Kirjoittaja Aihe: Twilight: Auringonnousu, K-11  (Luettu 2682 kertaa)

Deph

  • Herkuttelija
  • ***
  • Viestejä: 589
Twilight: Auringonnousu, K-11
« : 08.08.2010 18:34:20 »
Nimi: Auringonnousu
Kirjoittaja: Deph
Ikäraja: K-11
Fandom: Twilight
Paritus: Edward/Bella
Tyylilaji: fluff, romance, one-shot, AU(=kaikki ihmisiä)
Vastuuvapaus: Luonnollisesti kaikki tunnistettava on S. Meyerin ja loput minun.
A/N: Ouu mä oon jääny kiinni tähän söpöily vaiheeseen. Pitää ruveta varmaan kirjottamaan kohta jotain suolenpätkistä ja verestä :D Mutta joo, jälleen tällänen fluff pätkä ja pistäpä tää biisi soimaan nyt: Katri Ylander – Aamuaurinkoon. Haasteina toimii Fandom10 ja Vuodenaika – haaste (kesä).

Auringonnousu

Edward’s PoV

Kimeä kiljaisu halkaisi ilman ja sen perään kuului kovaääninen loiskahdus. Bella nousi pintaan pärskien vettä suustaan, mutta hän hymyili. Leveästi. Se näky sai minut suorastaan sulamaan paikoilleni.

”Edward, älä ole nössö”, Bella nauroi ja pärskäytti vettä päälleni. Tuskin huomasin sitä, sillä halusin tuntea Bellan kosketuksen ja hänen vartalonsa vartaloani vasten. Heitin paidan yltäni ja hyppäsin veteen pää edellä.

Nousin pintaan ja sylkäisin likaista vettä suustani. Bella nauroi vain metrin päässä minusta ja kauhoin nopeasti hänen luokseen. Huomasin, etteivät jalat osuneet pohjaan.

”Joudut perumaan sanasi. En ole nössö”, kuiskasin hiljaa hänen korvaansa ja vedin toisella kädellä läpimärät hiukset kermanvaaleilta kasvoilta. Bella ei enää nauranut, hymyili vain.
”Perun tietysti”, Bella henkäisi kasvojani vasten. Hänen suklaanruskeiden silmiensä katse hakeutui hitaasti huuliini. En voinut enää itselleni mitään, vaan vedin hänet lähelleni ja suutelin noita ruusunpunaisia huulia, jotka olivat alkaneet sinertää aavistuksen.

Koska kumpikin oli kietonut kätensä toisen vartalon ympärille, upposimme nopeasti. Bella kiljahti kimeästi veden alla ja minua alkoi naurattaa. Vedin vettä vahingossa henkeen ja nousin pintaan kakoen rajusti. Bella oli jo pinnalla ja yski yhtä holtittomasti. Kun huomasimme toisemme, aloimme nauraa. Ja olimme taas upota.

Jollain keinolla pääsimme pienelle hiekkarannalle ja nauroimme niin, että lopulta vatsalihakseni olivat saada krampin. Ja nauroin sillekin.

”Edward?” Bella hinkui naurunsa lomasta ja kierähti viereeni. Hänen upea vartalonsa oli aivan hiekan peitossa, kuten myös mustat bikinit.

”Niin?” kysyin ja sain nauruni aisoihin. Käännyin kyljelleni ja tuijotin Bellaa virnistäen. Bella nosti kätensä ja painoi etusormensa rinnalleni. Hän liu’utti sormeaan vatsalihaksilleni ja seurasi sen liikettä tarkasti, katsomatta minuun.

”Niin?” henkäisin hiljaa, kun Bellan käsi painautui märälle vatsalleni. Olin pyörinyt hiekassa vain selälläni, joten vatsa oli täysin paljas.

En jäänyt enää odottamaan vastausta, jota tuskin saisin, vaan nostin hiekan kuorruttaman käteni ja silitin Bellan hiekkaisia, märkiä hiuksia. Hän nosti vihdoin katseensa kädestään ja tuijotti minua ruskeat silmät suurina. Siirsin käteni varovaisesti Bellan selälle ja painoin huuleni hänen huulilleen.

Kesäilta jatkuu aamuaurinkoon,
sydän villi hakkaa, löytänyt sut oon.
Kun tää juhla vaihtuu arjen raadantaan,
kainaloosi painautua mä saan.

Bella vastasi suudelmaan hiljaa voihkaisten ja hän kietoi kätensä niskaani. Vedin kevyen tytön päälleni ja kuulin hänen henkäisevän hiljaa.

”Rakastan sinua”, kuiskasin hiljaa Bellan kaulaa vasten ja liu’utin sormenpäitäni hitaasti hänen selkäänsä pitkin. ”Minäkin sinua”, Bella henkäisi korvaani ja painoi pehmeät huulensa huuliani vasten. Vastasin lempeään suudelmaan yhtä hellästi. Olin omassa taivaassani.

”Aurinko nousee kohta”, Bella mumisi suudelman jälkeen ja alkoi kammeta itseään ylös. Nousin hänen perässään ja tartuin siroon käteen. Bella nosti katseensa ja hymyili lämpimästi. ”Ja tahdon nähdä sen.”

”Mennään”, totesin ja johdatin hänet tuoksuvan, vasta leikatun nurmen poikki kohti taloa. Olimme aivan hiljaa ja kuuntelimme, miten yksinäinen lintu visersi lähimmässä puussa.

