm. siitä, että Reguluksen tyttöystä oli ilmiselvä naispuolinen Remus, vaikka en kuitenkaan menis sanomaan varsinaiseksi korvikkeeksi, koska mm. Regulus ei periaatteessa edes haikaillut Remuksen perään. En tiiä, oonko väärässä, mutta ehkä tää oli enemmän sellasta haikailua, jonka ei pitänyt johtaa mihinkään, eikä Regulus sitä välttämättä edes toivonut. Kuhan oli ihastunut/rakastunut. Mutta mä olisin silti toivonut sitä ihan actionia Reguluksen ja Remuksen välillä. Tiiän, ettei se ollut tän tekstin idea, mutta silti olisin halunnut. :D

Tosi hyvä teksti blokinpurkutekstiksi! Kiitos tästä. :-*

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 532
  • 707
Vs: Remus | K-11 | Regulus/Remus
« Vastaus #8 : 17.04.2015 21:01:21 »
Kiitos kommentista, Vilna! :) Ei haittaa, että se tuli myöhässä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Regulus/Remus action ois kyllä jees, ehkä joskus tartun ideaan kirjoittaa niistä sellaistakin tekstiä.
“People can have lovers.
They can have friends. They can be together.



But when you think about it,
you’ll see that originally, we’re alone.”

Snouk

  • ***
  • Viestejä: 1 995
Vs: Remus | K-11 | Regulus/Remus
« Vastaus #9 : 14.11.2015 01:53:00 »
En muista lukeneeni paljoa mitään, missä Regulus esiintyy, ehkä sulta jotain? Dunno. Jopa yllätyin siitä, miten kiva tää oli parituksena. Ehkä tää toimi niin hyvin just siks, että pari oli tosi etäinen, homma pysy ykspuolisena eikä Remus mitenkään mystisesti rakastunut Regulukseen tms. Pidin siitä, miten tässä oli vuosien aikajatkumo, mutta Regulus ei missään vaiheessa lähestyny Remusta mitenkään romanttisesti. Jotenkin tosi söpöä kuitenkin, ettei se koskaan lakannut välittämästä, vaan tunteet pysy samoina koulupojasta asti.

Vähän toi eka kappale särähtää. Mä tuskin olisin pitäny tästä, jos kaikki osat olis olleet yhtä tiiviitä kuin toi ensimmäinen. Lähinnä se tuntuu musta muusta tekstistä tosi irralliselta ja sen ois ehkä jälkikäteen voinut muokata sopimaan muuhun. Musta tyyli on siinä ja loppufikissä niin erilainen, ettei ne tunnu kuuluvan yhteen. Tyyliero on ehkä suurimpana se, miten irtonaisina repliikit siinä leijailee.

Lainaus
Heitä kaksi vuotta nuoremmalla kaiken lisäksi.
Nuoremmalle? Kun jollekin puhumisesta tossa kohdassa puhuttiin, jos oikein tajusin.
"Whenever I'm sad, I just stop being sad and be awesome instead!"
-Barney Stinson

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • ***
  • Viestejä: 2 076
  • Sateenvarjounelmia
Vs: Remus | K-11 | Regulus/Remus
« Vastaus #10 : 07.12.2015 22:30:33 »
Hihips, jouduit yllätyskommentoinnin kohteeksi! (Ja kyllä, se pitää ilmoittaa erikseen, tietenkin.)

Olin vähän epäileväinen tästä parituksesta, mutta koska Remus, niin päätinpäs lukaista. Ja voi ei, Regulus on näissäkin niin suloinen (kuten sun joulukalenterissakin), etten kestä. <3 Kokonaisuus on kaikin puolin lutuinen, tuot ihanasti alkuun nuoren pojan ihastusta esiin, joka ei sitten iän myötä taidakaan kokonaan hävitä, vaan jää taustalle. Loppu oli kamalan haikea, mutta kaunis.

(Ja koska quotaus on rakkaus.)
Lainaus
Remus oli puhunut hänelle toistamiseen, mutta kai se oli vain luonnollista, kun kerran oli aloittanut.
Voi suloinen Regulus, en kestä sinun kanssasi. <3

Lainaus
Hän pelkäsi, että jotain niin hyvää katoaisi.
Tämä oli suunnattoman awwituskohtauksen aihe, koska tuo on niin suloisesti ajateltu ja... <3

Lainaus
Hän oli iloinen, että Remus oli hengissä. Hän itse kuolisi, mutta se olisi askel Pimeyden lordin kuolemaan. Remus saattaisi pelastua, samoin moni muu, sillä aate johon Reguluskin oli uskonut oli väärä. Regulus ei katunut päätöstään.
Lopusta jo sanoinkin, että se on kamalan haikea, eikä sitä yhtään helpota se, että tietää miten Remuksen kirjoissa käy. Ei tämä ihan särkenyt sydäntäni, mutta todella ihana kohta kuitenkin.

Tämä oli oikein ihana kokonaisuus, ja viakka pieniä töksähdyksiä ehkä tekstissä olikin olevinaan, ei mitään liian häiritsevää. Kiitos tästä. <3


I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache