Originaalit > Sanan säilä

Vaikka käsi sydämellä, S | angst, fluffy tuplaraapale

(1/3) > >>

maisamiisa:
Joo moi.

Author: maisamiisa
Title: Vaikka käsi sydämellä
Genre: angst, ehkä vähän fluffy, viittauksia slashiin/hettiin/femmeen, tuplaraapale
Pairing: kertoja/”se toinen”
Rating: G (S)
Warnings: viittauksia viiltelyyn ja emopoikia jos niin haluaa ajatella.
A/N: sitä alkaa miettiä elämän rajallisuutta.Tällanen nopea angstifiilistely, kirjoitettu ilman musiikkia taustalla, mikä on ihme. Nimi on ihan takapuolesta, mutta mitä v*tun väliä sillä on.


Se vetää hihani ylös, se näkee ne. Painan pääni alas, en halua näyttää sitä heikkoutta. Vedän käteni omaan syliini turvaan ja lasken mustat hihat alas.

”Mitä sä ajattelit?” Yksinkertainen lause, enkä silti osaa vastata. Koska en halua olla täällä? Koska tuntui siltä, että olen yksin koko maailmassa? Koska...? ”Voi kiltti rakas”, se sanoo ja vetää halaukseen. En pane pahakseni, hautaan kasvoni olkapäähän. En välitä siitä, että valkoiseen kauluspaitaan tulee varmasti mustia tahroja, jotka tuppaavat jäämään vielä punaviiniä tiukemmin kiinni, koska tiedän, ettei sekään tällä hetkellä välitä.

Lämpimät kädet ympärilläni tuntuvat hukkuvan viimeiseltä oljenkorrelta, ainoalta linkiltä oikeaan elämään. Toinen käsi silittää selkääni hellästi.

”Kerro mulle.” Painan kasvojani tiukemmin toisen olkapäähän. ”Hei rauhotu. Kaikki on okei. Kerro mulle.” Vartaloni tärähtelee, toinen vetää minut tiukemmin kiinni itseensä, niin että olen käytännössä toisen sylissä.

Hetken, tai ehkä kymmenen hetken, tai ehkä muutaman päivän, kuluttua se työntää mut vähän kauemmaksi itsestään. Se katsoo silmiini ja pyyhkäisee poskelle karanneen pisaran pois. Sen omissakin silmissä kimmeltää vettä, ja sillä hetkellä ymmärrän, miltä toisesta tuntuu.

”Anteeksi”, pyydän hiljaa.
”Lupaa ettet tee sitä enää.”
”Lupaan.”
”Et enää ikinä tee tätä mulle, ethän?”
”En.”
”Lupaat?”
”Vaikka käsi sydämellä.”

Toinen vetää minut taas halaukseen. Kuiskaus kuuluu aivan korvani juurelta.
”Rakastan sua.”

A/N2: gää, NaNo tökkii kun ei vieläkään femmeä, joten tää sitten syntyi tunnissa ja vaati suurta hiomista saada se mahtumaan tasan 200:n sanaan. Joo. Mutta kommenttia olis kiva saada, vink vink. Huomenna kadun että pistin tän tänne ja poistan, mutta ihan sama.

Jennie:
Surumielistä ja suloista. Tällaisista jää jotenkin haikea, mutta myös hyvä mieli. Tuntuu pahalta kertojan puolesta, että hänellä menee niin huonosti, että on viillellyt. Ja tuntuu pahalta tämän "toisen" puolesta, joka huomaa nämä arvet. Mutta toisaalta tuntuu hyvältä, että tämä "toinen" välittää kertojasta niin paljon. Viimeinen lause on ihan nannaa.

Tämä oli yksinkertainen teksti, joka sisälti kyllä paljon asiaa. Tuo lyhyt dialogi oli niin ah minulle. Kaipaan juuri nyt tuollaisia. Ja pidin kohdasta, jossa kertoja ei tiennyt miten kauan oli ollut "toisen" halauksessa. Toi aitouden tunnetta.

Sujuva ja hyvä lukea. Kiitos tästä!

Btw, nimi ei ole takapuolesta.

latzku_:
todella hyvin kirjoitettu ja pidin paljon, vaikka teksti hieman surullista olikin=))




latzku_

Deathwish:
Aaaws, mä tykkäsin, <333<33<3 Oli hienosti kirjoitettu ja niin ihana.
Sori kun ei oikeen oo mitää rakentavaa, tai muutenkaan hyvä kommentti.
Mutta eikö aina pitäisi jättää johtolankoja rikospaikalle? 

Phodos:
ihana, ihanan herkkä ja surullinenkin, anteeksi, multa ei muuta nyt irtoa, ei rakentavaa eikä mitään, mutta jätti sanattomaksi tällainen loistava teksti.
~phodos

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu