Kirjoittaja Aihe: Salkkarit/Menolippu Mombasaan crossover: Matkalla Mombasaan, k11, Jusa/Miia, het,  (Luettu 1247 kertaa)

Pipe

  • ***
  • Viestejä: 975
Title: Matkalla Mombasaan
Author: Pipe
Rating: k11
Fandom: Salatut elämät & Menolippu Mombasaan // Beyond merkitsi fandomit otsikon eteen ja lisäsi alkutietoihin
Genre: fluffy, romance, angst, death
Pairing: Jusa/Miia, Saku/Miia, Pete/Kata
Summary: Miia menee sairaalaan ja tapaa Jusan, joka päättää viedä Miian, Peten, Katan ja itsensä Mombasaan. Lippuja ei vain ole tarvittavaa määrää, voittaako ystävyys vai rakkaus? Vai peräti molemmat?
Disclaimer: Öh. Salkkarit ja hahmot kuuluu tekijöilleen (mtv 3 sun muut) ja Menolippu Mombasaan kuuluu niille jotka leffan käsikirjotti/ohjas/näytteli maailman parhaassa leffassa.
A/N: Nii siis pyörin tos yks päivä netissä ja salkkarit sivuilla kun kattelin tota kun Venla tuli takasin Salkkareihin ja sit kattelin mitä tyttö on täs välil tehnyt ja touhunnut. Sitte tuli jostain silmille sellainen juttu et Venla ja Joonas on näytellyt jokunen vuosi sitten yhdessä Ronja Ryövärintytär kesäteatteri esityksessä. Venla ollut Ronja ja Joonas Birk... Arvatkaa nauroinko? :'D Ja sitten aattelin just Menolippu Mombasaan leffaa ja sitä, kuinka Jusa ja Pete sairasti syöpää nii ja Miia kuoli siihen aivokasvaimeen (syöpä) ja niimpä sitä sitten juolahti idea mieleen ja ehkä niinkun liian herkullinen jättää toteuttamatta. (varsinkin kun mun twc-taustalla.... :'D Joo Venla ja Joonashan eivät ole kaksosia, mut sisaruksia joka tapauksessa) ni vähänkö mä olen fall in love tähän Jusa/Miia kuvioon :'D

___________________________


Prologi:

Kaikki alkoi siitä, kun Miia sairastui ja joutui sisään sairaalaan. Miia oli kävellyt sairaalalle Sakun kanssa, mutta Miia ei päästänyt Sakua sairaalaan sisään. "Mä en halua, että sä tuut, mua sattuu jo tarpeeks muutenkin" tyttö oli sanonut pojalle ja puri huuliaan, jotta ei itkisi. Poika otti tytön syliinsä ja lohdutti tyttöä, "mä tuun katsoon sua joka päivä. Mä lupaan!" poika vakuutteli tytölle. Miia irrottautui Sakun halauksesta ja painoi huulensa hellästi pojan huulille. "nähään, ainakin toivon niin" Miia sanoi Sakulle surullisena ja Saku veti Miian uudestaan syliinsä.

Miia käveli ovista sisään ja suuntasi ohjekylttien mukaan osastolle. Miia lähti kävelemään kohti osastoa ja mietti samalla mielessään, että tämä olisi se paikka, jossa hän viettäisi viimeiset hetkensä.  Miia tiesi sen, että selviytymismahdollisuuksia hänellä ei ollut lähes ollenkaan, silti hän oli valmis taistelemaan niin kauan kuin se olisi mahdollista. Hän taistelisi itsensä, Sakun ja isän ja Kallen vuoksi. Miia tiesi olevansa myös kaiken velkaa äidilleen. Äitikin oli urheasti taistellut loppuun asti. Miia hymyili mielessään, tuntui kummalta, että Miia muisti äidistään niinkin paljon asioita. Hän oli kuitenkin itse ollut vasta 3-4 vuotias äidin kuollessa. Tuntui ironiselta, että hän itse oli samassa tilanteessa kuin äiti oli ollut. Miia pudisti päätään ja hymyili ajatukselle, että tapaisi äidin kuitenkin joka tapauksessa aika pian.

Miia jatkoi matkaansa eteenpäin, kunnes näki oikean näköiset kyltit ja käveli edessään olevasta ovesta sisään. Aulassa ei näkynyt ketään. Vastaanottotiski oli tyhjä ja Miia mietti hetken, että olikohän sittenkään tullut oikeaan paikkaan ja oli juuri kääntymäisillään kunnes näki kiireissään nuoren miehen lääkärin takissa kulkevan hänen luokseen.

