Kirjoittaja Aihe: Rakkautemme alku(oneshot, D/Hrm K-11)  (Luettu 2237 kertaa)

HinjaRawr

  • Vieras
Rakkautemme alku(oneshot, D/Hrm K-11)
« : 14.03.2012 16:37:01 »
No joo. Otsikko voi viedä sivuraiteille, mutta oneshotti on kuitenkin.

Nimi•Rakkautemme alku
Kirjoittaja•Pinja
Beta•Joku saa betata, jos haluaa
Ikäraja•Lievä K-11(ei anakaan korkeampi)
Paritus•Dramione(pystyy kuvittelemaan muillakin)
Juoni•Miten Hermione ja Draco päätyivät perustamaan perheen
Huomion arvoista•Hermionen näkökulmasta. Ensimmäinen ficcini ikinä. Tein tämän joskus koulussa kauan sitten. Kaivelin tossa vain noita vihkosiani.

Rakkautemme alku

Kävelin pitkin Lontoon sivukatuja. Olin juuri käynyt ostamassa uuden takin. Vanha oli nääs jäänyt pieneksi. Heilautin pitkät ruskeat hiukseni toiselle olalleni. Tavallisesti vaaleat poskeni olivat punaiset. Olin aivan jäässä. Vedin liianpientä takkia paremmin ylleni. Miksen ollut laittanut uutta takkia liikkeessä päälleni.

Olin huomaamattani kävellyt jo aivan Lontoon laidalle. Kuulin kujalta joitakin ääniä. Kun katsoin tarkemmin, näin vanhan viholliseni. Siellä hän vain suuteli tyttöjä. Varmaan vain huvin vuoksi. Ja ehkä hän luuli saavansa sillä mainetta. No ehkä päissään olevien tyttöjen keskuudessa. Sano minun sanoneen. Olen vihannut häntä siitä asti, kun hän tuli puhtaine verineen ilkkumaan minua ja ystäviäni.

Vaihdoin suuntani parinmetrin päässä sijaitsevaan kahvilaan. Tosin se näytti mielestäni enemmän joltain kapakalta. Sen nurkissa oli hämähäkin seittejä ja se oli muutenkin aivan nuhjuinen. Siellä oli vain muutama  hieman päissään olevaa miestä ja yksi rakastavais pari. Tilasin tiskiltä maitokahvin ja menin istumaan mahdollisen siistiin pöytään. Katsahdin ulos avoimesta ikkunasta. Kujan äänet olivat loppuneet.

Havahduin, kun tunsin käden olallani. Nostin katseeni ylös. Edessäni seisoi se, jota vähiten nyt halusin nähdä. Harmaasilmäisen platinapään, jolla on ivallinen katse. Tunnistin hänet heti. Tuon katseen olin nähnyt aivan liian monta kertaa koulussa. Tuo poika vain pilkkaisi minua taas. Sitä en jaksa enkä sallikkaan. En nyt.

Heilautin hänen kätensä pois olkapäältäni. Join kahvini rippeet ja vein mukin tiskille. Ulkona joku mies - joka oli selvästi humalassa - pysäytti minut. Tietenkin samaan aikaan se vastenmielinen platinapää tuli selkäni taakse. Hän oli niin lähellä, että tunsin hänen hengityksensä takaraivossani. Hänessä oli mieto tuliviskin haju, mutta uskon sen tulevan niista kujan huorista. Ei hän muuten pystyisi kävellä ilman vaikeuksia. Ainakin, kun vertaa siihen edessäni olevaan mieheen.

Hän käski sen miehen mennä pois. Kun mies ei lähtenyt se Malfoyn nulikka kävi supisemassa hänelle jotain mitä en kuullut. Mies lähti. Kun hän tuli takaisin hän otti lanteiltani kiinni ja veti itseensä. Han oli avaamassa juuri suutaan. Varmaan sanoakseen jotain. Tai suudellakseen. Löin häntä vatsaan. Kun hän irrotti otteensa pidelläkseen vatsaansa, pinkaisin juoksuun.

Juoksin lähes kilometrin, kun olin kotini rapunoven edessä. Mitä hän oikein ajatteli? Mitä jos en olisi tehnyt mitään? Sitä en jäänyt miettimään, kun kuulin hänen askeleensa. Avasin nopeasti rapun oven ja rämpytin hissin nappia. En oikeastaan kuullut muuta, kun hengitykseni ja hissin piippauksen. Lähes ryntäsin hissiin. Painoin 7. kerroksen nappia. Sydämmeni pamppaili hillittömästi. 4.,5.,6. kerros. Pian hissi piippasi ylimmässä kerroksessa.

Kuulin askeleita alhaalta, kun aloin sovittaa avainta lukkoon. Pääsin sisään ja olin vetäisemässä ovea kiinni, kun oven välissä oli jalka. Avasin oven ja käteni tärisivät. Edessäni seisoi tuo poika, jota olin aina vihannut. Hänen huolestunut ilmeensä oli nauliutunut täriseviin kasvoihini. Hän tuli koko ajan lähemmäksi. Minun oli pakko peruuttaa. Lopulta hän oli kokonaan asunnossani. Hän vetäisi oven kiinni.

