Ficit (kaikki fiktiiviset fandomit ja RPF, pl. Harry Potter) > Rinnakkaistodellisuus

Multifandom: Sä oot niin kuin pakkanen | S | Ronja/Peppi

<< < (3/5) > >>

Fiorella:
Marieophelia toi ilmi aika lailla tarkoin minunkin tunnelmiani - olisin voinut kirjoittaa melkein samoin.

Tämä paritus on jollakin tapaa erityisen kiehtova, ja ehkä siitä sellaisen tekevät juuri ne varastetut hetket, koska kummallakin on niin vahvat juuret omilla kotiseuduillaan. Vaikka Peppi onkin tottunut lapsena vaeltelemaan, hän on selkeästi kaivannut elämäänsä pysyvyyttä Huvikummun myötä, eikä siitä luopuminen olisi helppo asia. Ja Ronjaa painavat vahvojen sukuvelvoitteiden ohella myös rakkaus omaan kotiseutuun ja halu olla siellä. Se ei ole hänellekään pelkkä velvollisuus.

Kaikesta huolimatta kesään on pitkä aika. Molemmat tietävät sen, eivätkä tuhlaa yhteistä aikaansa riitelyyn, vaikka miten kenkuttaisi. Siinä on jotain erityisen herttaista.

Angelina:
Marzzuu: Ai että, kiva kuulla että Ronjastakin välittyi hahmolle ominaisia piirteitä näinkin lyhyessä pätkässä :) Mä oon miettinyt itsekin, että pitäisköhän se pitkästä aikaa lukea, täytyy varmaan. Kiitos kommentista ♥

Fio: Joo, tässä parituksessa on useampiakin asioita jotka tekevät siitä kiinnostavaa, mutta erityisesti juuri nuo mainitsemasi seikat! Tää on (mulle ainakin) vähän sellainen paritus, että koko ajan ollaan "jatkoajalla" ja takaraivossa painaa se tosiasia, että kaikki on väliaikaista ja asiat tulevat pakostakin muuttumaan. Kovin angstista, mutta haluan myös ajatella, että Ronja ja Peppi osaavat ottaa irti kaiken jäljellä olevasta ajasta :3 Kiitos kommentista ♥

Neptunus:
Kommenttikampanjasta päivää!

Päätin napata tämän siun listauksesta, koska oon Ingridiltä lukenut Ronja/Peppiä, joten mikseipä sitten vilkaista tätäkin!

Tässä oli herkkä, surumielinen ja hivenen katkerakin tunnelma. Peppiä selvästi harmittaa, että aika Ronjan kanssa on käymässä vähiin. Ikävää että Ronja joutuu palaamaan Matiaksenmetsään ja ottamaan paikkansa ryövärijoukossa. Näkevätkö Peppi ja Ronja sitten enää koskaan? Tuli ihan surku Pepin puolesta, kun tämä vain tahtoisi olla Ronjan kanssa :<

Ronja vaikuttaa tässä odottavaiselta roolinsa suhteen. Hän myöskin tuntuu elävän enemmän hetkessä eikä murehtivan tulevasta toisin kuin Peppi. Ronja selvästi tahtoo edetä päivä kerrallaan, rauhassa tämän talven ja kevään ja nauttia niistä yhdessä Pepin kanssa. Toivottavasti Ronjan hetkessä eläminen vähän tarttuisi Peppiinkin. Saisi Peppikin murehtimatta nauttia heidän yhteisestä jäljellä olevasta ajastaan.

Kiitos tästä, pidin kovasti!

Angelina:
Neptunus: Sun kommenttia lukiessa aloin miettiin, että toisaalta varmaan roolit olisivat sopineet paremmin toisinpäin - Peppi voisi olla enemmän hetkessä eläjä eikä niin tulevaisuudesta murehtiva - mutta toisaalta... Ronja on kuitenkin aina tiennyt tulevaisuutensa ja osaa ehkä sen vuoksi suhtautua siihen eri tavalla, kun taas Peppi haluaisi pitää Ronjasta ja heistä kiinni kynsin hampain. Ehkä tää voi olla Pepillekin sellainen kasvun paikka, vaikkei hän sellaisesta taatusti välittäisi :'D Kiitos kun valkkasit tämän Kommiksesta, olin tämän kanssa aika mukavuusalueeni ulkopuolella, joten kiva kuulla että tykkäsit ♥ Inkun Ronja/Pepit ovat kyllä sitten ihan omissa sfääreissään!

niiina:
Kommenttiarpajaisista hei o/ Onnea kovasti voitosta!

Selailin taas sinun listaustasi kiinnostuneena ja jostain syystä tämä pomppasi tällä kertaa ehkä sellaisena tekstinä eniten esille, mikä piti ehdottomasti lukea tähän hetkeen.

Musta tämä oli tosi suloinen, olit saanut vangittua molempien omat persoonat tosi taidokkaasti lyhyeen tekstiin. Oli somaa, kuinka kovasti Peppi halusi pitää kiinni tuosta hetkestä, vaikka kovasti murehti sitä tulevaa, mikä on varmasti kova paikka. Kesä kummasti aina saapuu liian nopeasti, jos sitä ei odota.

Olit käyttänyt tässä tosi kauniita lauseita ja sanoja, olin ihan aww. Esimerkiksi: saa rinnassa puristamaan - oli tosi kauniisti ilmaistu.


--- Lainaus ---He tuijottavat yhdessä tähtitaivasta, hengittävät pakkasilmaa, eikä kumpikaan sano mitään.
--- Lainaus päättyy ---
Kaunista.

Minäkin olen vähän sanaton tästä tekstistä, siitä jäi todella hyvä fiilis, vaikka kuitenkin hieman haikea tietäen tyttöjen tulevaisuuden suunnitelmat ja kuviot. Olen kuitenkin iloinen lukiessani noin kauniista hetkestä. Kiitos sulle Angie tästä kauniista tekstistä. ♥ Osaat kirjoittaa todella kauniisti.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu