Originaalit > Pergamentinpala
Yhden hulluus on toisen järki (K-11 • maaseututeinislash keväästä, kaipauksesta ja kosketuksesta; Julius/Matti • shotti)
Angelina:
Ai vitsi miten ihanan vanhanaikainen ja rauhallinen maaseutufiilis tässä oli - näin mielessäni sellasen oikein vanhan kunnon suomileffamiljöön ja upposin tähän ihan täysin!
Oot saanut tähän tosi paljon hienoja elementtejä - pidän kovasti tuosta Juliuksen epävarmuudesta ja hänen ajatuksistaan liittyen siihen, että onko hän tulossa maaseutuhöperöksi ja sekoamassa. Sääliksikin käy, kun miettii että hän on väkisin yrittänyt pakottaa itsensä katsomaan kauniita näyttelijättäriä kuhisevia elokuvia ihan vaan, jotta saisi kielletyt ajatukset pois päästään. Pidin myös tuosta, miten Julius ajatteli Matista, siitä miten se on koko ajan siinä ja kaikki viikonloput vaan potkitaan palloa, mutta kuitenkin miten paljon hän tiesi Matin kiinnostuksen kohteista ja harrastuksista ja miten kaikki negatiiviset ajatukset kumpusivatkin vaan siitä, että Julius ajatteli olevansa "hullu".
Onneksi Matilla menee lopulta kuppi nurin ja hän heittää tuon haasteen ilmoille - vaikka on sen täytynyt vaatia häneltäkin rohkeutta! Tykkäsin myös tuosta kovin varovaisesta ja söpöstä suutelukohtauksesta, koska se oli niin kovin symppis :'3
--- Lainaus ---Yhtäkkiä hän ei enää kaipaakaan kaupunkiin Justuksen hälisevien ja metelöivien kavereiden seuraan.
--- Lainaus päättyy ---
Naaawws, näin sen pitää ollakin ♥
Siis tykkäsin tosi paljon molemmista hahmoista (ja Nanasta <3), mutta suurimman vaikutuksen muhun oikeesti teki tässä tää tunnelma ja fiilis! Todella nautinnollista ja mukavaa luettavaa, sitten kun seassa oli vielä kielletyn hedelmän ja romantiikan elementtejä, niin ai että. Tää oli todella hieno ♥
Kelsier:
Kommenttiarpajaisista hei!
Tykkäsin kovasti Matin ja Juliuksen edesottamuksista. Heidän puhumansa murre oli hauskaa. Tässä oli kiva tunnelma ja sivuhahmotkin niveltyi hienosti tarinaan: Justus jo omine juttuineen ja äiti taustalla huolehtimassa. Pidin siitä miten olit kuvaillut Juliuksen kamppailua oman seksuaalisuutensa kanssa. Vaikka hän itse valitteli tyttöjen puutetta, niin voisi olettaa, ettei siellä maalla ole ollut ketään homoesikuvaakaan, josta ottaa mallia ja todeta, että olen minäkin ihan normaali.
--- Lainaus ---”Kaulailla ostarilla jonku Millan tai Venlan kanssa? Kerryttää pisteitä niitten silimissä polttamalla tupakkaa? Olla siisti ja suosittu jätkä? Vittu sun kanssas…”
--- Lainaus päättyy ---
Matti kysyy ikäistään paljon viisaampia kysymyksiä... Näitä meidän kaikkien vähän niin kuin pitäisi miettiä, omaan elämään sovellettuina tietenkin.
Kiitos, kun kirjoitit! :-*
-Kel
kaaos:
Oi oi, kun tämä kirpaisi jotenkin syvältä! Siis aivan i h a n a!!! ainaku luen sulta jotain, mä mietin miksen lue useammin, sillä mä niin rakastan sun töitä! Tämä ei siis tosiaan ollut poikkeus.
Musta tässä oli hienoa ihastuksen kuvailua, kun Juliuksen ääni ei oikein kai kertaakaan esim miettinyt, että Matti olisi komea tai vastaavaa, mutta jostain puolivälistä eteenpäin oli silti hyvin selvää, että hän on ystävästään kiinnostunut.
--- Lainaus ---Matti naurahtaa ja katsoo Juliusta selvästi huvittuneena, vaikkei Julius uskallakaan vastata katseeseen. ”No mitä sää sitte tahtosit tehä? Mää voin kyllä lähtä kotia pallottelemaan iha itekseniki, jos ei seura kelepaa.”
”Ei se oo seurasta kiinni…”
--- Lainaus päättyy ---
^esim tuossa :3 mutta myös just se että Julius tiesi hyvin kaikki Matin harrastukset, kertoo siitä että toinen on hänelle vähintäänkin tärkeä.
Juliuksen päänsisäinen paini oli liikuttavaa luettavaa, ja erityisesti sydän sykähti aivan lopulle, kun Matti olikin ihan varma, etteivät he ole hulluja lainkaan 💕
Ja kuten muutkin taisivat tuolla kommentoida (silmäilin vain, en ajatuksella lukenut nyt muiden palautteita), tässä tekstissä aivan erinomaista oli tunnelman kuvaus ja kerronta noin muutenkin. Niin niin kauniisti sanottuja kohtia.
--- Lainaus ---Voimakas tuulenpuhuri pyyhkäisee läpi pellon. Se taivuttaa metsän korkeiden kuusten latvoja ja saa Juliuksen ihon kananlihalle. Pian sen jälkeen Julius tuntee ensimmäiset sadepisarat poskillaan. Ne ovat pistävästä kylmyydestään huolimatta vasta hentoja aavistuksia, eikä Julius pyyhkäise niitä pois.
--- Lainaus päättyy ---
^ tämän tyyppisiä, hurmaavia kerrontapätkiä oli tässä joka välissä, kunnon herkkupaloja!
Tykkäsin lopun kopittelu-viittauksesta. Kokosi hienosti ja palautti alun tunnelmiin.
Voi että, tätä mietin vielä pitkään, kiitos oikein paljon!
kaaos
hiddenben:
En ihan rehellisesti sanottuna tiedä, miten pitkään olen säästellyt tätä tekstiä välilehdessä. Varmaan joskus vuoden alussa avasin tämän, pääsin lauseeseen ”No… Niin. Huulet ne on mullaki.” ja oli tehtävä jotain muuta, koska tuntui, että haluan säästää tämän johonkin parempaan hetkeen. Ja on kai sanottava, että näin meinasi käydä tälläkin kertaa. Tämä novelli on vaan niin... ihana ja herkkä ja osuu niin oikeaan, että voisin varmaan vielä vuosia vain vilkuilla tätä ja säästellä. Mutta se vasta hölmöä olisikin, koska tämä ansaitsee tulla luetuksi kokonaisena ja nyt päätin todella tehdä sen. Seuraava tehtävä onkin tämän kommentin kirjoittaminen, jonka tiedän jo nyt jäävän vajaaksi, koska on vaikea pukea sanoiksi se, miten paljon tästä tykkään :)
Yksi tämän tekstin antoisista asioista on se, että vaikka tämä käsittelee periaatteessa vaikeaa asiaa, seksuaalista heräämistä ja normista poikkeamisen hyväksymistä, osaat esittää asian Juliuksen näkökulmasta ymmärrettävällä ja jotenkin... helpolla tavalla. Lukijalle, joka ei ole itse joutunut samalla tavalla painimaan juuri tämän asian kanssa, on helppo ymmärtää Juliusta, koska hänellekään asia ja sen hyväksyminen ei ole yksinkertaista. Pidinkin tosi paljon kaikista ajatuksista, jotka tuovat tätä hyväksymisen vaikeutta esiin. Niitä oli lukuisia, mutta esimerkiksi tämä jäi mieleeni: Se on aivopessyt Juliuksen, ja siksi hänen pitäisi ottaa etäisyyttä. Tuo lause kuvastaa tuota ajatusten ristiriitaisuutta ja kuinka se vetää aivot tuollaiseen ääripäähän, koska se tuntuu "ainoalta mahdolliselta selitykseltä". Se on ainakin minusta todella loogista ja ymmärrettävää asian käsittelyä, vaikka lukijana tajuaakin, mitä Juliuksen mielessä oikeastaan liikkuu. Pidin myös viittauksista häpeään, ne tuntuivat tärkeiltä, vaikka häpeä onkin tunteena lohduton.
Tämän asian lisäksi nautin todella paljon Matin ja Juliuksen välisestä dialogista ja siitä, miten Julius näkee Matin. Matti on ihanan outo, Julius puolestaan tietämättään vähän samanlainen, ja Matti osaa jotenkin sanoa juuri ne oikeat asiat, jotka saavat Juliuksen tuntemaan olonsa epämukavaksi - ainakin niin kauan, kun Julius on epävarma itsestään. Rakastan sitä, että Matti uskaltaa olla rehellinen ja sanoa asiat niin kuin hän ne itse kokee. Samalla on hyvä, että Julius on epävarmempi ja empii ihan melkein viimeisiin hetkiin saakka, uskaltaako suostua Matin ehdotukseen. Siitä syntyy toimiva henkilökemia, jossa on sopivan hymyilyttävää jännitettä ja joka pitelee lukijaa otteessaan.
