nimi:nainen tummissa
ikäraja:Sallittu
paritus:Sirius/Bellatrix
Genre:songfic
Disclaimer:hahmot ovat rowlingin enkä saa tästä rahaa
A/N:Sirius on 16 ja Bellatrix on saman ikäinen... Tää on mun eka songfic...
Hän saapui keskiyöllä
näin viikatteenkin vyöllä
tuo nuori nainen ikuisuuden harso silmillään
Sirius katsoi ulos vanhan huoneensa ikkunasta kalmanhanaukiolla.
Ulkona satoi ja Sirius muistierään sateisen illan, jonka hän olisi halunnut unohtaa.
Hän oli 16.v. Oli sateinen ilta ja hän katseli ulos ikkunasta, kuinka hänen vanhempansa ja Regulus ilmiintyivät pois.
He olivat taas menossa johonkin juhliin ja Siriusta ei ollut huolittu mukaan.
Hän istui sohvalle ja katseli takkaan kuinka puut paloivat ja liekki hiipui pikku hiljaa.
Hetkeksi hän nukahti , mutta heräsi kun kuuli, että joku tuli sisään.
"Kuka siellä" han huusi, ei kai äiti, isä ja Regulus näin nopeasti tulleet yleensä he jäivät yöksi, Sirius mietti.
Kukaan ei vastannut.Kuului vain portaiden nousemisesta tulevia ääniä.
Tulija oli noin Siriuksen ikäinen nuori nainen jolla oli musta kaapu ja mustat silmät.
Hän kertoi kylmin huulin
kuin kaukaa äänen kuulin
"Oon sieltä mistä takaisin ei tulla elämään."
"Bellatrix. Äiti ja isä eivät ole kotona" Sirius sanoi kylmästi
"Teidän sen Sirius" Bellatrix sanoi.
"Miksi sitten tulit?"Sirius kysyi vaikka tiesi vastauksen.
"Halusin nähdä sinut."
He katsoivat toisiaan pitkään.
Viimein Sirius rikkoi hiljaisuuden kuiskaamalla:"Minä rakastan sinua Bellatrix"
Mä katseettansa turhaan hain
näin pohjattomat silmät vain
kun katsoin niihin tunsin että häntä rakastin.
"Voi poika parka, kuolemaa
ei yksikään voi rakastaa
vain hengen sulta veisin kylmin jäisin suudelmin."
"Niin minäkin sinua Sirius. Mutta minut on luvattu toiselle ja sinä olet varmaan valinnut puolesi." Bellatrix kuiskasi ja Sirius näki hänen silmissään kiiltävät kyyneleet.
Bellatrix kääntyi ja oli jo lähdössä.
Kun Sirius tarttui hänen kädestään ja pyyhki kyynyleet.
"Kaikki olisi helpompaa jos vaihtaisit puolta" Hän kuiskasi.
"En vaihda ja tiedän ettet vaihtaisi sinäkään" Bellatrix sanoi hiljaa.
"Sun täytyy olla vanki maan
ei sielus pääse kahleistaan
On yksinäisyys kohtalosi, auttaa voi mä en.
Sä vaikka kaiken oikein teet
sua seuraa aina kyyneleet
ei murheistansa irti pääse koskaan ihminen."
"Vaikka rakastamme toisiamme emme voi vaihtaa puolta."Bellatrix mietti ääneen.
"Bella ole kiltti jää vain täksi yöksi. Vain yksi yö se ei muuta mitään:"Sirius kuiskasi hiljaa vaikka tiesi ettei Bellatirx jäisi.
"Tiedät etten voi. Olen kihloissa Rodolphus Lestrangen kanssa. Ja kyllä yksi yö muuttaisi paljon."Bellatrix sanoi hiljaa.
"Mitä se muka muuttaisi?"Sirius kysyi
"En voisi vahingoittaa sinua, jos meidän pitäisi taistella toisiamme vastaan ja loppujen lopuksi jommankumman olisi vaihdettava puolta tai kuoltava."
Mä pyysin suukko muuta ei
hän viikatteensa naulaan vei
ja tunsin hänen syleilyns kylmän jäätävän.
Hän lähti, otti viikatteen
jäin yksin yöhön hiljaiseen
en enää pelkää kuolemaa nyt kaiken ymmärrän
Hän saapu vielä tiedän sen
kun aika vierii täyttyen
niin silloin suostuu varmaankin hän yhteen suudelmaan
Kuullessaan oven kolahtavan Sirius herää muistoistaan. Hän kuulee jonkun nousevan portaita.
Ovi avataan hiljaa ja tumma hahmo kävelee sisään ja sanoo "Tule alas kokous alkaa pian."
"Odota Remus. Mieleeni tuli vain eräs muisto ja..."
"Ja? Toivoit että olisin joku muu?"Remus kysyy
"Niin... Toivottavasti..."Sirius kuiskaa
Nuo suudelmat kun hältä saan
voin vihdoin jättää kylmän maan
ja silloin pääse myöskin sielu irti kahleistaan.
En itselleni rauhaa saa
kun rakastan vain kuolemaa
mä ootan että saapuisi tuo nainen mustissaan.
Kommentteja kiitos!!!
