Harry Potter -ficit > Pimeyden voimat

Yksityiskohtia | S | Draco Malfoy | puolitoistaraapale

<< < (2/2)

mursuhilleri:
Onnea kommenttiarpajaisten voitosta! Olet julkaissut tosi monta kiinnostavaa tekstiä, mutta tartuin tähän, koska mulla on ollut ihan hirveän suuri palo kirjeficcejä kohtaan jo pitkään. Onneksi tartuin, tää nostatti pintaan kyllä kaikenlaisia tunteita ja kysymyksiä!

Muiden tavoin mäkin mietin sitä, että lähettääköhän Draco kirjettä lopulta koskaan. Voin tosi elävästi kuvitella sen tilanteen kun Draco kirjoittaa tätä kirjettä, lukee sen vielä kerran läpi tarkistaakseen sen, ja sitten rypistää paperin ja heittää roskakoriin :D Mutta toisaalta haluan niin kovasti uskoa, että Draco olisi ihan oikeasti viimein saanut rohkeutta nousta isäänsä vastaan, ja tosissaan lähettäisi sen kirjeen! Iik, tarvitsen ehkä jatko-osan, missä Lucius kuitenkin vastaa Dracon kirjeeseen, vaikka Draco sanoi, ettei halua vastausta :D

Tässä oli tosi hieno, sellainen painostava tunnelma. Mulle välittyi ihan selkeästi se tunne, mikä Dracoa vaivasi. Tästä välittyi niin hyvin se fiilis, kun on pitkään padonnut jotain asiaa/tunnetta yksin omassa mielessään, ja sitten tapahtuu joku yksi pieni vastoinkäyminen, ja menee se kuppi nurin lopullisesti, ja kaikki se padottu tunne räjähtää kerralla ulos.

Vau, tää oli tosi hieno! Kiitos tästä ficistä :-*

Waulish:
Tervehdys Kommenttiarpajaisista, ja onnittelut voitosta! :) Kirje-elementti kiinnosti minuakin, sillä jonkun hahmon näkökulmasta kirjoitetut kirjeet ovat usein kiintoisaa luettavaa ja kivaa vaihtelua, niitä kun ei kuitenkaan koko aikaa tupsahtele vastaan.

Draco on todella monitahoinen ja sen myötä mielenkiintoinen hahmo. Minua kiinnostaa kovasti hänessä lymyävä inhimillisyys, joka välillä kirjoissa tuntuu peittyvän kaiken ylpeilyn ja ilkeilyn alle. Dracosta on kaanonissakin havaittavissa kipuilua sen suhteen, mitä häneltä odotetaan ja kuka hän on ja mitä hän itse oikein haluaa, ja tämä kirje tarjoaa siihen tarkkanäköisen katsauksen. Erityisen kiintoisaa on, että kirje on osoitettu Luciukselle, sillä isän ja pojan suhteessa on paljon epätasapainoisia voimasuhteita.

Minua surettaa kovasti se, miten Draco ylipäätään joutuu pohtimaan ja pyörittelemään tällaisia. Hän on tosi vaikeassa paikassa etenkin, kun miettii, miten nuori hän on. Tuossa iässä pitäisi saada osakseen tukea ja ymmärrystä, vapautta etsiä itseään, mutta Dracon polku tuntuu olevan jo tallottu hänen puolestaan. Se on lannistava tilanne, enkä ihmettelekään sitä kiukkua ja uhmaa, jota Dracon sanoista paikoin huokuu.

Pidän kovasti siitä, miten kirje koostuu pitkälti sen luettelemisesta, mitä Draco ei halua, sillä siitä välittyy hänen tarpeensa löytää oma äänensä ja saada se kuuluviin. Päätösvirke tarjoaa tekstille erityisen tyydyttävän lopetuksen, koska se korostaa sitä fiilistä, että Draco on nyt se, kenen ajatuksilla ja tunteilla on väliä - ei Lucius. Minulla on sellainen tunne, ettei Draco lähetä kirjettä, ja mietin, ettei hän ehkä koskaan tarkoittanutkaan sitä lähetettäväksi; kenties hän vain halusi saada purkaa kaiken sisältään. Joskus sekin riittää. Täytyy vain toivoa, että se myös helpottaa - tai että kirjeen lähetys helpottaa, mikäli Draco siihen päätyy. Minusta on kivaa, miten tämän tekstin keskiössä on yksinomaan kirje, ja miten teksti jättää avoimuutta ja tulkinnanvaraa sen suhteen, lähetetäänkö kirje vai ei.

Kiitoksia tästä ajatuksia herättävästä lukukokemuksesta! :) -Walle

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu