Harry Potter -ficit > Godrickin notko

Lumi on jo peittänyt talon Notkossa, S, kelmit

(1/1)

Pops:
Nimi: Lumi on jo peittänyt talon Notkossa
Kirjoittaja: Popka
Oikolukija: Ei löydy, virheilmoitukset otetaan ilolla vastaan
Ikäraja: S
Päähenkilöt: Lily Potter, James Potter, Sirius Musta, Remus Lupin
Luokka: Suloista jouluhuumoria, au

A/N: Tämä osallistui omalta osaltaan Finin vuoden 2008 joulukalenteriin. Näin joulun jälkeen siirrään sen myös tänne yleiselle osastolle. Osallistuu kahteen haasteeseen: Jouluhaasteeseen sekä AU-haasteeseen.

Lumi on jo peittänyt talon Notkossa

Kaunis kaksikerroksinen talo seisoi yksinäisenä suuren valkoisen lumipeitteen saartamana. Savu kohosi iloisesti kiemurrellen piipusta ja talon useat ikkunat loistivat valaistuina. Tunnelma talon sisällä oli lämpöinen ja odottava.

”Remus, miten mukava nähdä sinua”, Lily hymyili säteilevästi ottaessaan miehen matkaviitan ja pannessaan sen vaatekaappiin. ”Sirius ja James ovat olohuoneessa, käy toki peremmälle. Tulen kohta itsekin, käyn vain ensin katsomassa Harrya.”

Lily silitteli hiljaa mustahiuksisen poikansa päätä. Tämä käänsi unisena kylkeään mutta ei kuitenkaan herännyt kosketukseen. Lily tunsi rintansa pakahtuvan rakkaudesta; ennen äitiyttä hän ei ollut osannut aavistaa, että jotakuta voisi rakastaa näin kokonaisvaltaisesti. Rakkaus Jamesia kohtaan oli aivan erilaista kuin tämä hän pohti, silittäessään pientä punaista poskea. Hän painoi oven hiljaa kiinni selkänsä takana ja astui portaita alas olohuoneeseen.

”Lily, sieltähän sinä vihdoinkin saavut”, tummasilmäinen Sirius ilahtui. ”Istupa nyt hetkeksi ja ota pipareita.” Lilyä nauratti Siriuksen käytös, tämä kun selvästi pyysi illan emäntää nauttimaan omista kokkauksistaan. Nauruaan pidätellen Lily kuitenkin ojensi kätensä ja tarttui possunmuotoiseen piparkakkuun.

James pörrötti hellästi vaimonsa hiuksia tämän istuutuessa sohvalle naureskellen samalla Siriukselle. Sirius ei koskaan muuttuisi, vielä yli kaksikymmentävuotiaanakin tämä käyttäytyi välillä kuin pikkulapsi. Jopa Remuksen kasvoilla karehti pieni hymy, ei heistä kukaan voinut vastustaa Siriusta. Kaikista vähiten pikku-Harry, jonka onnellinen kummisetä Sirius oli. Huomisesta joulujuhlasta tulisi kunnon tapahtuma, Harry tuskin päästäisi Siriusta otteestaan hetkeksikään.

”No Remus, saitko sinä hoideltua kaikki asiat koulussa?” Lily kysyi. Remus oli hyväksytty opettajaharjoittelijaksi Tylypahkaan kuluneena syksynä pienellä Albus Dumbledoren avustuksella ja mies oli syystäkin ylpeä asemastaan.

”Kyllä, Minerva ja Albus antoivat minulle luvan nauttia kunnolla joulunpyhistä”, Remus vastasi ja virnisti sitten ilkikurisesti. ”Ja he käskivät minun pitää silmällä Jamesia ja Siriusta, kai he arvelivat,  että Lily ei ehdi leikkimään kolmen pojan äitiä.”

Lily naureskeli hyväntuulisena kun kahden mustahiuksisen miehen suunnalta kuului protestoivia huudahduksia. Mutta oikeassahan opettajat olivat, James pohti hiljaa mielessään, häntä ja Siriusta oli varsin vaikeaa pitää aisoissa.

Ystävykset siemailivat hetken juomiaan hiljaisuudessa. Vain joulukuusen valot kimaltelivat ja keittiöstä kuului etäinen melodia jostakin joululaulusta.

”Niin, siitä huomisesta”, Lily keskeytti hiljaisuuden. ”Ettehän te ostaneet Harrylle taas koko Velhopojan unelmapuotia?”

”Mitä sitten jos ostimmekin?” Remus ja Sirius vastasivat kuorossa.

