Kirjoittaja Aihe: Kukkaistytöt, S (Cho/Marietta, raapale)  (Luettu 1512 kertaa)

Tinppa

  • Rokkari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 773
  • Angustiina
Kukkaistytöt, S (Cho/Marietta, raapale)
« : 29.06.2011 16:59:18 »
Title: Kukkaistytöt
Author: Tinppa
Genre: Draama, femme, hieman romance, raapale.
Pairing: Cho/Marietta
Rating: S
Summary: Seppele oli juuri sopivan kokoinen.
Disclaimer: Kaikki Pottermaailmaan kuuluva kuuluu Rowlingille.
A/N: Kirjoitettu Femme10 vol. 2 -haasteeseen.



Kukkaistytöt

Kuului naksahduksia, kun käsi tarttui kukkasten varteen ja kiskaisi ne irti maasta. Sininen, punainen, keltainen, vaaleansininen, violetti, vaaleanpunainen, valkoinen, vaaleankeltainen.

Kiharat hiukset hulmusivat hieman kevyessä kesätuulessa Marietan kiinnittäessä kukkasista muodostuvan köynnöksen ympyrän muotoon. Cho hipelöi vihreää, tuuheaa nurmikkoa ajatuksissaan.

Vienosti hymyillen Marietta vilkaisi Chota ja asetti sitten seppeleen tämän tummille kutreille. Seppele oli juuri sopivan kokoinen.
-Seppele kukkaistytölle.

Cho naurahti, ja se oli Marietan mielestä kovin herttaista.

Marietta sipaisi hiuksensa pois kasvojensa edestä korvan taakse. Kevyt tuulenvire tuntui mukavalta poskipäitä vasten.

Cho nappasi maasta pari kukkaa ja asetti ne Marietan korvan taakse.
-Nyt sinäkin olet kukkaistyttö.

He molemmat hymyilivät toisilleen.
Tinpan raapustukset
Vakola
WWW
Ladan pakoputki oli jonkin verran ruosteessa, Igorin slaavikyykky ei.

Audrina

  • ametistikvartsi
  • ***
  • Viestejä: 167
  • pumped up kicks
Vs: Kukkaistytöt, S (Cho/Marietta, raapale)
« Vastaus #1 : 03.07.2011 16:53:48 »
Otsikko ja ehdottomasti paritus houkutteli minut avaamaan tämän, ja nyt olen pariin otteeseen tämän lukenut, joten päätin kommentin heittää. Sopivasti tämä fic tuli näköetäisyydelle, kun oli draamaisen femmen nälkä.

Cho/Marietta -paritus sopii loistavasti tällaiseen lyhyehköön söpöilyyn. Heidän välinen paritus on sen verran mahdollinen, ettei siitä tarvitse kirjoittaa pitkää selostusta siitä miten kaikki on saanut alkunsa. Minä itse asiassa pidän tästä parituksesta; suloista femmeä, hahmoista joista molemmista pidän.

Minä osasin heti kuvitella Chon ja Marietan niityllä keräämässä kukkia ja valmistamassa niistä seppeleitä. Tunnelma oli tässä ihanan harmiton ja kepeä. Koko teksti sai lukijansa hymyilemään. Lopetus oli melko yksinkertainen ja lyhyt; sopi kuitenkin sangen hyvin tällaiseen lyhyeen hymyilevään raapaleeseen.

Kiitos lukukokemuksesta! (:
syystuulista viis,
kun tapaamme elossa:
sinä ja minä