Kirjoittaja Aihe: Omenasopua | S | veljeshöpöilyä  (Luettu 2361 kertaa)

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 5 999
Omenasopua | S | veljeshöpöilyä
« : 29.10.2016 17:00:56 »
Nimi: Omenasopua
Kirjoittaja: Sokerisiipi
Ikäraja: S
Tyylilaji: veljeshöpöily
Hahmot: Kaspian (3,5v) ja kaksoset, Ilias ja Aatos (14v)
Haasteet: One True Something 20 #2 ja Ficlet300 235. sadonkorjuu

A/N: Sadonkorjuu aiheutti vähän päänvaivaa, kunnes tuli visio omenoista ja tämä syntyi :>

Omenasopua

Kaspian olisi halunnut äidin, mutta äiti ja Joose ovat muualla. On mumminkin sylissä hyvä olla. Kyyneleet kuivuvat poskille ja paha olo hellittää. Mummilla on pehmeät kädet ja polvet, jotka keinuttavat. Enää ei kuulu kovia, vihaisia ääniä.

”Mummilla olisi sinulle pieni tehtävä.”

Mummi kertoo, miten omenasato on kypsynyt ja osa omenista on yhä keräämättä.

”Tarvitset tietysti apurin”, mummi sanoo. ”Ilias auttaa sinua. Hän on kuistilla. Löydätte korin talon takaa.”

Ilias! Kaspian luisuu mummin sylistä lattialle ja juoksee kuistille. Ilias istuu yksin ja tämän käsivarsi on paksuissa siteissä. Jaloissa ja kasvoissa on punaisia naarmuja, mutta niihin ei tarvitse laastaria. Siitä se huutokin alkoi, kun heidän ilvesserkkunsa rupesivat liian villeiksi ja Iliakselle kävi pahasti. Aatos suuttui hirveästi. Nyt isoveli on jossakin jäähyllä heidän serkkujensa kanssa.

”Ilias, tuu. Mennään keräämään omenoita. Mummi käski”, Kaspian sanoo reippaasti ja tarttuu Iliaksen terveeseen käteen. Ilias nousee, mutta ei sano mitään. Se miettii Aatosta, Kaspian tietää, mutta kohta Ilias hymyilee. He hakevat korin ja vievät sen puiden alle. Omenat tuoksuvat makeilta, mutta silti vähän kirpeiltä. Tuoksu leijuu ilmassa ja täyttää Kaspianin keuhkot. Häntä hymyilyttää ja innostus tarttuu jalkoihin.

”Minä ravistan oksia ja sinä keräät pudonneet”, Ilias ohjeistaa ja nappaa terveellä kädellään oksasta. Lehdet kahisevat ja omenat putoavat ploplop. Kaspian kerää omenoita paljon Iliasta rivakammin, vaikka napostelee muutaman välissä. Omenat ovat hirveän hyviä! Purressa makea mehu oikein purskahtaa suuhun. Sisus on pehmeä, mutta rapsakka. Niitä voisi syödä vaikka sata!

”Kassu”, Ilias toruu, kun Kaspian haukkaa jo kuudetta omenaansa. Kaspian ojentaa hedelmän vikkelästi veljelleen.

”Koemaistoin sua varten. Oikein mainio yksilö!” Kaspian sanoo. Ilias tyrskähtää ja nappaa omenan, joka katoaa nopeasti veljen suihin.

Kori täyttyy, mutta Kaspiania alkaa väsyttää. Hän ei silti valita. Jos Ilias jaksaa, niin hänkin jaksaa. Onneksi Ilias nyökkää pian. Veljen kasvoilla on mietteliäs ilme. Käsi heittää omenaa ilmaan ja nappaa sen kiinni.

”Nappaapa syliisi kasa omenia, Kassu”, Ilias lopulta sanoo. Kaspian tottelee ja miettii, mitä veljellä mahtaa olla mielessään. Ilias kerää sylinsä täyteen, vaikka irvistää liikuttaessaan kipeää kättään.

Ilias johdattaa hänet halkopinojen luo, jossa Kiira ja Pekka touhuavat. Kiira näyttää niin hurjalta kirves kädessään, että Kaspian katsoo viisaaksi piiloutua Iliaksen jalkojen taakse.

”Haluutteko omenia?” Ilias tarjoaa.

”Kiitti”, Kiira sanoo ja vilkaisee Kaspiania. Tyttö laskee kirveen maahan. Kaspian uskaltaa siirtyä Iliaksen vierelle. Kiira hymyilee hänelle.

”Viettekö näitä myös Untolle ja Tessalle?” Ilias pyytää. ”Mun ei varmaan kannata naamaani niille näyttää.”

”Ei kannatakaan”, Kiira sanoo. ”Me viedään.”

Ilias nyökkää. Pekka vilkuttaa perään ja Kaspian vilkuttaa takaisin.

Aatoksen he löytävät korjaamasta aitaa. Unto ja Tessa ovat samassa puuhassa, mutta onneksi kaukana. Veljellä on nauloja suussa ja vasara kädessä. Se lopettaa, kun huomaa heidät. Kaspian antaa sille koko sylillisensä. He istuvat nurmelle kaksoset omenoita natustellen. Kaspian on syönyt jo tarpeeksi. Aatos tutkailee Iliaksen sidottua kättä.

”Sattuuko siihen?”

”Joo, mutta se paranee nopeasti.”

”Tiedän.”

Kaksoset ovat välillä niin kummallisia. Ne eivät sano paljon mitään, mutta sanovat kuitenkin, eivät vain ääneen. Lopulta Aatos nousee ja kääntää heille tylysti selkänsä.

”Kiitti omenoista.”

Ilias näyttää kurjalta. Kaspian tarttuu veljeä taas kädestä, jotta tällä ei olisi niin paha mieli. Talon edustalla mummi huutaa lapsia syömään.
« Viimeksi muokattu: 17.11.2020 19:51:50 kirjoittanut Sokerisiipi »

haryu

  • pRINsessa
  • ***
  • Viestejä: 2 220
  • the gay ships are the yay ships
Vs: Omenasopua, S | veljeshöpöilyä
« Vastaus #1 : 29.10.2016 20:09:04 »
Ihastuin heti otsikkoon, ihan mielettömän ihana sana! <3 tää koko teksti oli kans tosi suloinen vaikka vähän surumielinen osittain. Tai siis Ilias oli jotenkin surettava hahmo, semmonen kiltti joka yrittää olla et mikään ei ois hätänä vaikka oiskin. Mut joka tapauksessa ihana ja lämmittävä ja hymyilyttävä teksti <3
Myrsky vesilasissa, etten jopa sanoisi. -Biitti

Tuhisija

  • Vieras
Vs: Omenasopua, S | veljeshöpöilyä
« Vastaus #2 : 29.10.2016 21:17:36 »
Voii kun tämä oli niin söpö ja suloinen ripauksella pahanmielen ja kivun säröjä ♥ Oikein ihana paketti siis!

Kettupoikien mummu vaikuttaa aivan ihanalta mummulta! Kassu tahtoisi äidin syliin, mutta aww mummulla on pehmeät kädet ja keinuttavat polvet. Aivan ihana kohta tuo heti alussa :''> Ja ihanaa kun mummu keksii tekemistä, mikä taatusti saa Kassun mielen kohoamaan. Lapset ainakin mun kokemuksen mukaan arvostaa, jos pääsevät jotenkin avustamaan tai tekemään jotain, mistä aikuiset ilahtuvat :3 Noh, pääsevät niin kuin mukaan ja osallistumaan! Ja ihana kun Kassu tuntui ilahtuvan Iliaksestakin niin kovin, awww.

Voi Iliasta :< Ilvesserkut taisivat ruveta vähän turhankin riehakkaiksi. Ilvekset ovat toki isompia kuin ketut ja kun Ilias on vielä erilainen kettu ja pienempikin niin totta kai siinä on sitten isojen ilvesten kiva kiusata pientä Iliasta... Mutta Aatos! Totta kai se juoksee hätiin, kun kaksoisveli on pulassa. Se on niin sellainen, joka huolehtii ja tahtoo pitää huolta varsinkin Iliaksesta. Onhan niillä erityinen suhde, kun ovat kaksosia ja niin. Tässäkin tekstissä tuli kivasti ilmi tuota Iliaksen ja Aatoksen suhteen tilaa, vaikka tämä keskittyikin myös Kassuun ja omenoihin. Tai siis kun niillä on vähän sellaiset välit, että hmm. Tulevat toimeen ja ovat läheisiä, mutta jotenkin silti niillä tuntuu olevan vähän vaikiaa. Ainakin Ilias on kurjissaan, kun Aatos lopussa vain kääntää selkänsä ja jatkaa hommia :< No mutta ehkä Ilias kuitenkin sisimmässään tietää, että Aatos todella välittää. Tulihan se sentään väliin kun ilvesserkut kiusasivat!

Oi, tässä oli muuten tosi ihana kerronta ja kuvailua! Varsinkin noiden omenoiden kuvailu, niiden tuoksu ja maku ja kun mainittiin, että mehu oikein pirskahtaa suuhun omenaa purressa! Kassun lapsenomainen kerronta oli tosi ihanaa luettavaa, tykkäsin hirmuisesti :3 Ja muutenkin veljesten yhdessäpuuhaminen oli niin aww. Ilias ravistelee oksia ja Kassu kerää putoilevia omenoita, hih. Tai no kerää ja syö :D No mutta pitäähän niitä saada syödäkin, hih. Mikä veitikka se Kassu onkaan ♥ Ja äww kun se piiloutu Iliaksen jalkojen taa kun ne meni viemään omenoita Kiiralle ja Pekalle. Niin suloista! :'''>

Wää, ihana otsikkokin tässä oli! Oli niin söpöisä ja suloisa teksti ja tosiaan tässä oli sitä jonkinmoista säröilyä ja harmia ja surullisuuttakin Iliaksen naarmujen ja haavojen vuoksi :< Ja tietty sen ja Aatoksen välien! En yhtään ihmettele, että Kassu ihmettelee kuinka kaksoset voivat välittää viestiä toisilleen niin vähin sanoin :D

Kiitos paljon tästä ihanasta tekstistä, toivottavasti kirjottelet lisää näistä pieninä ♥

Räntsäke

  • Vieras
Vs: Omenasopua, S | veljeshöpöilyä
« Vastaus #3 : 30.10.2016 12:23:53 »
Olipa oikein suloinen pikku veljeshöpö. : > Niin, ja totta kai kiva kuulla pitkästä aikaa näistä... mikä näiden sukunimi olikaan? no, kettuveljeksistä. Voi voi, kuinkahan isoa lapsikatrasta se mummi siellä vahtikaan? Nimiä taidettiin luetella... seittemän? joo. Oikein ihanalta tapaukselta mummi kyllä vaikutti, lempeältä ja huolehtivalta, mutta samalla jämerältä.

Voihan Ilias... Ikävää, että riita kärvistyi tuohon pisteeseen, eikä ihmekään että Aatos raivostui. Ihana kun puolusti veljeään, vaikka joutuikin sitten itse kans jäähylle. Mut tulikos Ilias surulliseksi vain siitä, että Aatos lähti tuossa lopussa? Jotenkin tuntui niin kuin mulla ois jääny siitä lopusta joku juttu tajuamatta,
et ihan kuin oisit yrittäny kertoo jotain rivien välistä ja en nyt näe mitä. :D Tai sit mä kuvittelen, ei kait siinä.

Lainaus
Lehdet kahisevat ja omenat putoavat ploplop.
Tässä esiintyi ihan pikkaisen tällaista lapsenomaista kieltä, mikä sopii Kaspianin näkökulmaan. Tän tyylisiä juttuja ois minusta voinut olla enemmänkin tässä, kun näkökulmahahmo on tosiaan noin pikkuinen. Okei, ehkä kypsän oloinen kertojanääni teki tästä lukijalle helpomman? Liian lapsenomainen kieli saattaisi karkottaa joitain lukijoita. Mut joka tapauksessa jäin nyt makustelemaan tuota Kaspiania. En varmaan olisi arvannut häntä noin pieneksi jos en olis lukenut alkutietoja.

Mut siis joka tapauksessa tosi suloinen pikku pätkä, ja tästä välittyi ihana alkusyksyinen fiilis. Nyyh, sinne se kivempi syksy jo menikin, nyt on enää tällaista kolkkoa ja pimeää ja kylmää... Siis meillä ei ainakaan ole enää lehtiä puissa. : >

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 5 999
Vs: Omenasopua, S | veljeshöpöilyä
« Vastaus #4 : 20.11.2016 17:12:24 »
kuuskidi: Kaspian on kyllä niin suloinen pikku pojanpallero! Juu, mummi osaa komentaa. Tässä on btw kyseessä Iliaksen ja muiden isänäiti, joka on myös ihminen. Ilman eläinhahmoakin se osaa pistää muodonmuuttajanaperot järjestykseen. Että siinä on kyllä neuvokas nainen. Juu, väkivaltaiset välikohtaukset ovat muodonmuuttajaperheissä usein väistämättömiä, vaikka kuinka kasvatettaisiin lapset sivistyneiksi ihmisiksi, mutta riehaantumista ei voi aina estää/hillitä ja sitten käy köpelösti. Eihän tuosta mitään välirikkoa seuraa, kunhan ollaan synkkiä ja kiukkusia jokunen päivä. Aatos on kyllä kaunaisempaa tyyppiä. Se voi antaa anteeksi, mutta ei se hevillä unohda tuollaisia. Tuo kaksosten "sanovat paljon, mutta eivät ääneen" kohta ei ehkä avaudu tarpeeksi tämän tekstin puitteissa, mutta se pätee heihin yleisluonteisella tavalla. Joo, Ilias olisi kaivannut Aatokselta vähän lohtua, mutta onneksi on pieni Kassu, joka kyllä ottaa kädestä ja lohduttaa, vaikkei mököttävästä isoveljestä ole siihen. Kiitos hurjasti ihanasta kommentista!

haryu: Otsikkoa kesti hiukan etsiskellä, joten aivan ihanaa, että lopputulos ihastuttaa! <3 Näiden perheen kanssa on aina vähän surumielisiä sävyjä, vaikka tullaankin toimeen ja toisista pidetään huolta. Hii, kiva, että hymyilytti! Kiitos huisisti kommentista!

Tuhisija: Juu, se söpöisyys on paljon kivempaa, kun on mukana kans vähän säröä ja mielipahaa. Mummilla on keinot ja se osaa käsitellä lapsia, kainny, kun on kasvattanut viisi lasta, niin muodonmuuttajia kuin muuttumattomiakin. Aatos tulee kyllä aina hätiin, jos joku hänen sisaruksiaan paiskoo ympäriinsä, mutta on se silti välillä synkkä, tyly ja etäällä. Iliakselle varsinkin on vaikea osoittaa, että rakastaa, kun ne tappelevat paljon eivätkä ihan ymmärrä toisiaan. Hii, ihanaa, että pidit kuvailusta ja että kerronta oli tarpeeksi lapsenomaista. On vaikea tasapainotella lapsen näkökulman kanssa, että minkä ikäisiltä ne vaikuttaa, etenkin pikkulasten, koska kyllä ne jo ajattelee, mutta millä tavalla ja kuinka monimutkaisesti. Hyvin haastavaa. Kiitos hurjasti kommentista, söpöinen!

Räntsäke: Söpöt veljeshöpöt ovat rakkautta. Haha, sukunimi on edelleen mysteeri, mutta Tassujen seuraavassa osassa senkin pitäisi paljastua. Seitsemän lasta tosiaan, kolmen eri lapsen lapsenlapset :> Ilias olisi kaivannut vähän lohtua, koska Aatos on vihainen myös Iliakselle, mutta ei kehtaa Kassun edessä alkaa rähjäämään, että "miksi menit uhkaavaan tilanteeseen, pitääkö minun aina sinut pelastaa, olet oikea idiootti" tai muuta yhtä ystävällistä :D Toki Aatos tulee aina hätiin, mikäli on tarvis, mutta hänen näkökulmastaan tilanne olisi voitu myös välttää jollain tapaa. Se ei nyt tietenkään tule tekstistä ilmi enkä kaikkea voinut kertoa rajallisen sanamäärän puitteissa, joten tämä on vain sellaista taustatietoekstraa :> Pistänpä tuon lapsenomaisuuden piirteet muistiin. Niitä olisi voinut olla enemmän, aivan totta. Pikkulapsien näkökulmasta kirjoittaminen on kyllä hirveän vaikeaa! Mutta parhaani aina koetan :> Kiva, että tykkäsit ja kiitos hirveästi kommentista!

Mirror

  • GD-addikti
  • ***
  • Viestejä: 214
  • Ava by: Crysted
    • Eugene
Vs: Omenasopua, S | veljeshöpöilyä
« Vastaus #5 : 14.06.2017 19:16:29 »
Awwitteluni on tällä hetkellä niin kovaa että melkein hymyilen ääneen <33

Kaspian on vaan niin söötti <3 mummi pyytää poimimaan omenoita niin heti menee Iliakselle että
"Hei hei mennään keräämään omenoita mummi käski!!!" Ja ottaa kädestä kiinni :3 niinku aws :33
Ja sitten tää:
Lainaus
"Koemaistoin sua varten. Oikein mainio yksilö!"
Tää on niin minä XD Kaspian on kyllä ihana!

Lainaus
Ilias näyttää kurjalta. Kaspian tarttuu veljeä taas kädestä, jotta tällä ei olisi niin paha mieli.
Aww :c Pikkulapsi lohduttaa isoveljeään, kun tämän kaksonen vaikuttaa siltä ettei välitä :c

Haluisin niin halia Kaspiania! Ja iliasta! <33

Kiitti suloisen söpöstä tekstistä!

Pura

  • demjin
  • ***
  • Viestejä: 1 179
  • brick by brick
Vs: Omenasopua, S | veljeshöpöilyä
« Vastaus #6 : 01.11.2020 15:39:46 »
Terveisiä vaihdokkaista! <3 Anteeksi, että kommentoin myöhässä, elämä tuli viimepäivinä vähän tielle.

Tämä oli aivan ihana hyvänmielen teksti. Juuri sitä, mitä synkkiin loppusyksyn päiviin kaipaakin! Jo tekstin nimestä tulee sellainen fiilis, se herättää kivoja mielikuvia ja muutenkin tuollaiset uudet yhdyssanat on aina kivoja.

Tässä on iso liuta hahmoja, joista melkein kaikista saadaan kivasti tietää jotakin, vaikkeivät ha olisikaan keskiössä. Mummi jäi heistä erityisesti mieleen, hän oli aivan ihana hahmo, niin turvallinen ja lämmin.
Lainaus
On mumminkin sylissä hyvä olla. Kyyneleet kuivuvat poskille ja paha olo hellittää. Mummilla on pehmeät kädet ja polvet, jotka keinuttavat.
:'( :'( Tästä tuli sellainen olo, että voi kun itsekin pääsisi mummin syliin :')

Kaspiania oisin ehkä voinut luulla puhetapansa perusteella vähän vanhemmaksi kuin hän olikaan, mutta ei se lukemista haitannut. Kerronta oli aivan ihanasti ja juuri oikealla tavalla lapsekasta ja söpöä, kuten vaikka tässä:
Lainaus
Lehdet kahisevat ja omenat putoavat ploplop. Kaspian kerää omenoita paljon Iliasta rivakammin, vaikka napostelee muutaman välissä. Omenat ovat hirveän hyviä! Purressa makea mehu oikein purskahtaa suuhun. Sisus on pehmeä, mutta rapsakka. Niitä voisi syödä vaikka sata!
Tässä on sellaista ihanaa lennokkuutta ja innostusta, just tällaisia pienet lapset onkin kun ovat hyvällä päällä. <3

Lainaus
Kiira näyttää niin hurjalta kirves kädessään, että Kaspian katsoo viisaaksi piiloutua Iliaksen jalkojen taakse.
Tää oli ihan mahdottoman suloinen. <3 Myös Kaspianin ja Iliaksen suhde on tosi suloinen, ihana pieni kun yrittää piristää toista :'( <3<3 Hän on tarkkanäköinen ja nautin hänen mietteistään kaksosista ja näiden kummallisuudesta. Olisi kiinnostavaa tietää näistä hahmoista ja heidän konfliktistaan enemmänkin!

Tämä oli mukava pieni kurkistus hahmojen elämään, ja vaikka konfliktia oli meneillään, tästä jäi hyvä fiilis, sellainen että kyllä kaikki järjestyy. Tykkäsin tosi paljon. Kiitos tästä! <3
look at the birds. even flying
is born
out of nothing
                            -- li-young lee