Kun nousimme valkoisiksi maalatut portaat kuistille, avasin kohteliaasti oven hiekkaiselle Bellalle. Hän yritti ravistella pahimpia hiekkoja pois, mutta huokaisi pian turhautuneena ja suuntasi suoraan suihkuun.

Itse nousin portaat yläkertaan, välittämättä tippaakaan sotkusta, jonka jätin taakseni.

Heitin märät housuni huolimattomasti lattialle ja menin nopeaan suihkuun.

Kuuma, täydellinen vesi valui vartaloani pitkin ja tunsin miten hiekka valui veden mukana viemäriin. Oloni oli raukea.

Astuin suihkusta ulos heti viimeisten hiekkojen valuttua pois ja kuivasin itseni pyyhkeellä. Vedin ylleni lähimmät housut ja astelin alakertaan rauhallisesti. Jäin istumaan vaalealle sohvalle ja tuijotin järvelle. Aurinko ei ollut vielä noussut, mutta kesäyö oli valkea. Toivoin kovasti, ettei tämä kesä loppuisi ikinä.

Äkkiä kuulin vaimean kahahduksen toisesta suunnasta ja käänsin pääni ääntä kohden. Bella seisoi lumoavasti hymyillen keskellä olohuoneen lattiaa, yllään vaalea, lattiaa hipova kesämekko. Hänen kiharat, osittain märät hiuksensa valuivat lähes napaan asti ja kasvoilla oli pienoinen puna. Kuinka joku pystyi olemaan noin kaunis?

Nousin hitaasti ylös ja astelin kesän haltiattarelta näyttävän tytön luokse. Kiedoin käteni hänen siron vartalonsa ympärille ja painoin sarjan suudelmia täyteläisille huulille. ”Olet niin kaunis.”

Bellan kasvoille levisi hitaasti puna, joka teki hänestä niin kauniin, että sydäntäni särki katsoa tuota hentoa hahmoa.

”Aurinko nousee pian”, Bella kuiskasi niskaani vasten ja tarttui käsivarteeni. Hän asteli kuulumattomin askelin ulos, vetäen minua perässään. En tiennyt, minne olimme menossa, mutten välittänyt sillä hetkellä muusta kuin Bellasta.

Kuljimme kenties minuutteja, tunteja tai päiviä. Näin vain Bellan ja hänen kauneutensa. Havahduin kuitenkin transsistani, kun Bella veti kättäni hellästi ja istahdimme nurmikolle, samaisen järven rantaan. En kuitenkaan nähnyt missään laituria, vaan pelkästään sädehtivää vettä ja kesän vihreyden.

”Ihan pian”, Bella kuiskasi hymyillen hieman. Hän tuijotti itsepäisesti taivaanrantaan monta minuuttia, kunnes varovainen, pieni hehku puiden takana sai hänet nauramaan onnellisena. ”Auringonnousu”, hän kuiskasi ja painoi päänsä olkaani vasten. Kiedoin toisen käsivarteni Bellan vartalon ympärille ja suutelin hänen pehmeää otsaansa.

Tahdon jakaa nämä yöt ja kesät kanssas sun.
Unelmista tehdä maailman, maailman aamuaurinkoon.


A/N2:Tarviiko edes mainita, että komma ois kiva?
« Viimeksi muokattu: 16.11.2014 21:28:47 kirjoittanut Beyond »
On hiljaisuus niin täydellisen hiljaista.
Samuli Putro - Olet puolisoni nyt

Avatar Irkku

Jakepoo

  • Urpå
  • ***
  • Viestejä: 173
Vs: Auringonnousu, K-13
« Vastaus #1 : 08.08.2010 19:20:54 »
Oi, miten söpöä!
Tuo lause pyöri mielessäni koko tämän ficin ajan. Tämä oli todellakin todella suloinen fic, ja mähän tietenkin pidin siitä! Edward ja Bella olivat omat ihanat itsensä, täydelliset yhdessä. Tykkäsin kovasti. (:
Where were you
When everything was falling apart?
All my days
Were spent by the telephone
That never rang
And all I needed was a call
It never came
To the corner of First and Amistad

Deep

  • Vieras
Vs: Auringonnousu, K-13
« Vastaus #2 : 08.08.2010 20:07:04 »
Tää oli vain niin kertakaikkisen sulonen!
Aivan ihanasti kuvailtu Bellan kauneutta ja Edwardin rakkautta Bellaa kohtaan.
Biisistä oli valittu tähän juurikin ne parhaat kohdat  :)
Aivan täydellinen, yhtäkään virhettä en löytänyt.

Rakentavat taisi jäädä lomalle... Mut kirjota ehdottomasti lisää!  ;)

mao-chan

  • ***
  • Viestejä: 59
Vs: Auringonnousu, K-13
« Vastaus #3 : 10.08.2010 19:23:21 »
aaws... todella suloinen♥
Ihanasti kuvailit Bellan ja Eddien rakkautta. Ja muutenkin kuvailu oli aivan mahtavaa.
Olet aivan mahtava kirjoittaja!

Kiitos, ihana ficci (tällaiset piristävät mukavasti päivää:))♥

allikosta ojaan ja siitä takas tielle, mulla taitaa olla suhun pieni pakkomielle

phoebeZ

  • ***
  • Viestejä: 166
Vs: Auringonnousu, K-13
« Vastaus #4 : 10.08.2010 19:30:37 »

ei varmaan tarttee ees mainita että tää on aivan mahtava. kaikki tietää sen jo (;
tollanen söpis : >>
kiitos paljon ♥