"Jahaas, uusi potilas? Mikä sinun nimi on? Onko sinulla taita vai syopalaisia?" nuori mies kysyi häneltä. Miia katsoi hetken edessään olevaa nuorukaista ja mietti oliko tämä jokin lääkäri vai opiskelija, kun tämä kyseinen nuorukainen oli melkein hänen ikäisensä. Samassa kuitenkin hoitajan vaatteissa oleva nainen tuli paikalle "Jussi, NYT! Vie ne tavarat ja vaatteet samantien, sinne mistä ne otitkin!" Nuorukainen lähti naureskelleen juoksemaan karkuun ja vei luultavasti tavarat ja vaatteet pois. Samassa hoitaja käännähti Miia kohti "Miia Laitela, otaksun?", hoitaja hymyili ystävällisesti ja Miia vastasi "joo, mä olen Miia Laitela", ja ojensi kätensä. "Sari", hoitaja vastasi tervehdykseen ja kertoi Miialle mistä tämä löytäisi uudet vaatteet yllensä ja käski laittaa siviilivaatteensa pussiin, jonka hän antoi tytölle. Miia meni pukuhuoneeseen ja vaihtoi vaatteensa ja käveli takaisin Sarin luo ja ojensi pussin, jossa olisi hänen omat vaatteensa. Miia tiesi, että hän ei tuskin koskaan enää tulisi laittamaan vaatteita päälleen. Sari hymyili Miialle ja ohjasi hänet huoneeseen, jossa oli kaksi sänkyä, mutta molemmat olivat tyhjiä.  "Vai olisitko halunnut huonetoverin?" Sari kysyi ystävällisesti tytöltä, mutta Miia hymyili ja pudisti päätään. Sari sanoi Miialle vielä jotain huomisen aikataulusta, jollon Miialla olisi ensimmäinen sädehoito ja Sari kertoi vinkkejä hoidoista. Miia nyökkäsi Sarille ja pian nainen lähti Miian huoneesta. Miia rupesi ahdistamaan heti tämä huone, se ei ollut yhtään hänen näköisensä ja Miia päätti lähteä katselemaan olisiko aulassa jotakin lehtiä, joita voisi lukea.

Miia oli ollut sairaalassa jo viikon ja päätti, että nyt tämä huoneessa oleilu saisi loppua, tai hän ahdistuisi vielä pahemmin. Sakun vierailutkaan eivät yhtään helpottaneet asiaa. Miia avasi huoneensa oven ja astui huoneesta käytävälle ja suoraan sanottuna törmäsi uuteen poikaan. "oih, sori, mä en kattonut eteeni!" Miia sanoi hädissään pojalle. Poika hymyili vastaukseksi "mä oon Pete, ootsä uus täällä?"  Miia hymyili ja nyökkäsi pojalle "Joo tulin tänään, mä oon Miia, kahdella i.llä" Pete hymyili Miialle "Olitsä menossa johonkin?" poika kysyi tytöltä. Miia nyökkäsi ja vastasi "joo aattelin mennä kattoon olisko aulassa jotain lehtiä mitä vois lukee tai jotain, kun mä oon yksin tuola huoneessa ja mua ahdistaa." Pete otti Miiaa kädestä kiinni "no sit sä tuut mun mukaan, mä esittelen sut Jusalle, se on mun huonetoveri ja keksii meille ihan varmasti jotain tekemistä. Sitäpaitsi Jusalla on tänää synttärit 18-wee, et kai sitäkin pitää vähän juhlistaa, ainakin jollain tapaa." Miia hymyili Petelle ja lähti pojan matkaan. Poikien huone sijaitsi lähes vastapäätä hänen omaa huonettaan. "Jusa, mulla on sulle synttärilahja, se olis tässä. Sen nimi on... öö mikä se olikaan?" Pete katsoi kysyvästi Miiaa joka kurtisti kulmiaan hymyillen toiselle pojalle. "Miia. Mut anteeks nyt vain pojat, mut mä seurustelen ja mun poikaystävän nimi on Saku!" Miia vastasi kaksikolle jotka hymyilivät hänelle vain yhtä leveämpää hymyä. "Kerran sitä vain eletään, ja ei sitäkään kertaa enää kauan!" toinen pojista vastasi hänelle, samassa Miia tunnisti, että poika oli sama, joka oli ollut häntä vastassa, kun hän oli tullut sairaalaan. Mikä pojan nimi olikaan ollut? Juuso?  "No mä aattelin ainakin taistella sen mitä pystyn!" Miia vastasi pojalle ja poika hymyili tytölle surullisesti. "Jusa!" poika esittäytyi ja Miia tarttui pojan käteen ja sanoi pojalle hymyillen oman nimensä. Samassa kun Miia oli tarttunut Jusan käteen hän tunsi kevyttä kuplintaa mahanpohjassaan ja samassa Miia ajatteli Sakua. Saku olisi hänen poikaystävänsä, ei tuo poika. Silti Miia huomasi tuijottavansa Jusan täydellisen sinisiin silmiin.
« Viimeksi muokattu: 10.03.2016 19:25:47 kirjoittanut Pipe »
Yritän vain hymyillä, vaikka olen jo kuollut sisältä <3
♥Polseres Vermelles- Polseres amunt♥
Tuuli Lumi<3Draco Malfoy
Drarry♥
Wilmon♥
Edmar♥ *bromance*

♥Twc♥
♥Tom/Alex♥

Ava by: Ingrid