Kirjoittaja Aihe: On vielä pakkasta | S, Lilja/Saga  (Luettu 1112 kertaa)

Vuorna

  • tahdonalainen
  • ***
  • Viestejä: 932
On vielä pakkasta | S, Lilja/Saga
« : 06.02.2021 22:11:23 »
Nimi: On vielä pakkasta
Ikäraja: S
Paritus: Lilja/Saga
Tyylilaji: talvinen femmesöpöily

A/N: Viime päivien talvisää on ollut ihan todella kaunis ja sen myötä inspiroiduin tämmöisen pikkupätkän raapustelemaan. Lilja ja Saga syntyivät raapalejuoksupätkään muutama päivä sitten, eivätkä toistaiseksi ole suostuneet jättämään mua rauhaan. Osallistuu Ime kappale tyhjiin-haasteeseen (Erin – Vanha nainen hunningolla).



On vielä pakkasta

Jälleen uusi pakkaspäivä on laskeutunut Helsingin ylle saaden hengityksen höyryämään ja lumen narskumaan askelten alla. Lunta on maassa ainakin puolentoista pikkuvauvan pituuden verran ja aurinko paistaa kirkkaana sinistä taivasta vasten. Juuri tämänkaltaisia päiviä Lilja rakastaa, ja ne täyttävät hänet aina puhtaan lapsenomaisella riemulla. Aamukahvin lomassa hän vilkuilee vähän väliä ulos, arvioiden samalla mahdollisuuksiaan Sagan ylipuhumiseen. Päiväkävely Mustikkamaalla olisi täydellinen tapa hyödyntää heidän harvinainen yhteinen vapaapäivänsä, mutta sen toteutuminen saattaa vaatia hieman suostuttelua

Saga ei nimittäin ole talven suurin ystävä, eikä se ole mikään ihme, sillä aurinko ja lämpö ovat aina sopineet Sagalle paremmin. Hän on kesäauringon kuumuuden alla kuin tyytyväinen ja kehräävä kissa, eikä helmikuun paisteella ole koskaan samaa vaikutusta. Lilja puolestaan valitsisi aina pistävän talvisään kesän sijasta, joten vuodenajat ovat jälleen eräs asia, jonka suhteen he joutuvat tekemään kompromisseja. Se ei ole asioista hankalin tai tulenarin, ja sen takia Liljan on helppo virnistää keittiöön saapuvalle Sagalle suunnitelma mielessään.

”Jos mä lainaan sulle sitä mun lämmintä villapipoa ja otetaan kaakaot termariin mukaan, niin lähdetkö sä mun kanssa Mustikkamaalle? Mä pyysin jo Annaa, mutta se päätti olla produktiivinen sen kandinsa kanssa, joten sä oot mun viimeinen toivo.” Oikeasti hän ei ole kysynyt Annalta yhtään mitään, mutta ehkä hän saa tämän pienen valkoisen valheen anteeksi. Tunteisiin vetoaminen on jo lukiosta tuttu ja toimiva argumentoinnin keino, ja se tekee Sagan suostuttelusta helpompaa. Sitä paitsi Annalla on todellisuudessakin kiire kandidaatintutkielmansa kanssa. Liljan suunnitelma osoittaa onnistumisen merkkejä, sillä Saga vain huokaa syvään täyttäessään kahvikuppiaan.

”No hyi, eikö siellä oo ihan törkeen kylmä.” Saga kävelee kuppi kädessä ikkunalle ja kurkkaa mittarin astelukua. ”Mähän sanoin, miinus kakstoista. Persehän tuolla jäätyis.”

Liljan mielestä reilu kymmenen pakkasastetta on ideaali talvisää, mutta Sagan mielestä kaikki alle nollan on kauhea tragedia. Saga ei kuitenkaan kieltäytynyt jyrkästi, mikä kertoo Liljalle sen, että toivo elää edelleen.

”Siks just pipo ja kaakaot. Ja mehän käveltäis, ei siinä tuu kylmä. Mut ajattele, siellä on varmaan paljon söpöjä koiria. Joku ihana cockerspanieli, jolla on semmoset kylmältä suojaavat tossut.” Liljan ääni muuttuu aina vain innostuneemmaksi hänen mainitessaan koirien näkemisen mahdollisuuden, ja hän huomaa Sagan suupielten kääntyvän ylöspäin. Toki hän voisi yksinkin lähteä harrastamaan koirabongausta, mutta Sagan kanssa se on paljon hauskempaa, sillä koiraintoilu on aina mielekkäämpää yleisön edessä, ja Sagan kärsivällisyys sen suhteen on toistaiseksi muistuttanut pohjatonta kaivoa.

”Saat sitten kanssa lainata sitä hiton muhkeaa huivia. Ja terästää sen kaakaon. Etkä sitten silitä jokaista vastaantulevaa koiraa, muuten me ei päästä koskaan takas kotiin.” Sagan sanat ovat uhkaavia, mutta hänen äänensä on täynnä lämpöä. Lilja hymyilee tyttöystävälleen leveästi ja nousee ylös. Välillä Sagan suostuttelu on naurettavan helppoa, välillä se vaatii enemmän työtä, mutta nyt hän selvisi helpolla ja lopputulos lämmittää hänen sydäntään. Tämänkaltaiset hetket muistuttavat häntä aina siitä, miksi hän Sagaa rakastaakaan niin kovin paljon.

”Kiitos rakas! Mä keitän sen kaakaon niin voidaan sit lähteä. Litra varmaan riittää pidemmäksikin aikaa?” Hän toteaa puoliksi leikillään ja laskee kätensä Sagan olalle. Nainen tuhahtaa ja laskee kuppinsa pöydälle.

”Pidemmäksikin aikaa. Saat sitten tulla tän ekskursion jälkeen mun kanssa saunaan lämmittämään mut oikein perusteellisesti.”

Liljan nauru jää kaikumaan keittiöön hänen lähtiessään metsästämään termospulloa heidän makuuhuoneensa kaappien kaaoksesta. Tästä on tulossa oikein hyvä päivä.
i'm planning to build a whole new beautiful life here. one where, in my own small way, i can make the world a better place.

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 9 336
  • Lunnikuningatar
Vs: On vielä pakkasta | S, Lilja/Saga
« Vastaus #1 : 06.02.2021 22:19:08 »
Oi, olipa tämä suloinen! Etsiskelin juuri jotain söpöä ja lämmintä luettavaa iltapalaksi, joten julkaisit tämän minun kannaltani täydelliseen aikaan. Ja ilahduttaa myös erityisesti se, että raapalejuoksu on inspiroinut tätä osaltaan, toivottavasti Saga ja Lilja palaavat seuraksemme vielä monta kertaa. ❤️

Sagan pakkasinho on mood, itsekään en kauheasti perusta. :D Mutta kieltämättä Liljan perustelut ovat hyviä. Pidin myös tuosta valkoisesta valheesta, sillä se toi tähän sellaista aitoa arkisuutta ja elämänmakua. Tuollaisia valheita varmaan moni käyttää, mutta näin harmittomassa yhteydessä niitä tuntuu tarinoissa näkyvän aika harvoin. (Plus kandipuurtamisen tuska, toinen mood. :D Onneksi se on jo osaltani ohi.)

Sagan ja Liljan nimet olivat minusta myös ihanat ja jostakin syystä tykkäsin kovasti myös tämän tekstin nimestä. Ajatus termarikaakaosta, kaksikosta lämmittelemässä saunassa ekskursion jälkeen ja tietenkin sukallisista koirista lämmitti kovasti.

Kiitos paljon tästä! ❤️


someone i loved once gave me a box of darkness.
it took me years to understand that this, too, was a gift.

