Dunja, minäkään en pitänyt tuosta luvusta
niin paljoa, kun Bellalle oltiin ilkeitä ja Bella oli Tanyalle ilkeä. Joo, mulla oli melko huono fiilis suomentaessani tuota lukua, ja se näköjään näkyy heti tekstissäkin. : D Kiitoksia kommentistasi.
vohveli, kiitos! Joo, vinon tekstin korjasin sinun ja Dunjan kommenttien jälkeen.
Tuhisija, jep, Go Bella! Hyvä että odotat, odotus palkitaan! Kiitos kommentista.
Eltsu, kiitos!
SabSab, kiitos! Joo, Tanyan uusi hiustyyli. : )
Cath, kiitos sinullekin.
@lice, niin olihan se tavallaan oikein Tanyalle, kun hän on ollut niin ilkeä Bellalle. Kiitos myös suomennostaitojeni kehumisesta, ja tuo on niin totta, tuo ei ollut parasta suomennostyötäni.
Amanecer, kiitos! Joo, luku oli melko lyhyt. Jep, ja jatkossa tulee olemaan myös "pahaan paikkaan jätettyjä" lukuja. Ne ovat melko hermoon käyviä, sillä sitten aina himoitsee seuraavaa lukua. : D
empö, jep, Tanya on vähän tyhmä. Kiitos kommentista.
masque, niin, tuo oli Bellalta halpamaista hieman. Joo, Edward saisi jo jättää Tanyan. Ehkä se tapahtuu pian...
roxoXO, kiitos! Hei, kyllä varmasti osaisit, jos vain yrittäisit tarpeeksi! : )
Tässä tulee seuraava luku. Mielestäni suomennos on taas parempaa mitä viime luvussa. Kommenttia siis tästäkin taas, ja iso kiitos kaikille kommentoijille ja lukijoillekin taas tässä vaiheessa.
neljästoista luku
Are you jealous, Edward? Are you jealous, Bella?
Olin menossa ruokalaan, kun näin jotain sellaista nurkkauksessa, joka sai minut jäätymään paikoilleni. Tiesin, että tämän ei pitäisi kiusata minua, mutta se kiusasi silti.
Halusin itkeä, mutta en tehnyt niin. Tiesin, mitä minun pitäisi tehdä. Käännyin ympäri ja osoitin erästä, ja se oli kaikki mitä tarvittiin.
”Hei!” huusin. Se, ketä osoitin, kääntyi minuun päin virnuillen. Aloin kävellä hänen luokseen.En voinut uskoa tätä: Edward oli flirttaillut minulle koko ajan, ja nyt hän oli suutelemassa Tanyaa! Helvetti, miksi edes välitän? Huh, koska pidän hänestä.
Mutta hän ei ikinä sanonut pitävän sinusta, Bella, ja kaikki se ”nukutaan yhdessä” ei merkannut mitään hänelle. Hän on vain pelimies.Edwardin toinen käsi oli Tanyan selässä ja toinen hänen lantiollaan, ja pahin osa tässä oli se, että he suutelivat kielisuudelmaa. Halusin yrjötä ja itkeä samaan aikaan.
”Maa kutsuu, Bella”, James napautti minulle, rikkoen ajatukseni. En edes tajunnut, että olin saapunut hänen luokseen.
”Voi, anteeksi, hei”, sanoin hymyillen hänelle. En oikeastaan halunnut tehdä Edwardia mustasukkaiseksi, halusin vain näyttää hänelle että minulla on mukava olo muidenkin kundien kanssa.
”Oletko valmis tätä päivää varten?” James kysyi pidellen kädestäni.
”Tätä päivää?” kysyin häneltä. Mistä hän oikein puhui?
”Bella, tänään on perjantai. Juhlat”, hän kysyi, muuttuen hieman ärtyneeksi.
”Ai niin. Tietysti olen valmis”, sanoin ja kallistin huomioni taas häneen. Ärh, tämä on vaikeampaa kuin kuvittelin. Ja todellakin unohdin ne bileet.
”Haluatko istua kanssani lounaalla?” hän kysyi hymyillen minulta, kun menimme tiskille.
”Mielelläni”, sanoin. Hän näytti melko iloiselta vastauksestani.
Hän osti lounaani protestoimisestani huolimatta, ja sitten aloimme jutella juhlista.
Äkkiä tunsin koputuksen olkapäälläni. Käännyin ja näin Edwardin tuijottavan minua aika vihaisena.
Minulla oli kaksi vaihtoehtoa –
Ensimmäinen: voisin jättää hänet huomioimatta ja lopettaa hänelle juttelemisen.
Toinen: voisin hyväksyä hänet ja yrittää näyttää, että pidän enemmän Jamesista.
Toteutin toisen vaihtoehdon.
”Hei Edward”, sanoin tylsistyneenä. Hän näytti järkyttyvän äänensävystäni. No, hän ansaitsi sen.
Ilman kysymyksiä hän istuutui viereeni. No, se oli parempi juttu. James taasen oli aivan tietämätön koko tästä jutusta.
”No, onko Tanya edelleen tulossa juhliin?” James kysyi ja vinkkasi minulle silmää, kun naurahdin.
