Kirjoittaja Aihe: Mä luulin sun olevan mulle se oikea, S  (Luettu 1886 kertaa)

Sha

  • Severus Kärmys
  • ***
  • Viestejä: 382
  • de D'Nash
Mä luulin sun olevan mulle se oikea, S
« : 29.11.2009 21:03:43 »
Title: Mä luulin sun olevan mulle se oikea
Rating: S
Genre: angst
Beta: Cora
Pairing: taisi kadota jo
Summary: Sä loukkaannuit jostain pienestä jutusta, jossa ei ollut mitään järkeä ja sanoit noin vaan, että meidän on parasta olla vain ystäviä.
A/N: Purin tunteita ylös. Masensi ja pahasti joten päätin hyödyntää tunnetilaa kirjoittamalla ja sain tähän tungettua vielä tuon yhtyeen tuotanto- haasteenkin (sain sen vihdoin alkuun!). Eli bändinä Yölintu ja lyricsit kuuluvat biisiin Yön hiljaisuudessa.


Mä luulin sun olevan mulle se oikea. Se tärkein ihminen elämässä, jollaisen saamisesta kaikki haaveilee. Se yksi, jonka uskotaan tulevan elämään ja kirkastavan koko maailman. Mä niin luulin, että sä olisit ollut mulle se ihminen, mutta miten kävi? Sä loukkaannuit jostain pienestä jutusta, jossa ei ollut mitään järkeä ja sanoit noin vaan, että meidän on parasta olla vain ystäviä. Mitä hittoa tapahtu sille meidän välillä vallitsevalle yhteydelle, josta sä niin usein puhuit? Se maaginen yhteys, jonka sä havaitsit jo silloin, kun me tavattiin ekan kerran ja johon mä uskoin sun sanojen myötä. Mä uskoin siihen niin paljon, että mä lähes näin meidät yhdistävän siteen, näin miten se hehkui meidän välisestä välittämisestä.

Mä luulin, että sä olisit se ensimmäinen ihminen, jota mä rakastaisin. Mä tunsin jo jotain syvän ihastumisen ja rakkauden välillä ja se tuntu niin hyvältä, että mua ihan värisytti. Säkin tunnuit niin hyvältä. Sun lempeät kosketukset mun iholla, jotka ei pysähtyny hetkekskään. Tuntui, ettet sä koskaan saanut tarpeekses mun koskettamisesta. Sä tykkäsit koskettaa mun käsiä, mun kasvoja, mun hiuksia. Sä hivelit hellästi mun huulia saaden mut hymyilemään. Sitten sä kehuit mun hymyä ja suutelit mua. Silloin se yhteys kieppui meidän ympärillä liittäen meidät yhteen tavalla, jota mä en voi ymmärtää.

Me oltiin niin täydelliset toisillemme. Mä rakastin sun jokaista elettä ja liikettä, sun puhetapaa, joka välillä oli leikittelevä ja välillä leikittelevän asiallinen, sun ääntä, sun kokeneen miehen ääntä. Sun silmät oli mulle aina arvotus. Mä en koskaan oppinu lukemaan niitä tarpeeks hyvin, että mä olisin ymmärtänyt sanattomasti, mitä sä halusit. Ehkä se lopulta romahdutti koko meidän alkavan suhteen? Ehkä mun olis pitänyt osata lukea sua paremmin ja tulkita sun eleitäs, mutta mä en tajunnut. Mä en ole vielä yhtä kehittynyt ihmistuntija kuin sä. Sä kun saatoit aavistaa mun sanat ennen kuin mä edes sanoin niitä ääneen.

Mutta silti, mä en halua menettää sua. Mä haluan taistella, jotta mä saan sut vielä takaisin. Se saattaa olla mahdotonta, mutta mun on pakko yrittää, mä en pysty menettämään sua näin helposti. Mä en anna ikinä itelleni anteeks, jos mä luovutan nyt. Sä sanoit, että meidän olis parasta olla ystäviä, mutta mä en halua olla sun ystäväs, mä haluan olla sun rakkautes kohde.

Olet kaukana rakkahimpain
niin kuin tähtönen tuo
olet lähtenyt maailmastain
uuden rakkauden luo
sitä voinut en estää mä lain
ja nyt huomata sain
valat vannotut kestävät vain
kunnes ne rikotaan

Yö lauluaan
luo tummin varjosoinnuin
ne jälleen nään
kun yksin huoneen hiljaisuuteen jään
on lohtunain vain välke iltatähden
kuin muistoissain
sun rakkain sielun silmin nyt vain nään

Olet kaukana rakkahimpain
niin kuin tähtönen tuo
olet lähtenyt maailmastain
uuden rakkauden luo
sitä voinut en estää mä lain
ja nyt huomata sain
valat vannotut kestävät vain
kunnes ne rikotaan

Sitä voinut en estää mä lain
ja nyt huomata sain
valat vannotut kestävät vain
kunnes ne rikotaan


« Viimeksi muokattu: 13.06.2011 21:35:51 kirjoittanut Sha »
Kädet kiertyy käsiin, huulet hakee suudelmaa.

"Lakkaa hymyilemästä ja liity seuraamme, Severus!"