Felia

  • ***
  • Viestejä: 1 605
  • jokainen päivä on sun arvoinen
Vs: On vielä pakkasta | S, Lilja/Saga
« Vastaus #2 : 13.09.2021 08:44:51 »
Aww, mikä ihana talvitunnelmointi-pätkä! ❤️

Ensinnäkin, femme ❤️, ja toiseksi, talvi ja koirabongailu. ❤️ Oli niin ihanaa, miten Lilja sai lopulta suostuteltua Sagan lähtemään ulos. Kun keinot vaan on oikeat, niin suostuttelu onkin yllättävän helppoa. ;D Miinus kakstoista ei kyllä vielä kauheen kova pakkanen ole, mutta ymmärrän kyllä tavallaan Sagan ahdingon kylmää kohtaa. Ei se kylmyys kivaa oo, mutta on pienessä pirtsakassa pakkasessa omatkin puolensa. Ja tosiaan, kävely kyllä lämmittää, jos niitä koiria ei pysähdy liian pitkäksi aikaa rapsuttelemaan. ;)

Ja oi että, lämmin kaakao. ❤️ Itse oon jo päässy sen makuun, vaikka ollaan vasta syksyssä, mutta kun talvi koittaa, niin eiköhän sitä vielä useammin tule juotua. Mikään ei kyllä oo parempaa kuin lämmin kaakao talvisen ulkoilun jälkeen ja saunominen. :) Oli hauska, miten erilaisia Lilja ja Saga tuntui olevan (eritoten vuodenaikojen suhteen) ja miten sen myötä he joutuvat kompromisseja tekemään. Mutta niinhän se hyvässä suhteessa menee, että ollaan vastavuoroisia ja joskus tehdään toisen vuoksi niitä ei-niin-kivojakin juttuja. :) Tästä huokui sellainen rentous ja lämpö, ja sellainen ihana humoristinen vivahde toi tähän kivasti realistisuutta lisää. Kaksikko on selkeästi melkoinen pari. ;D

Tää oli valloittava, ja nyt hymyilyttää. :D Tykkäsin hurjasti! Kiitos ❤️
minne ikinä sä meet, sinne minä jään
ku siellä missä oot ei oo ikävää

Neiti Syksy

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 750
Vs: On vielä pakkasta | S, Lilja/Saga
« Vastaus #3 : 13.09.2021 10:36:10 »
Voihan! ♥ Kaipaan hirmuisesti talvea ja joulua ja sellaisia kirpeitä syys-/talvipäiviä, joten ihanaa, että Felia tämän nosti! Femme on myös aina ihanaa ja tämä oli oikein söpö teksti.

Rakastuin jo heti näihin kahteen, tuntuu jotenkin niin ihanan hattaraiselta ja no, koska minulla on oikein hattarahampaat, niin nyt olen lähinnä ihan sydän täynnä sellaista aaaah ja voiih -tunnetta. Termariin vähän terästettyä kaakaota ja koirabongailua. ♥ Minäkin olen alkanut nyt hirmuisesti bongailemaan koiria, kun koirakuume vain kasvaa, joten samaistun erittäin paljon tähän! Mikä onkaan parempaa kuin pieni lenkki talvimaisemissa ja nähdä kaikki se riemukin talven ihmemaassa (lähinnä ehkä lapsilla ja koirilla, mutta on sitä välillä varttuneemmallakin väestöllä ilmassa). Toivon hirmuisesti, että Lilja ja Saga eivät jätä sinua rauhaan (kävin katsomassa jo listausta, mutta ei ainakaan osunut silmään lisää), joten tässä toivon myös todella syvästi, että tämä kaksikko inspaisi lisääkin. ♥ Rakastan ajatusta kompromissien tekemisestä ja kuvaus siitä, että on kesäisin helteellä kuin kissa kehräten, jotenkin osuu. Ei minuun itseeni, mutta tunnistan kyllä niitä aurinkoihmisiä läheisistäni, jotka ovat kuin kissoja kesäisin. :D Mutta ihanaa, että näinkin vastakohdat kuitenkin tavallaan antavat toiselle ilon nauttia siitä omasta jutusta.

Kiitos tästä pienestä palasta, tämä nyt oli aika tällainen sekava kommentti, mutta tiivistettynä: oli ihana, tykkäsin paljon, kiitos. ♥