”Joo, uskon että hän tulee. Joten, Bella, tajuan sen että hän vaihtoi esseesi”, Edward sanoi ja kääntyi minun suuntaani. Minä vain nyökkäsin. ”Bella, ole varovainen, hän ei aio luovuttaa tässä asiassa”, Edward sanoi vakavasti. Mitä? Aikooko hän olla Tanyan puolella?
”Minä en pelkää häntä, Edward, ja muuten hei, minun olisi parempi suunnata kirjastoa kohti. Ajattelin kirjoittaa uudelleen esseen biologian tuntia varten”, sanoin ylös nousten ja poimien tavarani.
”Minä ja sinä tänä yönä, Bella”, James sanoi houkuttelevasti.
”Joo, nähdään”, vastasin, matkien hänen äänensävyään.
Ennen lähtöäni suutelin Jamesia poskelle ja viivytin huuliani hänen poskellaan. Sen jälkeen katsoin Edwardia, joka näytti kärsivältä ja paniikissa olevalta samaan aikaan.
”Heippa, Edward”, sanoin ja lähdin, mulkoillen häntä. Tämän siitä saa, kun käyttää jotakuta hyväkseen.
Loppupäivä meni melkoisen nopeasti, enkä nähnyt Tanyaa enää. Hän oli ottanut loppupäivän vapaata koulusta, sillä hänellä oli ”flunssa”. Ha, minä olen varma, että hän on mennyt parturiin saamaan hiuksensa korjatuiksi.
Alice ja Rosalie sanoivat, että he tapaisivat minut tunnin kuluttua kotona ja auttaisivat minua valmistautumaan, ja jostain syystä he aikoivat ottaa myös Emmettin ja Jasperin siihen mukaan.
Ja nyt minun pitää mennä Edwardin kyydillä kotiin.
”Hei”, sanoin rennosti, kun minä ja Edward suuntasimme hänen autolleen.
”No eikö se sinun suloinen Jamesisi voi antaa sinulle kyydin?” hän sanoi tylysti. Pysähdyin. Mikä helvetti hänen ongelmansa oli? Minä en ainakaan ollut suudellut ketään.
”Mikä on ongelmasi, Edward?” kysyin ja katsoin häntä silmiin.
”Voi, enpäs tiedä, sehän on niin vaikea huomata”, hän näpäytti minulle kovaäänisesti.
”Painu vain helvettiin, Edward! Ja arvaapa mitä? Minä aionkin kysyä Jamesia viemään minut!” huusin hänelle ja käännyin ympäri, kun hän tarttui minua ranteesta.
”Älä käyttäydy noin lapsellisesti, Bella, en tarkoittanut sitä!”
Jos hän olisi sanonut tuon pehmeästi, olisin voinut suostua, mutta kun hän sanoi tuonkin huutaen.
”Säästä juttusi, Edward”, sanoin ja menin koulua kohti, kun taas Edward jäi seisomaan.
En voi uskoa, että hän oikeasti kieltäytyi viemästä minua kotiin. No, olen vaihtanut mielipidettäni: hän on edelleen ääliö.
Käännyin katsomaan taakseni ja näin, että Edward oli jo autossaan ja että hän ajoi pois koulun alueelta.
Menin takaisin kouluun, mutta siellä ei ollut merkkiäkään Jamesista tai kenestä muustakaan tuntemastani oppilaasta.
Menin takaisin parkkipaikalle. Jamesin auto ei ollut siellä. Luoja sentään, mitä minä nyt teen? Minulla ei ole edes rahaa taksiin. Päätin soittaa Alicelle tai jollekin.
Kaikkien puhelimet olivat pois päältä. TOSI HIENOA.
Istahdin etuportaille, odottaen... en tiedä ketä.
Voisin soittaa Edwardille ja kertoa hänelle koko jutun. EI HELVETISSÄ. En anna hänelle aihetta tyytyväisyyteen.
Istuin siellä tunteja.
Nyt oloni oli hieman huolestunut: mitä jos kaikki olivat niin kiinni juhlien järjestämisessä, että eivät huomaisi minun poissaoloani?
Argh, miksen mennyt Edwardin mukaan?
”Mitä teet täällä näin myöhään, Bella?” ääni takaani sanoi. Se oli viimeisin ääni minkä halusin kuulla tässä yhteydessä.
TAPA MINUT JO, JUMALA!
No niin... Kuka onkaan tuo ääni? James? Tanya? Edward? Se selviää pian.
Ai niin muuten, uudistan vähän tätä topicia. Alkuperäisessä versiossa, siinä englanninkielisessä, näillä luvuilla ei ole nimeä, mutta keksin niille nyt nimet niiden sisällön mukaan. Toivottavasti se ei haittaa ketään. Lisäksi muokkaan noiden kaikkien lukujen alut tuohon keskelle, niin kuin siis tässäkin luvussa (eli siis että luvun nimi ja numero tulevat keskelle). Jos joku haluaa, kommentoikaa tuota uutta järjestystäkin. : D Lisäksi lisään nämä luvut ensimmäiseen viestiin.