Ja ehkä viimeisenä asiana, minkä vielä sanon, on se, että kokonaisuutena maaseutuslash on erittäin ihana ja oivallinen genre. Osaat kuvailla maaseutua hyvin tunnistettavalla tavalla, ja tässä esimerkiksi tuo pölyisyys ja yksittäinen maali pellolla, jolla pelata palloa, tuovat maaseudun lukijalle vahvasti eloon. Tulee mieleen kaikki ne maalaismaisemat, joiden ohi on autossa tai bussissa tai junassa ajanut, joita on tullut katsottua. Myös nuo tunnin bussimatkat, 25 km matka keskustaan, jonka Julius on valmis polkemaan vain päästäkseen sinne, missä tapahtuu, kuinka isä etsii sopivaa varaosaa mopoon ovat kaikki yksityiskohtia, jotka tuovat maaseudun lukijan lähelle. En osaa oikein tiivistää tätä ajatusta kokonaiseksi, mutta pidin tosiaan tässä tekstissä miljööstä aivan erityisen paljon.
No, tuntuu, etten osaa sanoa kunnolla oikein mitään :D Mutta tiedä, että nautin tästä aivan valtavasti. Tämä on sellainen teksti, jonka voi lukea monta kertaa ja joka antaa joka kerralla uutta. Kiitos tästä tekstistä, tämä on mielettömän hyvä ♥
niiina:
Kommenttiarpajaisista hei o/
Valitsin tekstin ihan otsikon perusteella. Musta se on nerokas ja mahtava.
Sen jälkeen selailin vähän juonta ja mitähän tämä teksti tulisi pitämään sisällään ja koko konsepti tuntui tosi suloiselta. Luin alkua innolla ja musta on aina aivan jäätävän hienoa, kuinka hyvin osaat kuvailla asioita. Keskityt paljon tosi pieniinkin juttuihin ja olisi ihana saada edes murto-osa tuota sinun taitoa nähdä pienissäkin asioissa kuvailtavaa ja kuinka niillä saa rakennettua oivallisen tunnelman. Olen itse tuollaisessa niin laiska, kun kaipaan jo sitä, että pääsee etenemään. Kuitenkin nuokin asiat voi luoda sitä tarinaa ja luoda siitä tuhat kertaa paremman ja syvällisemmän.
Olin myös ihan taivaassa kuinka ihanasti kuvasit perheen koiraa tässä. Oli hyvä kuvaus nuoresta noin vuoden ikäisestä koirasta. Sellainen into pieniin juttuihin ja elämään. Musta se loi tästä tarinasta tosi elävän kun jaksoit tuoda noita koiran tekemisiä eri kohdissa esille. Vaikka koiralla ei ollut itse poikiin ja heidän juoneen mitään järjettömän suurta vaikutusta, se toi tarinaan paljon lisää. Ihana lukea toisen innosta hakea palloa, pureskella sitä ja tuo, ettei malttaisi luovuttaa palloa heitettäväksi - vaikka haluaisi, että se heitetään hänelle. Aww.
--- Lainaus ---”Mitä helevettiä sää puhut?”
”No… Niin. Huulet ne on mullaki.”
Juliuksen sydän valahtaa ensin jonnekin vatsanpohjaan ja hypähtää sitten kurkkuun. Se muljuu hurjasti. Yhtäkkiä häntä hengästyttää, vaikkei hän edelleenkään tee muuta kuin istuu. Nana tuhoaa jalkapalloa, joka on jo täynnä hampaanjälkiä ja enää pelkkä kuori vailla ilmaa, ja Matti tuijottaa visusti toisaalle. Hämmentyneenä Julius huomaa, että Matinkin rintakehä kohoilee tavallista kiivaammin.
--- Lainaus päättyy ---
Tämä varsinkin oli ihana kohta ja kuten tuossa ylempänä tuota koiran kuvailua kehuin, niin musta se sopi esim. tähänkin kohtaan tosi hyvin! Pidin tämän tekstin dialogista tosi paljon. Olet tosi osaava kirjoittaja!
Olit saanut poikien tarinan rakentamisen tosi luonnolliseksi. Vaikka teksti on vain one-shotti, niin siinä oli kaikki tarpeellinen eikä tilanne edes tuntunut etenevän liian nopeasti, koska sitä kuvailua, tilanteita yms. oli paljon! Upea teksti, onneksi päädyin valitsemaan tämän. Kaunis tarina kahden nuoren miehen alun seksuaalisesta heräämisestä ja vielä kaiken lisäksi hieman haastavammasta sellaisesta, kun ne omat fiilikset kohdistuu samaan sukupuoleen. Olit osannut kuvailla tätä tilannetta todella taitavasti.
Hieno teksti, Walle! Kiitos hurjasti sulle tästä lukukokemuksesta! ❤️
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta