Ficin nimi: Ja niin katson, kuinka kauhu ja pelko tanssivat
Kirjoittaja: Ygritte
Ikäraja: K11
Fandom: Top Gun 1986
Hahmot: Pete “Maverick” Mitchell & Nick “Goose” Bradshaw
Genre: Angst
Osallistuu Sana/Kuva/Lause10-haasteeseen lauseella “Maailma maalautuu ruosteenpunaan”.
Laskuvarjon avautumisesta johtunut yhtäkkinen riuhtaisu tuntui repivän Maverickin selkärangan irti. Kipu palautti hänet tähän hetkeen, keräämään ajatuksensa kokoon hänen roikkuessaan laskuvarjonsa varassa kohti alhaalla vellovaa merta. Polttava tuska ei hellittänyt edes silloin, kun hän upposi kaulaansa myöten mereen ja vesi auttoi kannattelemaan hänen kehoaan. Mutta fyysinen kipu ei tuntunut miltään verrattuna siihen pelkoon, jota hän tunsi.
Goose. Goose oli leijunut laskuvarjonsa varassa holtittomasti, vastaamatta yhteenkään Maverickin epätoivoiseen huutoon. Maverickin jokainen lihas, jänne ja nivel tuntui taistelevan uimista vastaan, mutta hänen oli päästävä Goosen luokse.
Goose kellui meren pinnalla kasvot vedessä. Täydellinen paniikki valtasi Maverickin.
“Ei, ei, ei, Goose! Goose!” Maverick käänsi Goosen kasvot kohti taivasta repien varomattomasti hänen lentohaalariaan. Goosen laskuvarjo levittäytyi meren pinnalle kuin kirkas vihreä matto. Maverick riuhtoi sitä pois edestään, päästäkseen mahdollisimman lähelle Goosea.
Veteen sekoittunut, läpikuultava veri peitti Goosen kasvot.
“Ei. Goose! Goose.” Maverick nyki Goosea lähemmäs itseään. Aivan hänen syliinsä. Maverick kellui selällään pelastusliivin kannatellessa häntä, Goose hänen sylissään, äänettömänä ja liikkumattomana, veren hajun levitessä heidän ympärilleen.
Maverick kuuli kaukaa pelastushelikopterin siipien äänen. Hän ei nostanut katsettaan. Hetken olivat olemassa vain hän ja Goose, keskellä ääretöntä merta ja taivasta.
“Goose.”
Maverick antoi aaltojen keinuttaa heitä, tuudittaa kuin uneen. Hän toivoi, että nukahtaisi, eikä heräisi enää koskaan. Niin hän ei koskaan joutuisi eroon Goosesta.
“Päästä irti! Sinun täytyy päästää irti!”
Maverick kuuli huudon lähellään, tunsi jonkun repivän Goosea hänen sylistään. Maverick ei ollut valmis. Ei hän koskaan olisi, mutta ei varsinkaan näin. Hän ei voinut menettää Goosea pelkän typerän harjoituslennon vuoksi. Oman virheensä vuoksi. Maverickin takia he olivat joutuneet hengenvaaraan ja Goose… Goose oli pelastanut hänet.
“Ei.” Maverick huusi ja veti Goosen entistä tiukemmin rintaansa vasten.
“Sinun täytyy päästää irti!” Ääni hänen vieressään vaati. Uudestaan ja uudestaan. Repien Goosea pois hänen sylistään. Maverick tiesi, että hänen täytyisi irrottaa, mutta jos hänen otteensa murtuisi nyt, Goose ei enää koskaan palaisi hänen syliinsä.
“Ei.” Maverick vaikersi. Ääni ei kuulostanut hänen omaltaan. Se oli avutonta itkua, joka kumpusi hänen sisältään kipeänä ja kuumana, teki hengittämisestä vaikeaa, ja sai silmät täyttymään kyynelistä.
“Goose.”
Maverick hellitti puristustaan. Hitaasti Goose erkani hänen läheltään. Maverick tunsi vastustamatonta tarvetta vetää Goose takaisin syliinsä, vaikka se ei muuttaisi enää mitään.
“Goose.”
Goose liukui meren pinnalla, hänen kehonsa seuraten aaltojen kevyttä liikettä. Maverick jättäytyi selälleen makaamaan. Hän sulki omat silmänsä, ja toivoi, että voisi jäädä tähän. Hän ei halunnut pelastua. Hän ei halunnut joutua kokemaan elämää ilman Goosea.
Goosen lentohaalarin hiha oli viimeinen, josta Maverick piti kiinni. Goosen liukuessa kauemmas hänen sormensa tuntuivat irtoavan siitä yksi kerrallaan. Maverick itki. Hän ei vaivautunut peittelemään sitä.
Goosen haalarin hiha liukui Maverickin etusormen ja kämmenen välistä. Kaikki tuntui olevan hiljaista. Maverick avasi silmänsä, ja näki, kuinka taivas hohti punaisena auringon laskiessa.
Maverick levitti kätensä vierelleen. Kuin viimeisenä epätoivoisena yrityksenä saada Goose takaisin.
Ja tunsi käden nousevan ranteensa päälle, kuin yrittäen tarttua siihen kiinni.
"Mav…"
A/N: Minulle Goosen kuolema Top Gunissa on aina ollut äärimmäisen vaikea hetki. Mutta onneksi on fanfiction, ja tällaiset elokuvien virheet voi korjata.