"Kun kiusasin sinua.... Rakastin sinua liikaa", ne olivat hänen ainoat sanansa tässä tilanteessa. Yllätyin aivan liikaa. Lopulta myönsin itselleni rakastavani häntä... Lopulta antauduin hänelle vuosien vihanpidon jälkeen.

2 vuotta myöhemmin

"Draco Lucius Malfoy, tahdotko ottaa Hermione Jean Grangerin aviovaimoksesi ja rakastaa häntä myötä-ja vastoinkäymisissä", kaikui ministeriön velhon ääni kauniilla niityllä.
"Tahdon!" kuului tuon vastapäätäni seisovan miehen vastaus.
"Hermione Jean Granger, tahdotko ottaa Draco Lucius Malfoyn aviomieheksesi ja rakastaa häntä myötä-ja vastoin käymisissä", kuului taas.
"Tahdon!" vastasin hymy kareili huulillani.

Pian tunsin huulet omillani. Olin kamalan onnellinen.

Pian n. vuoden tämän jälkeen sylissäni lepäsi pikkuinen poikavauva. Pojalla oli isänsä harmaat silmät ja kalpea iho. Hänellä oli minulta ruskeat silmät ja hymy. En koskaan uskonut tarinani olevan tälläinen, mutta tämä on ehdottomasti paras mahdollinen.

//Toki en kirjoittanut tätä koulussa nimillä. Tota naimisiin meno kohtaakaan en silloin kirjoittanut. Korjailin omasta alkuperäis versiostani paljon lauseita ja lisäilin myös. Tämä saattaa hieman tökkiä, mutta tässä tämä nyt on.
« Viimeksi muokattu: 22.03.2017 10:05:40 kirjoittanut Neiti Syksy »

Maom-mix

  • Vieras
Vs: Rakkautemme alku(oneshot, D/Hrm K-13)
« Vastaus #1 : 14.03.2012 17:54:14 »
Hänessä oli mieto tuliviskin haju, mutta uskon sen tulevan niista kujan huorista.

Olisiko niistä;D Muuten hyvä ficci, ehkä hieman sekava ja lyhyt, mutta nautin aina kaikista D/Hrm-ficeistä  ;)

Kiittäen

~Maom-mix

Camiela

  • ***
  • Viestejä: 367
Vs: Rakkautemme alku(oneshot, D/Hrm K-13)
« Vastaus #2 : 17.03.2012 19:50:05 »
Pinkkiä ja ihanaa(:

Just nyt mulla oli sellanen fluffyolo ja tämä sopi siihen täydellisesti (: Dramione on ihana paritus, josta olen oppinut ajan mittaan tykkäämään enemmän ja enemmän, nykyään ehkä liikaakin. Alku oli todella hienosti ja mukavasti kirjoitettu. Puhetta ei ollut, kuin yksi lause, muttei se haitannut.
Tässä voi jokainen pohtia omassa mielessään paljonko Malfoy on juonut, jotta hänellä on ollut pokkaa mennä nöyrtymään Hermionen eteen ja sanovansa rakastavansa häntä. Toisaalta, tällaisissa ficeissä sellaisen ei saisi antaa haitata. Ideahan on muokata ihanat omat pinkit pilvemme♥

Loppu kylläkin oli hieman kliseinen, koska se loppui naimisiin menoon, mikän on melko yleistä tällaisissa hempeilyficeissä. Loppu olisi voinut olla vain vihjeeva, että he jatkoivat yhdessä eloaan ym, jotta kliseilyltä olisi vältytty. Mutta mikäpä minä olen neuvomaan, kun itsekin rakastan välillä sotkea ficcini tahmaisen kliseen peittoon. (;

Kaikin puolin oikein hieno ficci, jos ajatellaan, että tämä oli ensimmäisesi! Todella hyvin kirjoitat ja lukeminen sujui helposti ja vaivattomasti. Jatka ehdottamasti kirjoittamista! (:

Kliseilyä ja Dramionea rakastaen,
Camiela

HinjaRawr

  • Vieras
Vs: Rakkautemme alku(oneshot, D/Hrm K-13)
« Vastaus #3 : 19.03.2012 15:42:20 »
Maom-mix Juu niinhän se taitaapi tulla. Kiitos.

Camiela Mullakin taisi olla silloin tätä kirjoittaessa sellainen olo. Dramione on minunkin lempi paritukseni. Ja ehkä se Dracon juominen jäi vähän epäselväksi ;) Mietin hieman tuota korjaillessani ja lisäillessäni, jättäisikö sen tuohon:
Lainaus
"Kun kiusasin sinua.... Rakastin sinua liikaa", ne olivat hänen ainoat sanansa tässä tilanteessa. Yllätyin aivan liikaa. Lopulta myönsin itselleni rakastavani häntä... Lopulta antauduin hänelle vuosien vihanpidon jälkeen.
Oli mun nähtävästi pakko lisätä siihen jotain klisettä. Se puhe puoli oli tarkoituskin olla supistettu 1½ virkkeeseen, jos nyt hienosti sanotaan.

Ja kiva jos olet sitä mieltä, että minun kannattaa jatkaa kirjoittamista.

♥:lla Pinja