Lily tyytyi vain pudistelemaan päätään, edellisen joulun muistot olivat vielä elävänä hänen mielessään. Sirius oli saapunut aatonaattona ison matka-arkun kanssa ja pian Remus oli seurannut perässä kera suuren jästirinkan. Hetken Lily oli ihmetellyt miesten varusteita, mutta ihmettely oli muuttunut nopeasti voivotteluksi kun arkun ja rinkan sisällöt paljastuivat. Aattona Harrya ei meinannut löytää lahjavuoren alta ja katsellessaan pienen pojan riemua Lily ei enää tiennyt olisiko hänen pitänyt itkeä vai nauraa.

”Älä pelkää Lily”, Remus hymyili vakuuttavasti, ”tällä kertaa olemme osanneet hillitä itsemme.” Jokin Siriuksen ilmeessä kertoi kuitenkin, että Remus ei välttämättä kertonut, tai tiennyt, koko totuutta.

”Lisää hehkujuomaa?” Lily kysyi ja saatuaan myöntelevän vastauksen hän heilautti sauvaansa, jonka seurauksena liemikattila leijaili kohti joukkiota.

Nelikko vaipui jälleen hiljaisuuteen. Tunnelma oli lämmin ja kotoisa. Jos Lilylle olisi kerrottu seitsemäntenä kouluvuotena, että hän tulisi nauttimaan tulevista jouluistaan James Potterin, Sirius Mustan ja Remus Lupinin kanssa, olisi tyttö pitänyt sanojaa hulluna. Nyt Lily ei enää osannut kuvitella olevansa muualla kuin täällä, hänen ja Jamesin kodissa Godricin Notkossa ystävien ympäröimänä.

Dinella:
Se täytyy heti alkuun sanoa, että ficin nimi on aivan ihana. Todella sellainen, mikä saa lukemaan kun sen tuolta ficcien paljoudesta näkee :)
Luin tämän jo joulukalenterissa, ja hykertelin jo silloin tuolle lahjavuori-jutulle :D Pikku Harryn kuriton hiustupsu vain näkyisi, kun olisi niin paljon lahjoja... Söpö ajatus :)  Myös tuo Harryn Sirius-intoilu on kanssa niin ihanaa ^^

Muutenkin koko ficin tunnelma oli ihana, hauska ja lepponen. Todella miellyttävää lukea :)


--- Lainaus ---pienellä Albus Dumbledoren avustuksella
--- Lainaus päättyy ---
Tuo jotenkin ehkä minun silmissäni töksähti, ehkä olisi sujuvampaa sanoa:
Albus Dumbledoren pienellä avustuksella?

Kiitos, ja hyvää sekä onnellista joulua :)

NeitiMusta:
VOIH.... tää oli ihana.. ja täs oli sellanene lämmin tunnelma :D


--- Lainaus --- ”Lily, sieltähän sinä vihdoinkin saavut”, tummasilmäinen Sirius ilahtui. ”Istupa nyt hetkeksi ja ota pipareita.” Lilyä nauratti Siriuksen käytös, tämä kun selvästi pyysi illan emäntää nauttimaan omista kokkauksistaan. Nauruaan pidätellen Lily kuitenkin ojensi kätensä ja tarttui possunmuotoiseen piparkakkuun.

James pörrötti hellästi vaimonsa hiuksia tämän istuutuessa sohvalle naureskellen samalla Siriukselle. Sirius ei koskaan muuttuisi, vielä yli kaksikymmentävuotiaanakin tämä käyttäytyi välillä kuin pikkulapsi. Jopa Remuksen kasvoilla karehti pieni hymy, ei heistä kukaan voinut vastustaa Siriusta. Kaikista vähiten pikku-Harry, jonka onnellinen kummisetä Sirius oli. Huomisesta joulujuhlasta tulisi kunnon tapahtuma, Harry tuskin päästäisi Siriusta otteestaan hetkeksikään.

”No Remus, saitko sinä hoideltua kaikki asiat koulussa?” Lily kysyi. Remus oli hyväksytty opettajaharjoittelijaksi Tylypahkaan kuluneena syksynä pienellä Albus Dumbledoren avustuksella ja mies oli syystäkin ylpeä asemastaan.

”Kyllä, Minerva ja Albus antoivat minulle luvan nauttia kunnolla joulunpyhistä”, Remus vastasi ja virnisti sitten ilkikurisesti. ”Ja he käskivät minun pitää silmällä Jamesia ja Siriusta, kai he arvelivat,  että Lily ei ehdi leikkimään kolmen pojan äitiä.”

Lily naureskeli hyväntuulisena kun kahden mustahiuksisen miehen suunnalta kuului protestoivia huudahduksia. Mutta oikeassahan opettajat olivat, James pohti hiljaa mielessään, häntä ja Siriusta oli varsin vaikeaa pitää aisoissa 
--- Lainaus päättyy ---
IHANA!!!! Sirius ja James on ihanii <3 ... kukaan heistä ei voinut vastustaa Siriusta... ei helkkaris voi ... :D

IHANA IHANA IHANA IHANA

<3

Navigaatio

[0] Viestien etusivu